Synagoga

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

         

Kuka? · Etymologia · Kulttuuri

Juutalaisuus · Periaatteet
Jumala · Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim) · Mišna (613) · Talmud
Halakha · Juhlapäivät · Tefilla
Tzedaka · Etiikka · Kabbala · Minhag
Filosofia · Daavidintähti · Menora
Synagoga · Mezuza

Juutalaisuuden haarat
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Väestö  · Maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Tunnettuja juutalaisia

Suuntaukset · Rabit
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi

Juutalaiset kielet
Heprea · Jiddiš · Ladino · Džidi · Juutalaisaramea · Juutalaisarabia

Historia · Johtajat
Israelin kuningaskunta · Uskonriidat · Temppeli · Babylonin vankeus · Makkabealaiset · Sanhedrin · Farisealaiset · Ensimmäinen juutalaissota · Kitos-sota · Toinen juutalaissota · Hasidismi · Haskala · Holokausti · Alijah · Israel (Historia) · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Historia · Uusantisemitismi

Poliittiset liikkeet · Sionismi

Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

n  k  m
Suuri synagoga (Velká synagoga) Plzeňissä

Synagoga (kreik. συναγωγή, synagôgê, ’kokouspaikka’) on juutalaisten kokous-, rukous- ja kouluhuone. Synagoga vastaa kristittyjen kirkkoa ja islaminuskoisten moskeijaa.

Synagoga on hepreaksi ‏בית כנסת‎, beit knesset, ’kokoushuone’ tai בית תפילה, beit tefila, ’rukoushuone’. Synagogassa on yleensä erilliset huoneet rukoukselle sekä pienempiä huoneita opiskelulle (בית מדרש, beit midraš, ’opiskeluhuone’. Jiddishiksi synagoga on שול, shul, ’koulu’

[muokkaa] Synagogat Pohjoismaissa

Pohjoismaiset synagogat on rakennettu melko myöhään, sillä juutalaista asutusta on ollut täällä vasta lyhyen aikaa ja juutalaisten lukumäärä on ollut pieni. Suomessa on Helsingin (1906-) lisäksi synagoga vain Turussa (1912-), ja muissakin Pohjoismaissa niitä on vain muutama.

Suomen synagogat muodostavat mielenkiintoisen päätepisteen perinteisen synagogarakennuksen tyylillisessä kehityksessä. Historiallisina muistomerkkeinä ne kuvastavat juutalaisen vähemmistön hyväksymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä ilmentää myös niiden näkyvä sijainti kadun varrella, toisin kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Myös juutalaisten oman kulttuurin lujittumisella Suomeen on synagogilla ollut tärkeä asema, koska ne eivät ole ainoastaan uskonnollisen elämän vaan myös etnisen vähemmistön sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskuksia. Niiden yhteydessä on aina toiminut myös koulu ja erilaisia yhdistyksiä.

Suomen synagogat ovat senkin takia ainutlaatuisia, että ne Viipurin synagogaa lukuun ottamatta säilyivät sota-ajan hävityksiltä. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana.

15. vuosisadan italialainen maalaus synagogan sisätiloista
Budapestiläinen synagoga sisältä


[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Synagoga.


Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut