Synagoga

	Osa uskontojen artikkelisarjaa; Juutalaisuus ja juutalaiset
	Kuka? · Etymologia · Kulttuuri
	Juutalaisuus; Jumala (Jahve); Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim); Talmud · Halakha · Košer; Filosofia · Kabbala; Daavidintähti · Menora; Synagoga · Rabbi
	Juutalaisuuden suuntaukset; Ortodoksisuus · Konservatismi; Reformismi · Rekonstruktionismi; Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi
	Juhlapäivät; Sapatti · Hanukka · Jom kippur
	Juutalaiset kansana; Aškenasit · Sefardit · Mizrahit
	Juutalaiset maittain; Israel · Yhdysvallat · Venäjä; Ruotsi · Ranska; Suomen juutalaiset; Tunnettuja suomenjuutalaisia;
	Juutalaiset kielet; Heprea · Jiddiš · Ladino
	Juutalaisten historia; Israelin kuningaskunta · Temppeli · Babylonin vankeus · Ensimmäinen juutalaissota · Toinen juutalaissota · Haskala · Holokausti · Alija · Israel (Historia) · Arabikonfliktit
	Antisemitismi
	Poliittiset liikkeet · Sionismi;
	n • k • m

Synagoga (kreik. συναγωγή, synagôgê, ’kokouspaikka’) on juutalaisten kokous-, rukous- ja kouluhuone. Synagoga vastaa kristittyjen kirkkoa ja islaminuskoisten moskeijaa.

Synagoga on hepreaksi ‏בית כנסת‎, beit knesset, ’kokoushuone’ tai בית תפילה, beit tefila, ’rukoushuone’. Synagogassa on yleensä erilliset huoneet rukoukselle sekä pienempiä huoneita opiskelulle (בית מדרש, beit midraš, ’opiskeluhuone’. Jiddišiksi synagoga on שול, shul, ’koulu’.

Historia[muokkaa]

Synagogalaitos sai todennäköisesti alkunsa Babylonian maanpakolaisuuden aikana, kun juutalaiset joutuivat eroon Jerusalemissa sijaitsevasta temppelistään. ^[1] Synagogan pohjapiirros noudattaa ilmestysmajan pohjapiirrosta, joka oli ensimmäisen temppelin edeltäjä.

Synagogat Pohjoismaissa[muokkaa]

Pohjoismaiset synagogat on rakennettu melko myöhään, sillä juutalaista asutusta on ollut täällä vasta lyhyen aikaa ja juutalaisten lukumäärä on ollut pieni. Suomessa on Helsingin (1906–) lisäksi synagoga vain Turussa (1912–), ja muissakin Pohjoismaissa niitä on vain muutama.

Suomen synagogat muodostavat mielenkiintoisen päätepisteen perinteisen synagogarakennuksen tyylillisessä kehityksessä. Historiallisina muistomerkkeinä ne kuvastavat juutalaisen vähemmistön hyväksymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä ilmentää myös niiden näkyvä sijainti kadun varrella, toisin kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Myös juutalaisten oman kulttuurin lujittumisella Suomeen on synagogilla ollut tärkeä asema, koska ne eivät ole ainoastaan uskonnollisen elämän vaan myös kansallisen vähemmistön sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskuksia. Niiden yhteydessä on aina toiminut myös koulu ja erilaisia yhdistyksiä.

Suomen synagogat ovat senkin takia ainutlaatuisia, että ne Viipurin synagogaa lukuun ottamatta säilyivät sota-ajan hävityksiltä. Useimmat Euroopan vanhat synagogat tuhottiin toisen maailmansodan aikana.

Synagogassa miesten tulee peittää päänsä, useimmiten päähineenä on kipa. Naisten ei tarvitse peittää hiuksiaan, mutta joskus heillä on päässä huivi.