Košer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Liberalismi
Karaiitit · Hasidismi
Rekonstruktionismi · Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Holokausti

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Košer (hepreaksi ‏כָּשֵר‎, kelvollinen, puhdas) on käsite, joka yhdistetään pääasiassa juutalaisten säädösten mukaan valmistettuun ja tarjottuun ruokaan. Myös muihin juutalaisen uskonnon esineisiin kuten Toorakääröön, mezuzaan, tefillineihin tai mikveen liittyy erityisiä košer-sääntöjä. Näitä säädöksiä kutsutaan yhteisellä nimellä kašrut (hepreaksi ‏כַּשְרוּת‎).

Aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka-aineet jaetaan Tooran lakien mukaan kolmeen pääryhmään: basari eli lihatuotteet mukaan lukien lintujen liha, chalavi eli maitotuotteet sekä parve tai pareve eli neutraalit tuotteet: kasvikset, hedelmät, kala, munat ja hunaja.

Maaeläimiä koskeva tärkein sääntö sallii syötäväksi vain märehtivät sorkkaeläimet. Tämän säännön mukaan kielletyistä eläimistä mainitaan erikseen märehtimättömät sorkkaeläimet (kuten sika), ruokaansa "uudestaan pureksivat" (ei välttämättä märehtivät) ei-sorkkaeläimet (kuten jänis) sekä märehtimättömät sorkattomat eläimet. Vielä erikseen kielletään kaikki tassulliset eläimet (kuten karhu) ja maha lähellä maata liikkuvat eläimet (kuten matelijat, sammakkoeläimet, nilviäiset ja lähes kaikki hyönteiset). Hyönteisistä sallittuja ovat sellaiset lajit, joilla on hyppäämiseen erikoistuneet korkeat takajalat (kuten heinäsirkat.[1][2]

Vedessä ruokailevista ja lisääntyvistä eläimistä sallittuja ovat vain ne, joilla on sekä evät että suomut. Kiellettyjä ovat siis esimerkiksi rustokalat, vesinisäkkäät ja äyriäiset. Lentävistä eläimistä kiellettyjä ovat selkärankaisia eläimiä syövät petolinnut, haaskansyöjälinnut sekä lepakot.[1][2]

Sallittujenkin eläinten käyttämistä ruoaksi rajoittaa vielä vaatimus oikeasta teurastustavasta (paitsi kalojen kohdalla). Kuolleina löytyneitä tai väärin teurastettuja eläimiä ei saa syödä. Myöskään kiellettyjen lintujen munia tai minkään eläimen verta tai rasvaa ei saa syödä.[1][2]

Kasveista kiellettyjä aineita ovat ainoastaan alle kolmivuotiaiden puiden hedelmät ja sekaviljeltyjen viljelyalojen tuotteet.[1][2]

Teurastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläimen rituaalista teurastusta kutsutaan nimellä šehita. Karja ja siipikarja on teurastettava siten, että yhdellä pitkällä terävällä veitsen vedolla avataan eläimen kaulavaltimo. Tarkoituksena on että eläin kärsii mahdollisimman vähän. Sen veri saadaan valutettua mahdollisimman tarkkaan pois. Šehitaa ei voi suorittaa samoilla välineillä, joilla teurastetaan ei-košereita eläimiä.

Teurastetun eläimen sisäelimet tarkistetaan; on nimittäin oltava varmaa että se on ollut terve. Vasta tämän jälkeen eläin voidaan todeta košeriksi. Ennen ruoaksi valmistamista lihaa liotetaan vedessä ja se peitetään vähäksi aikaa suolaan, jotta veri lähtisi siitä mahdollisimman tarkasti.

Koska teurastus pitää suorittaa tiukasti määrätyllä tavalla rabbin valvonnassa, ei juutalaiseen ruokavalioon kuulu riista. Metsästettyä eläintä ei voida teurastaa rabbin valvonnassa ja laskea siitä välittömästi verta pois. Koska eräs teurastuksen näkökannoista on myös eläimen kärsimyksen minimoiminen, ei juutalaisen ideologian mukaan villieläintä voi vangita muulla tavoin ja suorittaa sen jälkeen teurastusta säädetyllä tavalla.

Ruokailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokapakkauksessa oleva ympyröity U on merkki siitä että ruoka on ortodoksien liiton (OU) mukaan košer.

Tooran käskyn mukaan vasikkaa ei saa keittää äitinsä maidossa, minkä vuoksi liha- ja maitotuotteita ei sekoiteta koskaan keskenään eikä niitä tarjoilla samalla aterialla. Monet tutkijat ovat myöhemmin väittäneet, että tämä sääntö perustuu lakien virheelliseen tulkintaan.lähde?

Eri maiden juutalaisten perinteiden välillä on eroja maito- ja liharuokien nauttimisen välisen ajan suhteen. Maidon, voin ja kevyiden juustojen nauttimisen jälkeen riittää useimpien perinteiden mukaan pelkkä suun huuhtelu, toiset pitävät tunnin aikavälin. Lihatuotteiden nauttimisen jälkeen pidetään yleisesti 4–6 tunnin tauko ennen maitoruokien nauttimista traditiosta riippuen. Syynä on se, että liharuoat sulavat hitaasti. Samasta syystä eräiden näkemysten mukaan kypsien juustojenkin jälkeen tulisi odottaa useampia tunteja ennen liharuokien nauttimista.

Neutraaleja parve-tuotteita saa sen sijaan yhdistellä vapaasti sekä liha- että maitoruokien kanssa. Kalaa ei useimpien traditioiden mukaan sekoiteta lihan kanssa samaan, vaikka niitä tarjoiltaisiinkin samalla aterialla. Lisäksi košer-lakeja noudattava pidättäytyy myös juustoista, joissa on eläinperäinen juoksete.

Keittiö ja ruokailuvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Košer-ruokailuvälineitä.

Kun keittiöstä halutaan tehdä košer-lakien mukainen, on se puhdistettava perusteellisesti. Ennestään käytetyt ruokailu- ja keittovälineet täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla ne kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee košer eli kelvollinen. Keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuuden vuoksi, joten ne on korvattava uusilla tai laitettava säilöön käyttämättöminä vuoden ajaksi. Lasiset astiat muodostavat kuitenkin poikkeuksen, koska ruoka-aineet eivät imeydy lasiin. Samat menetelmät pätevät pesahia varten tehtävässä puhdistuksessa (košer le'pesah).

Oikeaoppisessa košer-keittiössä on erilliset ruoan valmistusastiat ja -välineet, astiastot ja aterimet liha- ja maitoruoille. Puhtaasta lasista tehtyjä astiastoja voi kuitenkin käyttää sekä liha- että maitoruokiin. Varustetuimmissa košer-kodeissa on jopa kaksi erillistä uunia sekä erilliset astianpesupisteet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Not All Meats Are Food 25.1.2009. Tipskey.com. Viitattu 8.2.2013.
  2. a b c d What Does Kosher Mean? Kosher Certification. Viitattu 8.2.2013.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Košer.