Mesopotamia

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mesopotamian kartta.
Muinainen Mesopotamia
Eufrat – Tigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: Uruk – Ur – Eridu – Kiš – Lagaš – Nippur
Akkadin imperiumi: Akkad – Babylon – Isin – Susa
Assyria: Assur – Ninive – Dur-Šarrukin – Nimrud
Babylonia – Kaldea
Elam – Amorilaiset
Hurrilaiset – Mitanni
Kassiitit – Urartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
Sumeri – Akkadi
Elamiitti – Hurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
Gilgameš – Marduk
Mesopotamian mytologia

Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tulee kreikan sanoista meso - välissä, potamoi - virrat. Mesopotamian eteläosa on hedelmällistä jokien tulvatasankoa, jossa voi elää kasteluviljelyllä suuria väestömääriä. Mesopotamia on osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, joka on Lähi-idän vanhan kulttuurin kehto.

Urukista löydetyt kuvakirjoitukset ovat maailman vanhimpia, minkä vuoksi Mesopotamia on saanut sivilisaation kehdon maineen. Mesopotamiassa sijaitsivat antiikin aikana muun muassa Sumerin sivilisaatio ja Akkadin, Babylonian ja Assyrian valtakunnat. Sittemmin alue päätyi heettiläisten, Persian, seldžukien, Parthian, Rooman, jälleen Persian (sassanidisen), arabien (Bagdadin kalifit), mongolien ja osmanien valtakuntien vallan alle.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Mesopotamian maantiede

Mesopotamaiksi kutsutaan monesti aluetta, joka kattaa suunnilleen nykyisen Irakin. Mesopotamian halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamiaa reunustavat erot ja aavikot etelässä ja idässä, ja pohjoisessa ja idässä vuoristo. Mesopotamiassa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisempia. Sadetta saadaan talvisin varsinkin pohjoisessa ja ylävemmillä mailla. Alue sunnilleen Bagdadista etelään on niin kuiva, että maanviljely siellä perustuu jokien kuljettamaan veteen. Keväällä lumi sulaa pohjoisen vuorilla, mikä aiheuttaa jokiin. Vähäsateisuuden takia Etelä-Mesopotamiaan soveltuu hyvin kasteluviljely elinkeinoksi.

[muokkaa] Kulttuurit

Muinoin noin 3500 eaa alkaen Mesopotamiaan nousi kasteluviljelyyn perustuva Sumerin sivilisaatio, joka jatkoi Babyloniana.

Kasteluviljely aiheutti kuumassa ja kuivassa maan suolaantumista, koska viljekasvit haihduttivat vettä mikä imi suolamineraalit maan pintaan. maan suolaantumine pilasi lopulta Etelä-Mesopotamian viljavat maat.

Mesopotamiaan kehittyi aikaa myöten maanviljelyyn pohjautuva kaupunkimainen kulttuuri, jossa monijumalaisella uskonnolla oli tärkeä merkitys. Talot olivat savitiilistä rakennettuja suorakauteen muotoisia. Varsinkin alkuaikoina temppeli hoiti merkittävän osan taloudesta ja vuokrasi maata viljelijöille. Ehkä tunnetuin mesopotamialainen kulttuuripiirre on nuolenpääkirjoitus, joka kehittyi aiemmasta kuvakirjoituksesta. Mesopotamiassa rakennetut porraspyramidit, zikkurratit ovat yhä tunnettuja, vaika ovat suurelta osin sortuneet. Hallitsijat rakensivat suuria palatseja. Pohjoisen Assyria tunnetaan sotataidostaan ja sen armeijan harjoittamasta julmuudesta. Kostoperiaatteessan pohjautuvasta julmuudestaan tunnetaan myös Hammurabin laki. Monet tätä edeltävät sumerilaiset lait olivat armeliaampia.

[muokkaa] Muinaisia kansoja

Mesopotamian alueella on ollut muinoin muun muassa sumerilaisia ja seemiläisiä kansoja sekä muun muassa hurrilaisia ja indoeurooppalaisia. Mesopotamian pohjoisosissa myöhemmän Assyrian seutuvilla nykyisen Pohjois-Irakin seuduilla kehittyi ehkä noin 6500 eaa. maatalouteen perustuva Hassunan kulttuuri, jonka asukkaat asuivat kylissä, metsästivät, hoitivat karjaa ja viljelivät maata. Asutus oli puolipysyvää. Hassunan kulttuuria seurasi tätä muistuttava Halafin kulttuuri ja Pohjois-Mesopotamiassa Samarran kulttuuri, jossa alkoi tapahtua kehitystä kohti kiinteämpää asutusta. Samarran kulttuuriin liittyi suuria linnoittetuja kyliä ja maan viljelyä kastelukanavian avulla.

Alussa kehityksen painopiste oli pohjoisessa Mesopotamiassa, mutat se siityi myöhemmin eteläiseen Mesopotamiaan. Noin 5500 eaa. saapui Mesopotamian tulvatasangolle ehkä Iranista ns. ubaidilaisia tai esi-eufratilaisia, joista on saattanut jäädä sumerin kieleen banana-substraatti. Pohjoiseen Mesopotamiaan syntyivät ensimmäiset urbaanit keskukset ehkä jo 5000 eaa. Seemiläisiä alkoi saapua Etelä-Mesopotamiaan nykyiseen Etelä-Irakiin jo 4000 eaa. Sumerilaiset saapuivat Etelä-Mesopotamiaan ehkä 3300 eaa. ehkä mereltä luultavasti Intiasta, idän vuorilta tai mahdollisesti kaakosta Etelä-Iranista tai Turkista tai Kaukasuksen tienoilta. Indoeurooppalaisia (raamatun mukaan "jaafetilaisia") lienee myös ollut varhain, jo joskus 3000 eaa. päätellen joistain polttohautauslöydöistä. Itä-Mesopotamian elamilaiset olivat oma kansansa, joilla oli pitkä historia niin sanotusta Susa-kaudesta alkaen ehkä noin 5500 eaa. alkaen.

Assyrialaiset olivat Pohjois-Mesopotamian seemiläisiä, babylonialaiset Etelä-Mesopotamian seemiläisiä, jotka lienevät maassa vanhastaan asuneiden seemiläisten, akkadilaisten ja amorilaisten muodostama sekakansa, johon myöhemmin sekoittui muita kansoja.

[muokkaa] Kaupunkeja

Pääartikkeli: Muinaisen Lähi-idän kaupungit

Mesopotamiasta tunnetuin kaupunki lienevät Babylonian pääkaupunki Babylon, jonka alkuperäinen kirjoitusasu oli bab-ili, "Jumalten portti". Assyrian pääkaupunki Ninive mainitaan Raamatussa, mutta välillä Assyrian pääkaupunki oli Assur. Eteläisemmässä Sumerin maassa ennen Babylonian ja Assyrian nousua oli monia muita kaupunkeja, kuten Ur ja Uruk.

[muokkaa] Uskonto

Mesopotamian muinainen uskonto oli monijumalainen. Eri kaupungit palvoivet eri jumalia pääjumalanaan. Rikas jumaltarusto käsitti muutamia Raamatusta tuttuja aiheita, muun muassa vedenpaisumuksen. Varhaison meidän tuntemamme alueen kulttuurikansa sumerilaiset palvoi muun muassa taivaan jumala An/Anua, ilman jumala Enliliä ja veden ja sateen jumalaa Enki/Ea:ta. Babylonialaiset palvoivat muita jumalie enen Mardukia, assyrilaiset Assuria. Pahoja jumalia olivat muun muassa Nergal, Pazuzu ja Ereshkigal. Inanna eli babylonialaisttain Ishtar oli rakkauden jumala. Sumerilaiset hautaisvat vainajansa talojen alle.

[muokkaa] Historian aikajakoa

[muokkaa] Muinaisia kerrostumia

Kausi Kerrostumia I Kerrostumia II
Hassuna Nineve I
Samarra Hassuna III-IV Nineve II a-b
Tell Halaf Hassuna VI-XII Nineve II c
Ubaid I (Eridu) Eridu XV -XVII
Ubaid II(-III?) Hajjı Muhammed Eridu IX - XIV :
Ubaid III Eridu VI - VII Uruk XIV - XVIII
Uruk Uruk V - XII
Jemdet Nasr Uruk III - V

[muokkaa] Mesopotamian ja lähialueiden aluejako

  • Anatolia
  • Syyria
  • Pohjois-Mesopotamia
  • Keski-Mesopotamia
  • Etelä-Mesopotamia
  • Lounais-Iran

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesopotamia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamia
Henkilökohtaiset työkalut