Synagoga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Karaiitit · Hasidismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Humanismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiskielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Juuda
Babylonin vankeus
1. juutalaissota · 2. juutalaissota
Haskala · Alija
Nyky-Israel · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Pogromit
Holokausti

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Synagoga (kreik. συναγωγή, synagôgê, ’kokouspaikka’) on juutalaisten kokous-, rukous- ja kouluhuone. Synagoga vastaa kristittyjen kirkkoa ja islaminuskoisten moskeijaa.

Synagoga on hepreaksi ‏בית כנסת‎, beit knesset, ’kokoushuone’ tai בית תפילה, beit tefila, ’rukoushuone’. Synagogassa on yleensä erilliset huoneet rukoukselle sekä pienempiä huoneita opiskelulle (בית מדרש, beit midraš, ’opiskeluhuone’. Jiddišiksi synagoga on שול, shul, ’koulu’.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synagogalaitos sai todennäköisesti alkunsa Babylonian maanpakolaisuuden aikana, kun juutalaiset joutuivat eroon Jerusalemissa sijaitsevasta temppelistään. [1] Synagogan pohjapiirros noudattaa ilmestysmajan pohjapiirrosta, joka oli ensimmäisen temppelin edeltäjä.

Synagogat Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset synagogat on rakennettu melko myöhään, sillä juutalaista asutusta on ollut täällä vasta lyhyen aikaa ja juutalaisten lukumäärä on ollut pieni. Suomessa on Helsingin (1906–) lisäksi synagoga vain Turussa (1912–), ja muissakin Pohjoismaissa niitä on vain muutama.

Suomen synagogat muodostavat mielenkiintoisen päätepisteen perinteisen synagogarakennuksen tyylillisessä kehityksessä. Historiallisina muistomerkkeinä ne kuvastavat juutalaisen vähemmistön hyväksymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä ilmentää myös niiden näkyvä sijainti kadun varrella, toisin kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Myös juutalaisten oman kulttuurin lujittumisella Suomeen on synagogilla ollut tärkeä asema, koska ne eivät ole ainoastaan uskonnollisen elämän vaan myös kansallisen vähemmistön sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskuksia. Niiden yhteydessä on aina toiminut myös koulu ja erilaisia yhdistyksiä.

Suomen synagogat ovat senkin takia ainutlaatuisia, että ne Viipurin synagogaa lukuun ottamatta säilyivät sota-ajan hävityksiltä. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana.

Synagogassa miesten tulee peittää päänsä, useimmiten päähineenä on kipa. Naisten ei tarvitse peittää hiuksiaan, mutta joskus heillä on päässä huivi.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jouni Turtiainen (toim.): Ikkuna juutalaisuuteen, Gaudeamus 2009, s. 185

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Synagoga.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.