Kymmenen käskyä (vuoden 1956 elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kymmenen käskyä
The Ten Commandments
‏עשרת הדיברות
Charlton Heston näytteli Moosesta elokuvassa
Charlton Heston näytteli Moosesta elokuvassa
Ohjaaja Cecil B. DeMille
Käsikirjoittaja J.H. Ingraham
A.E. Southon
Dorothy Clarke Wilson
Æneas MacKenzie
Jesse Lasky Jr.
Jack Gariss
Fredric M. Frank
Tuottaja Cecil B. DeMille
Säveltäjä Elmer Bernstein
Kuvaaja Wallace Kelley
J. Peverell Marley
John F. Warren
Leikkaaja Anne Bauchens
Pääosat Charlton Heston
Yul Brynner
Anne Baxter
Valmistustiedot
Valmistusmaa Egyptin lippu Egypti
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 5. lokakuuta 1956
Flag of the United Kingdom.svg 3. joulukuuta 1956
Italian lippu 29. kesäkuuta 1957
Ranskan lippu 17. tammikuuta 1958
Saksan lippu 17. helmikuuta 1958
Japanin lippu 5. maaliskuuta 1958
Kiinan lippu 10. huhtikuuta 1958
Suomen lippu 22. elokuuta 1958
Itävallan lippu 26. syyskuuta 1958
Tanskan lippu 6. lokakuuta 1959
Ruotsin lippu 26. marraskuuta 1960
Espanjan lippu 1. kesäkuuta 1981
Kesto 220 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti $13 500 000 [3]
Edeltäjä The Ten Commandments (1923)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kymmenen käskyä (engl. The Ten Commandments) on vuoden 1956 elokuva, joka dramatisoi Raamatun kertomusta kymmenestä käskystä ja Mooseksesta, adoptoidusta Egyptin prinssistä, joka oppii todelliset heprealaiset juurensa sekä asemansa kansansa vapauttajana.[4] Sen julkaisi Paramount Pictures -yhtiö VistaVisionissa 5. lokakuuta, 1956. Sen ohjasi ja tuotti Cecil B. DeMille. Pääosassa näytteli Charlton Heston Mooseksena. Sivupääosassa Yul Brynner Mooseksen adoptioveljenä sekä Faaraona, Ramesses II:na, Anne Baxter Nefertarina, John Derek Joosuana, Edward G. Robinson Daatanina, Yvonne De Carlo Sipporaa, Cedric Hardwicke Faaraona Seti I:stä, Vincent Price Bakaa ja John Carradine Aaronia. Kymmenen käskyä on osittain uudelleenohjaus DeMillenin vuoden 1923 samannimisestä mykkäelokuvasta. Osa näyttelijöistä sekä muusta vuoden 1956 tiimistä toimi myös alkuperäisessä versiossa. Tämän jälkeen se oli vielä uudestaan huhtikuussa, vuonna 2006, julkaistu televisiossa minisarjana.

Se on kaikkien aikojen viidenneksi tuottoisin elokuva 927 480 000 dollarilla.[5] Uskonnollisten elokuvien suurituottoisimman tittelin ilman inflaatiokorjausta se säilytti aina vuoteen 2004 asti, jolloin The Passion of the Christ ohitti sen.

Vuonna 1957 elokuva palkittiin Oscar-palkinnolla, joka oli Parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkinto ja elokuva oli samana vuonna ehdolla myös kuuteen muuhun Oscar-palkintoon. Vuonna 1960 se voitti Fotogramas de Plata -palkinnon parhaimmalla ulkomaisella näyttelijällään.[6] Vuonna 1999, Kymmenen käskyä oli valittu säilytettäväksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryssä. Kesäkuussa 2008, AFI julkaisi sen "Ten top Ten"—parhaimmat kymmenen filmiä, kymmenen klassisimman elokuvan sarjassa. Äänestykseen osallistui yli 1 500 ihmistä luovasta työryhmästä. Kymmenen käskyä oli hyväksytty myös kymmenen parhaan elokuvan joukkoon kertovan, eli eeposelokuvien sarjassa. [7][8]

Tämä oli viimeinen elokuva, jonka Cecil DeMille ohjasi. Hän sai kuvausten aikana sydänkohtauksen, jonka seurauksena hän otti muutaman päivän sairausloman, mutta sen jälkeen DeMille palasi vielä kuvaamaan elokuvan loppuun – vastoin lääkärin määräystä. [9] Häntä oli pyydetty myös tekemään oma uudelleenohjaus The Buccaneer -elokuvaan, mutta hänen viimeinen sairastumisensa pakotti hänet väistymään ohjaajan roolistaan, johon myös hänen vävynsä, Anthony Quinn kehotti. Hän myös suunnitteli elokuvaa partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin elämästä David Nivenin kanssa, mutta tätä projektia ei koskaan toteutettu.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva käsittää Mooseksen koko elämän. Heprealainen kansa oli orjuudessa faaraon valtakunnassa.

Alussa, heti Mooseksen syntymän jälkeen Ramses I määräsi, että kaikki vastasyntyneet heprealaiset poikalapset tuli surmata, jotta estettäisiin profetia, jonka mukaan heprealaisten keskuuteen oli syntyvä kansan vapauttaja. Mooseksen äiti, Jookebed [10] kätkee Mooseksen koriin ja asettaa tämän ajelehtimaan virtaan, siinä toivossa, että lapsi jäisi henkiin ja pääsisi pakoon murhaajia, äiti rukoilee tätä asiaa myös Jumalalta. [11] Mooseksen etenemistä Niilin virrassa jäi tarkkailemaan henen siskonsa Mirjam. Bitjan [12], Faaraon tytär löytää korin Niilistä muiden naisten kanssa. Hän käskee heidän poistua, jonka jälkeen hän näyttää palvelija Memnetille lasta. Memnet varoittaa Bitjania että korin kangas on peräisin leeviläisiltä, että lapsi oli karkumatkalla tämän isänsä antamaa käskyä surmauttaa vastasyntyneet. Siitä huolimatta Bitjan julistaa vauvan omaksi pojakseen, ja muistelee kuinka pyramidit olivat pölyssä, jolloin hän antoi lapselle nimen Mooses, koska hän oli vetänyt tämän vedestä. Huolimatta Memnetin huolestuneisuudesta palvella heprealaisen orjan poikaa, Bitjan käskee hänet palvelemaan Moosesta ja vannomaan asian salassapitoa kuoleman tuomion uhalla. Memnet piilottaa heprealaisen vaatteenkappaleen omien vaatteidensa sisälle. Niin Mooses varttui Egyptin hovissa, oppien hovin tavat, lukutaidon, ratsastamisen sekä itsepuolustuksen.

Nuorena kenraalina Mooses on taisteluissaan voittoisa nubialaisia vastaan antiikin Etiopiassa. Taistelussa hän päästää vangitut ibisekset vapaiksi, jotta hekin voisivat taistella (historioitsija Josephusta mukaillen). Tämä tekee myöhemmin vaikutuksen Seti I:een, joka oli mieluummin halukkaampi liittolaisuuteen valloitettujen etiopialaisten kanssa kuin alistamaan heitä. Mooses saa tämän jälkeen tehtäväkseen rakentaa aarre kaupungin Setin Heb sed -juhlaa varten, jonka Ramses oli epäonnistunut rakentamaan. (mahdollisesti raamatullinen kaupunki Piitom [13] ja Ramseksen Avaris). Sillä välin Mooses ja Nefertari ovat syvästi rakastuneita, hän on "kruunun prinsessa", jonka miehestä tulee seuraava Faarao. Ramses tahtoo hänet itselleen, ei rakkaudesta vaan kruunun tähden, mutta Nefertari vihaa tätä.

Juuri, kun Mooseksella on työ hallussaan, hän joutuu pelastamaan vanhan naisen puristumasta rakenteiden väliin. Mooses ei tiennyt, että nainen jonka hän pelasti oli hänen oma äitinsä Jookebed. Mooses kertoi egyptiläiselle rakennusmestarille, Bakalle: "Veri tekee laastista kehnoa" ja kysyi: "Oletko sinä rakennus­mestari vai teurastajamestari?". Mooses vapauttaa Joosuan, kivenhalkaisijan, joka oli neuvonut egyptiläistä kuolemanrangaistuksen uhalla, yrittääkseen pelastaa Jookebedin, mitä Joosua ei tiennyt. Mooses oli liikuttunut Joosuan rohkeudesta ja sanoista, jolloin hän alkoi tiedustella häneltä monia asioita orjien orjien kohtelusta ja oloista. Mooses kysyy Joosualta tämän Jumalasta, johon Joosua julistaa uskonsa olevan vahva, mutta mainitsee, että hänen Jumalansa nimi on tuntematon.

Näitä muutoksia Ramses käyttää todisteinaan, että Mooses on suunnitellut kapinaa orjien suosiossa ja osoittaa, että orjat ovat kutsuneet Moosesta profetian vapauttajaksi. Kun Seti kohtaa Mooseksen, Mooses perustelee orjien olojen parantamista työn tehokkuuden ja laadun parantamiseksi, tekemällä heistä vahvempia ja iloisempia. Mooses todistaa kantansa niin vaikuttavalla työskentelyllä, että Seti tulee vakuuttuneeksi, että Ramses väärin perustein syytti tämän veljeä. Seti lupaa Moosekselle tunnustusta uudesta kaupungista. Sillä välin Ramses on saanut isältään tehtäväkseen selvittää, onko todella olemassa sopivaa heprealaista, joka sopisi kuvaukseen kansan vapauttajasta, mutta Ramses ei löydä sellaista.

Nefertari iloissaan suunnittelee jo häitä, jolloin Memnet ilmoittaa, että prinssi Mooses ei olekaan prinssi, vaan heprealaisen orjan poika. Nefertari on raivoissaan syytöksistä, mutta samaan aikaan Memnet vetää salatun heprealaisen vaatekappaleen esille ja sanoo sen olleen poikalapsen korissa Niilissä. Memnet kertoo, kuinka Mirjan seurasi koria ja kuinka Jookebed rinnalla ruokki Moosesta, jolloin hän vihdoin ymmärsi, että tämä oli Mooseksen todellinen äiti. Raivoissaan Nefertari surmaa palvelijansa Memnetin työntämällä tämän alas parvekkeelta.

Mooses oppii tästä, jolloin Bitjan kysyy Moosekselta, muistiko Mooses, kuinka hän tämän rakkaudella kasvatti. Mooses vakuuttaa lähtiessään äitipuolelle rakastavansa tätä aina, vaikka mitä kävisi. Niin Mooses meni oikean äitinsä luokse. Vaatteen pala todisti Mooseksen kuuluvan leeviläisiin ja hän esittäytyi nyt siskolleen Mirjamille ja veljelleen Aaronille. Hän julisti, että ei hävennyt oliko hän egyptiläinen tai heprealainen vaan olisi siltikin Mooses. Kuitenkin hän työskenteli orjana oppiakseen heidän vaikeuksistaan. Mooses pelastaa Joosuan Bakan ruoskinnalta, tappamalla Bakan hän estää Bakaa tappamasta Joosuaa. Daatan, kiero ja kunnianhimoinen heprealainen, joka on määrätty auttamaan Ramsesta löytämään heprealaisten vapauttajan. Mooses tunnustaa Joosualle, että hän itse on heprealainen, jolloin Joosua julistaa Mooseksen kansansa vapauttajaksi, mutta Mooses kieltää tämän, jolloin Daatanilla on kaikki todisteet mitä hän tarvitsee. Paljastessaan tietonsa Ramsekselle Daatan alkaa tinkiä Bakan taloa, Goshen kuvernöörin virkaa ja Joosuan Lilian omistusoikeutta itselleen.

Mooses pidätetään ja tuodaan kahleissa Setin eteen, joka anelee tätä sanomaan, ettei ole vapauttaja. Mooses tekee niin, mutta toteaa, että vapauttaisi orjat, jos vain pystyisi siihen. Bitjan tunnustaa veljelleen, että hän otti Mooseksen Niilin virrasta tietäen että kangas, joka oli korissa, oli heprealaisen. Lyhyessä, hurmoksellisessa puheessa Mooses sanoo, että "On pahuutta orjuuttaa ihmisiä eri heimon ja uskon tähden. Jos on olemassa Jumala, niin ei Hän olisi tarkoittanut ihmisen elämän olevan tällaista!" Seti loukkaantui syvästi näistä puheista, koska oli itse sanonut rakastavansa Moosesta kuin omaa poikaansa, enemmän kuin oikeata omaa poikaansa Ramsesta. Niinpä Seti antoi määräyksen poistattaa Mooseksen nimen kaikista luetteloistaan, patsaistaan ja rakennuksistaan, sekä kielsi kansaa ainiaaksi puhumasta Mooseksesta koko valtakunnassaan. Samaan aikaan Seti julisti Ramseksen seuraavaksi faaraoksi. Nefertari kruunun­prinsessana oli velvollinen naimaan ylimielisen prinssin hänen suureksi pettymyksekseen.

Mooses matkaa läpi autiomaan ja melkein kuolee nälkään ja janoon. Hän saapuu kaivolle Midianin maassa. [14] Juomisen jälkeen hän lepää palmupuun alla. Siskokset tulivat juottamaan lampaitaan kaivolle. [15] Röyhkeät amalekilaiset ilmaantuvat paikalle työntäen siskokset sivuun kaivolta, etuillakseen, jolloin Mooses heräsi. Kuin tyhjästä ilmestyen Mooses vaatii amalekilaisia odottamaan omaa vuoroaan kaivolla. Niinpä Mooses löytää kodin Midianista, siskosten isän, Jetron, beduiinišeikin luota. Jetro paljastaa olevansa "Hänen seuraajansa, jolla ei ole nimeä", jonka Mooses tunnistaa Aabrahamin Jumalaksi. Jetro selvittää, että he ovat Ismaelin, Aabrahamin esikoisen jälkeläisiä. Myöhemmin Mooses tekee Jetroon ja muihin šeikkeihin vaikutuksen, niin Jetro suosittelee yhtä tytärtään Moosekselle vaimoksi. Mooses valitsee vanhimman siskon, jota kutsuttiin Sipporaksi elokuvassa kreikkalaisen nimen mukaan.

Egyptissä Seti kuolee sydänsuruissaan, Mooseksen nimi huulillaan, ja Ramses seuraa häntä faaraona, Ramses II:na ottaen kuningattarekseen Nefertarin. Kaitsiessaan lampaita erämaassa Mooses löytää Joosuan, joka on paennut orjuutta kaivoksilta. Mooses näkee palavan pensaan Siinain vuorella. Mooses kiipeää ylös tutkiakseen tilannetta, jolloin Jumala sanoo: "Paikka, jossa seisot on Pyhää maata"[16] [17], jolloin Mooses/Musa riisuu jalkineensa ja kumartuu. Hän kuulee Jumalan äänen, jolloin Jumala nimeää itsensä "Minä olen se, joka minä olen". [18] Jumala käskee Moosesta palaamaan Egyptiin ja vapauttamaan Hänen valitun kansansa...

Faaraon hovissa Mooses tulee Ramseksen eteen voittaakseen orjien vapauden, muuttaessaan sauvansa käärmeeksi [19] [20], joka syö hovin muut käärmeet. Faarao käskee orjien jatkaa kivien rakentamista kuoleman­rangaistuksen uhalla. Heprealaiset varautuivat kivittämään Mooseksen vihassaan, mutta Nefertari pelastaa hänet joutumasta heprealaisten kivittämäksi. Nefertarin yrittäessä jatkaa suhdetta Mooseksen kanssa Mooses muistuttaa tätä, ei ainoastaan tehtävästä, jonka hän oli Jumalalta saanut, vaan myös hänen avio­liitostaan. Mooseksen jatkaessa Faaraon haastamista kansansa vapauttamiseksi Egyptiä kohtaavat erilaiset koetukset ja vitsaukset. Näemme, kuinka vesi muuttuu vereksi, mutta Faarao saa hoviltaan luonnollisen selityksen, että toisella puolella vuoria Niilissä on sekoittunut punaista mutaa veteen. Mutta tämä ei kuitenkaan selitä sitä, mitä elokuvassa näytettiin: kun Aaron löi Mooseksen sauvalla veteen, alkoi vesi muuttua siitä kohden punaiseksi leviten kaikkialle. Myös säilötty vesi muuttui kaadettaessa punaiseksi. Ramses julisti, että ei ole yllättävää, että kalat kuolevat, sammakot lähtevät vedestä ja hyönteiset levittävät tauteja. Mooses profetoi vitsauksen, että seuraavaksi tulisi kuumia liekkejä maan uumenista, minkä jälkeen sataisi rakeita ja tulisi pimeys, joka kestäisi kolme päivää. Mooses myös varoitti, että seuraava vitsaus tulisi hänen omilta huuliltaan.

Vihastuneena vitsauksista Mooses jatkaa vaatimuksiaan kansansa vapauttamiseksi, vaikka hänen kenraalinsa ja neuvon­antajansa kehottivat antautumaan. Ramses määrää kaikki vasta­syntyneet heprealaiset surmattavaksi, mutta niin kuin Mooses oli aikaisemmin puhunut, tämäkin koitui takaiskuksi. Nefertari varoittaa Sipporaa pakenemaan Gersomin kanssa ohi kulkevan karavaanin mukana, mutta Mooses pahoittee tälle, että se on hänen oma poikansa, joka tulee kuolemaan, eikä hän voi pelastaa tätä. Aamuyön tunteina Kuoleman enkeli hiipii Egyptin kujilla hehkuvassa vihreässä sumun hohteessa tappaen kaikki vastasyntyneet egyptiläiset, mukaan lukien aikuisen Faaraon ylimmän kenraalin sekä hänen oman poikansa. Sillä välin Bitjan on irrottautunut Mooseksesta.

Murtuneena ja lyötynä Faarao käskee Moosesta ottamaan: "sinun kansasi, sinun laumasi, sinun Jumalasi" ja mene. Myös Daatan käsketään ulos Egyptistä, kun egyptiläiset vartiat näkevät uhratun lampaan verta hänen ovensa karmeissa. Tästä alkaa heprealaisten Exodus eli matka Egyptistä erämaahan.

Nefertari suuttuu myöhemmin Moosekselle ja Faarao aseistaa itsensä sekä kokoaa armeijan ottaakseen kiinni entiset orjat Punaisen meren rannalta. Meren rannalla Mooses nuhtelee pelokasta kansaa, joka näkee Faaraon armeijan lähestyvän ja sanoo kansalleen: "Kymmenen kertaa te olette nähneet Herran ihmeen, ja vieläkään teillä ei ole uskoa Häneen! Älää peljätkö, pysykää aloillanne ja nähkää Herran pelastus". [21] Tulipylvään pidellessään asemiaan, Faaraon joukot pystyivät vain katsomaan, kun Mooses jakoi vedet sanoessaan: "Katsokaa Hänen voimallista kättään". Veden jako valmisti pakotien kansalle läpi meren. Armeija lähti hurjaan takaa-ajoon. Heprealaiset ehtivät viime tingassa vastarannalle todistamaan, kun Jumala sulki vedet Egyptin armeijan päälle, hukuttaen jokaisen sotilaan ja ratsun. Ramses katsoi toivottomana eikä voinut tehdä muuta kuin palata Nefertarin luokse ja tunnustaa hänelle, että "Hänen jumalansa on Jumala".

Heprealaiset leiriytivät Siinain vuoren juurelle odottamaan Mooseksen käymistä vuorella. Kun Mooseksen tulo takaisin myöhästyi, heprealaiset menettivät uskonsa ja turvautuivat pahaan Daataniin. Daatan ehdotti kultaisen vasikan rakentamista esikuvaksi, ennen kuin he palaisivat takaisin Egyptiin, toivoen, että he voittaisivat Ramseksen anteeksiannon puolelleen. Myös Aaron pakotettiin mukaan epäjumalan palvelukseen sekä ohjeistettiin Liliaa uhraamaan tälle. Kansa lankesi synteihin ja viettelyksiin. Niinpä Sippora, kertoi kansalle, että Mooses oli mennyt vastaanottamaan Jumalalta kymmentä käskyä, Jumalan lakia. Mutta kansa torjui ehdotuksen pyhittäytymästä ja synnistä jättäytymästä Daatanin puheiden seurauksena. Sillä välin vuoren huipulla Mooses todisti Jumalan luomia kivitauluja, joihin oli kirjoitettu Kymmenen käskyä. Kun hän viimein saapui alas vuorelta, Mooses piti käsissään lain tauluja vihoissaan, kun näki, mitä syntejä kansa oli sillä välin tehnyt. Epäjumala, kultainen vasikka räjähtää elokuvassa (Myös Koraanin mukaan), jolloin sen palvojat kuolivat samassa räjähdyksessä. Maahan syntyy palava kuilu, joka nieli kaikki, jotka eivät liittyneet Mooseksen puolelle. Tämän jälkeen heprealaiset viettävät erämaassa 40 vuotta pakkosiirtolaisuudessa. Viimein heprealaiset saapuvat Luvattuun maahan, Israeliin. Vanha Mooses näkee Luvatun maan ja osoittaa Joosuan johtamaan kansaa sekä jää itse vuorelle erämaahan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tuotanto ja suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DeMille vuonna 1952

Aikasempaa kokemusta uskonnollisista töistä Demillellä oli hänen tehtyään elokuvan Jeesuksesta vuonna 1927, tämä työ sai nimen Kuninkaiden Kuningas (engl. The King of Kings). [22] Draamaelokuva kristittyjen vainoa kuvaavasta ajasta sekä siihen liittyvästä rakkaustarinasta ilmestyi vuonna 1932, elokuva oli nimeltään Ristin merkki (engl. The Sign of the Cross). [23] [24] Raamatun Simsonista ja Delilasta hän ohjasi elokuvan Simson ja Delila (engl. Samson and Delilah) myhemmin vuonna 1949 ennen Kymmentä käskyä. [25] [26]

Elokuvakäsikirjoitus oli useamman kirjailijan luomus ja sitä johti romaanikirjailija J. H. Ingraham, kirjalla Pillar of Fire ja A. E. Southon, kirjalla On Eagle's Wings, jotka asetettiin vastaaviksi lisäämään uskottavuutta käsikirjoitukseen. Dorothy Clarke Wilson, kirjalla Prince of Egypt, Aeneas MacKenzie, Jesse Lasky, Jr., Jack Gariss ja Fredric M. Frank osaltaan myös myötävaikuttivat kolmen kirjan syntyyn.

Dvd:n kommentaarissa [8Katherine Orrison]] kertoo historiallisesta tutkimuksesta, jota DeMille ja hänen apulaisensa tekivät elokuvan aikana. Orrison toteaa, että monet yksityiskohdat Mooseksen elämästä, joita ei ole Raamatussa, mainitaan Koraanissa, jota joissakin kohdissa oli käytetty lähteenä. Hän myös kuvailee joitakin päätöksiä tuotannosta, että Moosekselle oli suunniteltu omaperäinen köysivyö. Juovikas vyö suunniteltiin ruosteen, valkoisen ja mustan väriseksi, koska se näyttäisi vaikuttavalta ja vasta myöhemmin havaittiin, että juuri nämä tunnusvärit olivat Leevin sukukunnan käyttämät värit. Arnold Friberg mainitsee myöhemmin, että hän oli juuri se, joka suunnitteli Mooseksen puvun. Elokuvan teon jälkeen DeMille antoi Mooseksen köyden lahjana Fribergille, jolla se on vieläkin omistuksessaan.

Charlton Hestonin vastasyntynyt poika Fraser näyttäytyy Mooses-lapsena elokuvassa. Orrisonin mukaan DeMille tarkoituksella ajoitti elokuvan kuvaukset aikaan, jolloin Fraser Heston oli noin kolmen kuukauden ikäinen. Tämä ja muut kertomukset elokuvan teon synnystä liittyvät häneen tuottaja ja näyttelijä Henry Wilcoxonin ja hänen vaimonsa Joan Woodburyn kautta. Orrison kirjoitti myöhemmin kirjan Written in Stone: Making Cecil B. DeMille's Epic, The Ten Commandments.

Jesse Lasky Jr., apulaiskirjailija kirjassa The Ten Commandments, kuvaa miten DeMille tottumuksestaan levitteli auki kuvia Lawrence Alma-Tadema (1836-1912) maalauksista viitatakseen suunnittelijoille ulkonäköä, johon hän tahtoi tähdätä. Taiteilija Arnold Friberg lisäsi suunnittelua ja puvustusta, sekä myötävaikutti tapaa jolla Mooses johti Joosuaa tehtävässään elokuvan lopussa: kädet Joosuan päällä. Friberg, joka oli mormoni, osoitti kantansa joihinkin näyttelijäsuorituksiin, pohjautuen omaan vakaumukseensa ja DeMille piti siitä.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan roolisuoritukset ja puvut sijoittuvat Seti I ja Ramses II valtakausille.

Muita tunnettuja, elokuvan tuhansien näyttelijöiden joukosta oli Herb Alpert heprealainen rumpali, Carl "Alfalfa" Switzer orja, Michael Ansara uskollinen egyptiläinen, Robert Vaughn heprealainen miekkataistelija, Clint Walker Sardinian kapteenina ja DeMille itse elokuvan kertojana.

Asetelmia, pukuja ja lavastuksia oli ostettu ja uudelleenkäytetty elokuvasta Sinuhe, egyptiläinen. Tapahtumat Sinuhesta sijoittuvat vain 70 vuotta aikaisemmaksi kuin Ramses II:n valtakausi ja näin muodostettiin tapa ilmaista ympäristöä ja aikaa luontevalla tavalla. DeMille myös tahtoi pitää samoja näyttelijöitä Kymmenessä käskyssä, joita oli käytetty Sinuhessakin. Egyptiläinen seinämaalaus oli myös käytetty lähteenä tehtäessä kohtausta elävästä tanssisuorituksesta, jossa nuoret naiset tanssivat ringissä Setin syntymäpäivänäytöksessä. Tanssijoiden koreografia ja puvut pohjautuivat haudasta löydettyihin maalauksiin Grand Vizeri Mehun 6. valtakauden ajalta. [27] [28]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Sedergrenin mukaan kylmän sodan aikana suomalainen elokuvasensuuri löysi joukosta lähes aina selvimmät propagandaelokuvat, mutta poikkuksena hän piti Kymmentä käskyä kahden muun mainitsemansa elokuvan rinnalla. Sedergrenin mukaan kymmenessä käskyssä väkivalta nousi keskeisten ongelmien ratkaisijaksi. Hänen mukaansa tuon ajan elokuvissa päähenkilöt kävivät "demonista" taistelua tuhotakseen tai vangitakseen vihollisen. Sedergren toteaa myös, että varsin usein hyvä mobilisoitiin pahaa vastaan niin raamattu- kuin sotaelokuvissakin. [29]

Howard Thompsonin mukaan hurskasta ja ihailtavaa tulee näyttelemisen olla. Hänen mukaansa ovelien näyttelijäsuoritusten yhdistämisen asiosta DeMille pysyy edellä muita elokuvaohjaajia. [30] John J. Puccion mukaan Kymmenen käskyä oli mahtavampi kuin Tuulen viemää (elokuva), kun hän sen ensimmäisen kerran katsoi lapsena. Ensinäkemästä lähtien hän oli alkanut pitää Kymmentä käskyä kiintopisteenä, jolla hän muita suuria elokuvia arvio. Heston suhtautui Mooseksen rooliinsa asiaankuuluvalla, majesteetillisella ja inhimillisellä tavalla Puccio toteaa. Hänen mukaan parhaiten elokuvasta jäi mieleen suuret lavasteet kaupungista ja temppelistä, tehosteet palava pensas ja Punaisen meren jakautuminen kahtia. [31]

Peter T. Chattawayn mukaan niille, jotka nauttivat dramatiikasta, Kymmenen käskyä on hyvä vaihtoehto, koska siinä on ylihiottua dramatiikkaa. Ehkä yllättävimpänä ja vaikuttavimpana hän pitää säännöllistä hellätunteisuutta, karskeutta, huumoria ja ristiriitaista ihmisyyttä jota Sir Cedric Hardwicke tuo Setin roolissaan. Isä-hahmo Faarao, joka tietää, että Mooses olisi parempi kuningas kuin Ramses, mutta on pakotettu omien ennakkoluulojensa taholta antamaan kruunun sille, joka ei ole heprealaisen orjan lapsi, Chattaway toteaa. [32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. dvdnet.fi, myynti, s-ikäraja
  2. Kymmenen käskyä dvd-myynti, Ikäsuositus: 15+
  3. http://finnish.imdb.com/title/tt0049833/business Box office / business for The Ten Commandments
  4. The Ten Commandments (1956), Plot-osioon viitattu
  5. "Top grossing films adjusted for inflation", BoxOfficeMojo
  6. The Ten Commandments (1956) Academy Awards, USA
  7. American Film Institute. "AFI Crowns Top 10 Films in 10 Classic Genres", ComingSoon.net, 2008-06-17. Luettu 2008-06-18. 
  8. Top 10 Epic American Film Institute. Viitattu 2008-06-18.
  9. Trivia for The Ten Commandments, suomennos ja lyhennelmä kohdasta: "Cecil B. DeMille suffered a heart attack during the production after climbing 130 feet..."
  10. 2. Moos. 6:20, viitattu Mooseksen äitin suomenkieliseen nimeen.
  11. YouTube.com Elokuvan traileri, The Ten Commandments - Alternative Trailer, kohta 0:25-
  12. 1. Aik. 4:18, Bitjanin nimi suomeksi ja asema
  13. 2. Moos. 1:11
  14. 2. Moos. 2:15: Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaaksensa hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle.
  15. Koraani, 28:23, Kun hän saapui Midianin kaivon luo, hän tapasi useita miehiä juottamassa elukoitaan. Paitsi heitä hän huomasi kaksi naista, jotka pidättelivät laumaansa. Hän kysyi: »Mitä te kaksi oikein teette?» He vastasivat: »Emme voi juottaa elukoitamme, ennenkuin paimenet poistuvat; isämme on vanha.»
  16. Toinen Mooseksen kirja 3:5, Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
  17. Koraani 20:11-14: Oi Mooses! Totisesti, Minä olen sinun Herrasi. Riisu kenkäsi, sillä olet pyhässä Tuwan laaksossa.
  18. 2. Moos. 3:14
  19. Koraani, 26:32 Silloin Mooses heitti sauvansa maahan, ja katso, se muuttui käärmeeksi.
  20. 2. Moos. 7:10: Niin Mooses ja Aaron menivät faraon tykö ja tekivät, niinkuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijainsa eteen, ja se muuttui käärmeeksi.
  21. Youtube.com elokuvan traileri, sen kohta 1:55-
  22. Decent Film Guide, The King of Kings
  23. Yahoo Movies, movies, The Sign of the Cross (1932)
  24. When the Dead Walk the Earth, Wednesday, April 16, 2008, The Sign of the Cross (1932) & Samson and Delilah (1949)
  25. imdb.com, lista DeMillen elokuvista, viitattu suomennoksiin.
  26. Samson and Delilah (1949), imdb.com
  27. Party Time in Ancient Egypt
  28. The Tomb of Mehu at Saqqara in Egypt, The expression "the son of your body" for a biological offspring is based on inscriptions found in Mehu's tomb.
  29. Jari Sedergren: Väkivallan ja politiikan yhteys - esimerkkinä elokuva, Osa II ja sen 13. kappale.
  30. The New Yourk Times, The Ten Commandments (1956), Screen: Italian Decalogue; Ten Commandments,' Pre-De Mille, Bows, By HOWARD THOMPSON, Published: April 7, 1958
  31. Ten Commandments 1956, 50th Anniversary Edition, DVD REVIEW, By John J. Puccio, By Yunda Eddie Feng, FIRST PUBLISHED Mar 7, 2006
  32. christianitytoday.com, Home > Movies > Reviews, The Ten Commandments, review by Peter T. Chattaway | posted 03/09/04

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma The Ten Commandments -sitaatteja. (englanniksi)