Mooses

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun henkilöä. Etunimestä Mooses on eri artikkeli. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla Moses.

Mooses (hepreaksi ‏משה‎, Moše, kreik. Μωυσῆς, Moyses) oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä. Mooses kuului leeviläisten sukuun.[1]

Kielitieteilijöiden mukaan nimi Mooses on muinaisegyptiläinen sana ja merkitsee poikaa, sukulaisuus­suhteen merkityksessä. Heprean mšh tai maša puolestaan merkitsee nostaa vedestä.[2] Raamatun mukaan faraon tytär, joka adoptoi tämän omaksi pojaksensa, antoi hänelle nimen Mooses, koska hän oli sanonut: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".[3] Mooseksesta kerrotaan Raamatun 2. - 5. Mooseksen kirjoissa.

Skeptisten historioitsijoiden mukaan Mooses ei ollut historiallinen henkilö[4][5], mutta jos hän oli, arvellaan hänen eläneen 1500-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Mooseksen aikaan faraona on yleisimmin arveltu olleen Ramses II (hallitsi 1279 eaa.1213 eaa.)[6][7][8][9]

Mooses eli Raamatun mukaan 120-vuotiaaksi.

Mooseksen lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamatun mukaan Mooses oli Amramin ja Jokebedin lapsi. Amramin muita lapsia olivat Aaron ja Mirjam.[10] Hänen syntymänsä aikoihin israelilaiset olivat orjina Egyptissä. Koska Egyptin farao pelkäsi, että he saattaisivat sodan syttyessä liittoutua Egyptin vihollisten kanssa, hän oli antanut käskyn, että kaikki israelilaisten poikalapset oli surmattava. Tämän vuoksi Mooseksen äiti piilotteli häntä kertomuksen mukaan kolme kuukautta, jonka jälkeen jätti hänet kaislakorissa Niilin rantakaislikkoon. Sieltä kuitenkin faaraon tytär löysi ja adoptoi hänet ja antoi hänelle nimen Mooses.[11]

Egyptin vaikutusvallan levitessä koilliseen kohti Aasiaa egyptiläiset rakensivat uusia linnakkeita vallatuille alueille. Egyptin keskushallinto oli kirjeenvaihdossa alueiden paikallisten hallitsijoiden kanssa ja tämä vaati kielitaitoisia kirjureiden ja tulkkien kouluttamista. Osa käytetyistä kielistä muistutti suuresti Mooseksen äidinkieltä, hepreaa, joka poikkesi suuresti egyptin kielestä. On varsin todennäköistä, että prinsessan adoptoima poika koulutettiin faaraon kirjuriksi käymään kirjeenvaihtoa heprean ja muiden naapurikansojen kielillä.lähde?

Mooses aikuisena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin kertomusten mukaan Mooseksen vartuttua jo aikuiseksi hän meni kerran vierailemaan oman kansansa keskuudessa ja näki heidän työskentelyolosuhteensa. Nähtyään egyptiläisen työnjohtajan lyövän israelilaista miestä tulistunut Mooses iski egyptiläisen hengiltä ja kätki tämän ruumiin hiekkaan. Asia ei tietenkään pysynyt salassa, vaan kantautui faaraonkin korviin. Kuultuaan tapahtuneesta faarao aikoi teloituttaa Mooseksen, mutta tämä pakeni faaraon kostoa midianilaisen papin suojiin. Mooses avioitui papin tyttären, Sipporan, kanssa ja paimensi appensa lampaita.

Vanhan testamentin mukaan faarao kieltäytyi orjuutettujen israelilaisten vapauttamisesta, minkä seurauksena Jumala lähetti Egyptiin toisessa Mooseksen kirjassa kuvatut kymmenen vitsausta. Israelilaisten lopulta vapauduttua Mooses sai tehtäväkseen johdattaa heidät Egyptistä Luvattuun maahan. Juutalaisessa traditiossa tästä käytetään nimitystä exodus. Vaelluksella sattui tarinan mukaan muun muassa tunnettu tapaus, jossa israelilaiset pääsivät ylittämään meren sen jakauduttua kahtia. Faaraon joukkojen pyrkiessä ylittämään aluetta vedet palautuivat nopeasti ja hukuttivat miehet. Matkalla luvattuun maahan israelilaiset jäivät neljäksikymmeneksi vuodeksi harhailemaan aavikolle, jossa he elivät löytämällään ruoalla, mannalla.

Siinain vuorella Mooses sai kivilaatoilla Jumalan ilmoittamiksi väitetyt kymmenen käskyä, joista ensimmäisellä hän vakiinnutti juutalaisen uskon yksijumalisuuden eli monoteismin.

Israelilaiset vaelsivat Siinain autiomaassa 40 vuotta. Tämän ajan lopussa Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi.[12] Mooses kuoli Moabin maassa, Nebon vuorella, Pisgan huipulla, vastapäätä Jerikoa. Kuollessaan Mooses oli 120 vuotta vanha. Israelilaiset itkivät Moosesta Mooabin arolla kolmekymmentä päivää.[13]

Mooseksen sarvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikaisessa kirkkotaiteessa Moosekselle on usein kuvattu otsaan sarvet. Näin on mm. kuuluisassa Michelangelon Mooses-patsaassa. Myös Laukaan kirkon R. W. Ekmanin maalaamassa alttaritaulussa Mooseksella on pienet sarvet.

Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus käänsi 300-luvulla Vulgataa hepreasta, hän kohdassa 2. Moos 34:29 luki virheellisesti sanan "kirkkaus" tilalle "sarvet". Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheellä on hyvin merkittävä vaikutushistoria.

Mooseksen rooli muissa uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moosesta kunnoitetaan profeettana viidessä uskonnossa: juutalaisuus, kristinusko, islam, mormonismi ja bahá'í.

Mooseksen kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin alussa on viisi kirjaa, jotka tunnetaan Mooseksen kirjoina. Ne muodostavat juutalaisten Tooran, ja yhdessä niistä käytetään myös nimeä Pentateukki. Nämä kirjat tunnetaan myös seuraavilla kreikkalaisperäisillä nimillä:

Mooses ja laintaulut (Rembrandt).
Michelangelon Mooses-veistos (1513).
  1. Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
  2. Toinen Mooseksen kirja (Exodus)
  3. Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus)
  4. Neljäs Mooseksen kirja (Numeri)
  5. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium)

Ensimmäinen Mooseksen kirja sisältää kertomuksia ajalta ennen Mooseksen syntymää. Itse Mooseksesta kerrotaan 2.-5. Mooseksen kirjoissa.

Mooseksen syntymästä ja kutsumisesta Jumalan palvelukseen kerrotaan Toisessa Mooseksen kirjassa. Kirjan loppupuoli samoin kuin Kolmas Mooseksen kirja sisältävät pääasiassa uskonnollisia lakeja. Neljäs Mooseksen kirja kertoo israelilaisten 40 vuotta kestäneestä vaelluksesta Siinain autiomaassa. Suurimman osan Viidennestä Mooseksen kirjasta muodostaa Mooseksen pitämä pitkä puhe, jossa lait kerrataan. Kirjan lopussa kerrotaan myös Mooseksen kuolemasta, jota ennen hän kutsui seuraajakseen Joosuan.

Juutalais-kristillinen perimätieto on pitänyt Mooseksen kirjoja Mooseksen itse kirjoittamina. Nykyisten eksegeettisten tutkimusten mukaan ne kuitenkin on kirjoitettu nykyiseen muotoonsa vasta noin vuosina 500–400 eaa., mutta sisältävät paikoin hyvin vanhaakin perimätietoa.

Maininnat muualla Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooseksella oli ainakin kaksi poikaa, Geersom ja Elieser.[14]

Mooses mainitaan useita kertoja myös Uudessa testamentissa. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että kun Jeesus, Pietari, Johannes ja Jaakob menivät vuorelle rukoilemaan, niin Jeesuksen kasvot muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina. Silloin heille Raamatun mukaan ilmestyivät Mooses sekä Elia, jotka juttelivat Jeesuksen kanssa.[15] Tässä on viittaus Vanhassa testamentissa mainittuun retkeen vuorelle, jossa rukoiltiin.

Evankeliumissa Johanneksen mukaan, Johannes selkeyttää Mooseksen ja Jeesuksen välistä asemaa sanoen: Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Johanneksen evankeliumissa on tilanne, jossa fariseusten eteen tuodaan mies, joka oli ollut syntymästä asti sokea. Miehen vanhemmat todistivat tämän fariseuksille. Mies sanoi Jeesuksen parantaneen hänet sokeudesta, kun fariseukset kuulustelevat miestä toistamiseen asiasta, niin mies suuttui ja vastasi: Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?[16] Silloin fariseukset Raamatun mukaan herjasivat miestä sanoen: Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.[17]

Muita viittauksia Moosekseen ovat Uudessa testamentissa esimerkiksi seuraavat:

  • Jeesus:
    • Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.[18]
    • Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne.[19]
    • Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni.[20]
  • Paavali
    • Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.[21]
    • Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen: "Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.[22]
    • Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: "Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni."[23][24]
    • Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän."[25]
    • Hän on herransa luottamuksen arvoinen, niin kuin Mooses oli "kaikissa hänen huoneensa asioissa"[26]
  • Muita:
    • Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti...[27]
    • Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"[28]

Populaarikulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooseksen elämästä on tehty useita elokuvia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Aik. 23:14
  2. Moses Behind the Name. Viitattu 4.9.2013.
  3. 2. Moos. 2:10
  4. Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 28-29. Suom. Tuula Kojo. Schildt, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
  5. Brian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 30-31. Suom. Jaana Iso-Markku. Otava, 2003. ISBN 951-1-18138-6.
  6. Askeleeni sanan kirja, s. 33, 1996, Otava
  7. Holm-Nielsen, Svend & Noack, Bent & Achen, Sven Tito: Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa, s. 266, suom Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo, Otava 1970, ISBN 951-1-03199-6
  8. Hart, Michal H.: Ihmiskunnan 100 suurinta, art. Mooses, Artefakti 1979, ISBN 951-99229-1-1
  9. Fagan, s. 32
  10. 1. Aik. 6:3, viitattu Amramin lapsiin.
  11. 2. Moos. 2:1-10
  12. 5. Moos. 31:7
  13. 5. Moos. 34
  14. 1. Aik. 23:15
  15. Luuk. 9:28-30
  16. Joh. 9:27, viitattu vastaukseen, jonka annettiin fariseuksille.
  17. Joh. 9.28, viitattu vastaukseen, jonka annettiin Raamatun mukaan syntymästä asti sokeudesta parannetulle.
  18. Joh. 3:14-15
  19. Joh. 5:45
  20. Joh. 6:32
  21. Ap. t. 7:22
  22. Ap. t. 7:31-32
  23. Ap. t. 7:37
  24. Ap. t. 3:22-23
  25. Room. 10:5, jossa viitataan kohtaan 3. Moos. 18:5
  26. Hepr. 3:2, jossa viitataan kohtaan 4. Moos. 12:7
  27. Hepr. 11:24-27, jossa viitataan kohtaan 2. Moos. 2:10-15
  28. Juud. 1:9
  29. Kymmenen käskyä | The Ten Commandments (1956) - Leffatykki
  30. Moses the Lawgiver, 1974
  31. Moses the Lawgiver, 1993 (v)
  32. imdb.com - Moses (1995) (TV)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Assmann, Jan: Moses the Egyptian: The Memory of Egypt in Western Monotheism. New Haven: Harvard University Press, 1997. ISBN 0-674-58738-3.
  • Buber, Martin: Moses. Heidelberg: Verlag Lambert Schneider, 1952.
  • Kirsch, Jonathan: Moses: A Life. New York: Ballantine, 1998. ISBN 0-345-41269-9.
  • Otto, Eckart: Moses: Geschichte und Legende. München: C.H. Beck, 2006. ISBN 3-406-53600-X.
  • Sellin, Ernst: Mose und seine Bedeutung für die israelitisch-jüdische Religionsgeschichte. Leipzig: A. Deichersche Verlagsbuchhandlung Dr. Werner Scholl, 1922.
  • Van Seters, John: Life of Moses. Peeters Publishers, 1994.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mooses.