Toora
Wikipedia
|
Toora (hepreaksi תורה, Torah) eli humaš on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla laki, vaikka asianmukaisempi käännös on opetus. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan synagogassa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä Pentateukki, joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa.[1]
Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Syynä tähän on Martti Luther, joissa hän nimesi saksankieliset käännökset niiden keskeisimmän henkilön, Mooseksen, mukaan.[1] Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.
Kirjoilla on myös kreikkalais-latinalaiset nimet:[1]
- Genesis (Gen.) "synty", (Ensimmäinen Mooseksen kirja)
- Exodus (Ex.) "lähtö", (Toinen Mooseksen kirja)
- Leviticus (Lev.) "leeviläinen", (Kolmas Mooseksen kirja)
- Numeri (Num.) "luvut", (Neljäs Mooseksen kirja)
- Deuteronomium (Deut.) "toinen laki", (Viides Mooseksen kirja)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Juutalaisen perimätiedon mukaan Mooses oli kirjojen tekijä, mutta tätä tietoa epäiltiin jo keskiajalla.[1] Nykyään yleisin kanta on, että Mooses ei ole itse kirjoittanut kirjoja, esimerkiksi sillä perusteella, että hän kuolee viimeisessä kirjassa. Lisäksi kirjoissa esiintyy ilmauksia, kuten "Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä" (1. moos. 35:20), jotka viittaavat siihen, että tapahtumahetken ja kirjoitushetken välillä on ollut paljon aikaa. Modernin eksegetiikan mukaan kirjoitukset ovat peräisin useista lähteistä. Vanhin niistä on ns. Jahvisti noin vuosilta 900–850 eaa. Elohisti on viimeistään 700-luvulta eaa. Viides Mooseksen kirja on lakikirja, joka on peräisin ajalta ennen 621 eaa. Nuorin lähteistä on Pappiskirja, joka on peräisin noin vuosilta 550–500 eaa. Lähteiden yhteensulattaminen lienee tapahtunut noin vuonna 400 eaa. Kirjojen kirjoittajia ei ole pystytty eksegetiikassa nimeämään. Lähdeteoria perustuu kirjojen tyylillisiin ja sanastollisiin ominaisuuksiin.
Tooran lopullinen kokoonpano on peräisin Jerusalemin toisen temppelin ajalta, mutta se oli valmis – yksittäisiä täydennyksiä lukuun ottamatta – viimeistään 200-luvulla eaa.. Juutalainen yhteisö eli tuolloin Persian valtakunnan alla, jolloin toora määritteli oma identiteetin sekä sosiaalisesti että uskonnollisesti. Kantava uskonnollinen idea oli, että Jahve on Israelin jumala ja Israel on Jahven kansa.[1]
[muokkaa] Sisältö
Toora sisältö jakautuu kertovaan tekstiin sekä käskyihin ja kieltoihin. Lisäksi se sisältää muun muassa sukuluetteloita ja runoutta. Teksti etenee kronologisesti, mutta se on paikoin mutkikas ja vaikeasti seurattava. Tämä antaa viitteitä siitä, että teksti ei ole syntynyt yhdellä kertaa nykyiseen muotoonsa. Suurin osa tooran tekstistä koostuu yhteisön elämää ja Jerusalemin temppelin kulttia koskevista käskyistä.[1]
Sisältö kahdentuu paikoitellen. Mooses antaa määräykset kahteen kertaa, ensin Siinailla (Ex.)[2] ja myöhemmin Moabissa (Deut.).[3] Luomiskertomuksia on kaksi.[4][5] Samaten toorassa on suoranaisia ristiriitoja. Oliko Nooan arkissa eläimiä seitsemän paria[6] vai ainoastaan yksi pari kutakin[7]? Abraham ja Saaran käynti Egyptissä[8] muistuttaa heidän siirtolaisuuttaan Gerarissa.[9] Lisäksi Toinen, Kolmas ja Viides Mooseksen kirja antavat samaa asiaa koskevia määräyksiä, mutta eri sanoin.[1]
[muokkaa] Toora-käärö
Sefer tora [ספר תורה] eli "Toora-kirja" kirjoitetaan pergamentille erityisellä musteella, jonka on oltava kosher eli kelvollinen. Työ on erittäin tarkkaa; jos yksikin merkki puuttuu tai on väärin kirjoitettu, Toora ei ole kosher eikä siitä ei voida lukea julkisessa jumalanpalveluksessa. Tooran voikin kirjoittaa vain tehtävään erikoistunut sofer eli kirjuri, joka suorittaa työnsä erityisen tarkkojen lakien mukaan. Monet soferit kastautuvat mikveen (rituaalikylpyyn) ennen Jumalan nimen eli tetragrammin (jud-he-vav-he) kirjoittamista.
Toora-käärön ulkomuoto määräytyy juutalaisen rituaalin mukaan. Aškenasien Toora-kääröä luetaan vaaka-asennossa pöydällä. Luvun jälkeen sen rullat suljetaan yhteen, sidotaan kangasvyöllä ja peitetään samettisella, kirjaillulla hupulla. Sefardien Tooraa taas luetaan pystyasennossa. Käärö on kiinnitetty kahtia avautuvan pyöreän tai kuusikulmaisen koristeellisen kotelon sisälle. Toora-käärö säilytetään synagogan etuosassa sijatsevassa kaapissa, jonka nimi on Aron ha'kodeš [ארון הקודש], eli pyhä kaappi.
[muokkaa] Parasha
Juutalaisessa synagogassa Tooran luvun vuotuinen sykli alkaa simhat Tora-juhlan aikana, jolloin luetaan 5. Mooseksen kirjan loppu ja aloitetaan heti uudelleen luomiskertomuksesta. Tooran teksti jakautuu 54 viikkojaksoon eli parashaan [פרשה]:
Berešit (Genesis)
- Berešit, 1.Moos. 1:1-6:8
- Noah, 6:9-11:32
- Lech-Lecha, 12:1-17:27
- Vajera, 18:1-22:24
- Chajei Sarah, 23:1-25:18
- Toledot, 25:19-28:9
- Vajetse, 28:10-32:3
- Vajišlah, 32:4-36:43
- Vaješev, 37:1-40:23
- Mikets, 41:1-44:17
- Vajigaš, 44:18-47:27
- Vajekhi, 47:28-50:26
Šemot (Exodus)
- Šemot, 2.Moos. 1:1-6:1
- Va'era, 6:2-9:35
- Bo, 10:1-13:16
- Bešalakh, 13:17-17:16
- Jitro, 18:1-20:23
- Mišpatim, 21:1-24:18
- Terumah, 25:1-27:19
- Tetsaveh, 27:20-30:10
- Ki Tisa, 30:11-34:35
- Vajakhel, 35:1-38:20
- Pekudei, 38:21-40:38
Vajikra (Leviticus)
- Vayikra, 3.Moos. 1:1-5:26
- Tsav, 6:1-8:36
- Šemini, 9:1-11:47
- Tazria, 12:1-13:59
- Metsora, 14:1-15:33
- Aharei mot, 16:1-18:30
- Kedošim, 19:1-20:27
- Emor, 21:1-24:23
- Behar, 25:1-26:2
- Behukotai, 26:3-27:34
Bamidbar (Numeri)
- Bamidbar, 4.Moos. 1:1-4:20
- Naso, 4:21-7:89
- Beha'alotecha, 8:1-12:16
- Šlah lekha, 13:1-15:41
- Korah, 16:1-18:32
- Chukat, 19:1-22:1
- Balak, 22:2-25:9
- Pinhas, 25:10-30:1
- Matot, 30:2-32:42
- Massei, 33:1-36:13
Devarim (Deuteronomium)
- Devarim, 5.Moos. 1:1-3:22
- Va'ethanan, 3:23-7:11
- Eikev, 7:12-11:25
- Re'eh, 11:26-16:17
- Šoftim, 16:18-21:9
- Ki Tetsei, 21:10-25:19
- Ki Tavo, 26:1-29:8
- Nitsavim, 29:9-30:20
- Vajelekh, 31:1-31:30
- Ha'azinu, 32:1-32:52
- Ve'Zot Ha'Beracha, 33:1-34:12
Juutalainen kalenterivuosi sisältää enimmillään 54 tavallista sapattia. Kun suuria juhlapyhiä osuu sapateiksi, korvaa juhlaa koskeva Tooran kappale tavallisen viikoittaisen parashan. Tällaisina vuosina ns. arkisapatteja on vähemmän ja niiden lukumäärään perustuen lyhyempiä parashoita voidaan yhdistää (esimerkiksi Vajakhel-Pekudei).
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjalliset lähteet
- Kuula, Kari, Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. Helsinki: Kirjapaja, 2003, tarkistettu ja korjattu versio 2008. ISBN 978-951-607-648-8.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toora Wikimedia Commonsissa.- Toora (englanniksi)
