Kassiitit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Babylonia, Kassiittien dynastia, 1200-luku eaa.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Kassiitit oli alkuperältään tuntematon kansa, joka hyökkäsi 1595 eaa. Persian Zagros-vuorilta ja valtasi Babylonian perustaen sinne oman dynastiansa vuoteen 1160 eaa. saakka. Hammurabin perustama Vanha Babylonia kaatui. Kassiitit pyrkivät säilyttämään Babylonian kulttuurin, ja tämän takia babylonialaiset suhteutuivat heihin välinpitämättömästi. Kassiitteja on sanottu myös kassilaisiksi ja kossealaisiksi.

Kassiittiaika Babyloniassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luultavasti koillisesta lounaisen Iranin vuorilta oli jo pitkän aikaa saapunut heimoja joita babylonialaiset kutsuivat nimellä kashshu, kassiitit. Hammurabin seuraaja Samsu-iluna taisteli noin 1670 eaa. (ehkä keskimmäisen kronologian mukaan) heitä vastaan. Pohjoiseen Tigrisin itäpuolelle perustettiin Babylonin maiden ulkopuolelle kassiittimaa. Kassiitteja soluttautui Babyloniaan luultavasti työläisiksi.

Noin 1530 eaa. heettiläisen kuninkaan Murshili I:n joukot ryöstivät Babylonin. Heettiläiset veivät temppelistä Mardukin ja hänen jumalvaimonsa patsaat, jotka heitettiin jokeen Eufrat-jokeen Khanassa, muutamia kymmeniä kilometrejä Babylonista luoteeseen.

Murshilin ryöstöretken jälkeen he ottivat maassa vallan. Noin 25 vuotta pyhänhäväistyksen jälkeen kassiittikuningas Agum haki jumalien patsaat Eufratista. Agum väitti olleensa kassiittien, akkadilaisten, Babylonian, Padanin, Alman ja gutilaisten kuningas. Jo aiemmin irtautunut sumerilaisvaltainen Babylonian eteläosa Merimaa pysyi itsenäisenä. Mitannilla ja Egyptillä oli näihin aikoihin sotia, ja Babylonia eli melko rauhassa lukuun ottamatta pohjoisen Assyrian uhkaa.[1] Agumin seuraaja Burnaburias I noin 1480 sopi Assyrian kanssa rajariidan. Kassiitit etenivät vähitellen Merimaahan, ja Burnaburiashin veli ja toinen seuraajista, Ulanburiash hyökkäsi Merimaahan, kun tämän kuningas Eagamil oli sotaretkellä idässä Elamissa. Ulanburias sai näin Babylonian yhdistettyä, ja hänen jälkeensä nousi merkittävä kuningas Karaindash noin 1415. Hän teki Mitannin vasallina olleen Assyrian kanssa uuden rajasopimuksen, ja siirsi prinsessansa Egyptin Thutmosis IV:n haaremiin.

Karaindash rakennutti Urukiin Ishtarin temppelin, jonka pohjakaava muistuttaa Pohjois-Mesopotamian temppelirakennusta noin 3000 eaa. Kassiittijumalille ei temppeleitä rakennettu, esimerkiksi auringonjumala Shuriashille, kuun jumala Shipakille, säänjumala Kharbelle ja niin edelleen. Kassiittidynastia jäljitteli Merimaan ruhtinaiden tapaa käyttää sumerin kieltä. Kadashman-Kharbe II oli seuraava kuningas, joka ei saanut Egyptin prinsessaa maahan vastapalvelukseksi, vaikka faarao lähetti Babyloniaan kauniita lahjoja. Kurigalzu I noin 1390 rakennutti suuren pääkaupungin Dur-Kurigalzun. Näihin aikoihin Egyptissä hallitsi Amenofis III, ja Babylonia ei suostunut syyrialaisten ruhtinaiden Egyptin vastaiseen liittoon. Burnaburiash II:n Amenofis IV eli Ehknaton teki sopimuksen Assyrian kanssa, joka oli Babylonian vihollinen. Burnaburiash II pyrki heti sopimukseen Assyrian kanssa, ja Babylonian prinssi ja Assyrian prinsessa avioituivat. Hän ei antanut turvapaikkaa Assyrian vihollisen Mitannin prinssille Mattiwazalle, ja lähetti toisen tyttärensä puolisoksi Egyptin viholliselle, heettiläisten kuninkaalle Shuppiluliumalle. Noin kymmenen vuoden päästä Babylonian ja Assyrian vanhat riidat silti heräsivät.

Babylonian kuningas noussut Karakindash oli aviolitossa Assur-Uballit I:n tyttären Muballitsheruan kanssa. Karakindash suhtautui Assyraan ystävällisesti, mikä herätti kassiittiaatelissa vihaa, ja kuningas murhattiin. Murhaaja Nazibugas julistautui Babylonian kuninkaaksi, ja Assyria hyökkäsi pohjoisesta, voitti Nazibygasin ja tappoi tämän. Kurigalzu II asetettiin kuninkaaksi, ja rauha palasi Assub-Uballitin hallitessa Assyriaa. Kun tämä kuoli, syttyi sota Assyrian ja Babylonian välille, mutta se päättyi tasapeliin, tehtiin uusi sopimus ja raja vedettiin uudestaan. Elamin kuningas Hurpatilla hyökäsi maahan ja eteni miltei Babyloniin asti. Babylonialaiset voittivat elamilaiset ja Kurigalzu II:n joukot ajoivat takaa vetäytyviä elamilaisia heidän pääkaupunkiinsa Susaan asti. Nazimaruttash 1313-1288 valloitti idässä Lorestaninkin. Tämän kuninkaan ajalla ilmestyivät vanhimmat rajakivet, kudurrut, joille merkittiin maan lahjoituksia feodaaliherroille.

Assyrialaisajan alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisessa Assyria alkoi nousta, ja valtasi lopulta entisen Mitannin, jota nyt sanottiin Hanigalbatiksi. Niinpä Kadashmanturgun 1287-1271 johtama Babylonia solmi liiton Assyrian vihollisten heettiläisten kanssa, joita johti Hattushili III. Pian Tukulti-Ninurta I hyökkäsi Babyloniaan, ja voitti kassitit kahdella sotaretkellä, vallaten ja ryöstäen Babylonin, ja kuljettaen Marduk-jumalan kuvan maasta pois riemusaatossa Assuriin. Pian Tukulti-Ninurta murhattiin kotimaassaan, ja Assyria ajautui pahaan aseelliseen kamppailuun valtaistuimesta. Babylon saattoi irtautua Assyriasta. Elamilaiset tunkeutuivat Isiniin ja Nippuriin, ja Adadshumussur nosti Babylonian taas vahvaksi kuningaskunnaksi. Tukulti-Ninurtan heikko seuraaja tuli Assyrian vasalliksi. Assyrialaiset Enlilkudrussurin johdolla eivät voittaneet kassiitteja. Babylonian Melishipak 1183-1169 hallitsi rauhassa, ja sijoitti aatelistoa Tigrisin eteläpuolisille maille suojaksi Elamia vastaan. Elam oli siellä voimistumassa uudestaan. Elam hyökkäsikin maahan kuninkaansa Kutirnahunten johdolla, ja viimeinen kassiittikuningas Enlilnadinakhe vietiin vankina Elamiin. Seuraava Elamin hallitsija Shilhakinshusinak 1155-1135 eaa. ryösteli Babyloniaa ja tunkeutui Assyraankin asti Kirkukiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, s. 390-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, s. 410-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.