Eridu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karkea Eridun kartta, jossa näkyy poraspyramidi ja muutamia muita suuria rakennuksia. Kolmiulotteisena kuvattu on E-abzun temppeli.
Eridun sijainti muinaisen Sumerin kartalla.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Eridu, nykyinen Tell abu Shahrain oli muinainen sumerilainen kylä, myöhemmin kaupunki Etelä-Mesopotamiassa, nykyisessä Irakissa. Eridu kasvoi arkeologian mukaan jo 5. vuosituhannella ympäröiviä kyliä suuremmaksi monen tuhannen asukkaan keskukseksi, ja myös sumerilaisten legendojen mukaan ensimmäinen kuningas hallitsi siellä. Eridussa palvottiin Enki-jumalaa, joka oli maan ja veden jumala. Eridussa on kaivauksissa saatu selville se, että paikan temppeli kasvoi vuosituhansien saatossa tasaisesti yhä suuremmaksi, kun uusi temppeli rakennettiin aina entisen päälle. Tämä liittyi kaupungin väkiluvun kasvuun.

Eridu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinainen jo hylätty Eridun kaupunki on Etelä-Irakissa oleva nykyinen rauniokumpu Tell Abu Shahrain. Se on Etelä-Irakissa Dhi Qarin maakunnassa noin 315 km Bagdadista kaakkoon ja suunnilleen 180 km Basrasta länteen. Eridu on noin 30 km An Nasiriyahin kaupungista etelälounaaseen ja noin 30 km Ash Shyukista länsilounaaseen. Se sijaitsee paikassa 30° 48′ 34″ N 45° 59′ 31″ E eli 30.809532, 45.992031 Eridu noin 12 km muinaisesta Urin kaupungista lounaaseen.


Kaupunki oli Eufratin sivuhaaran varrella, ei meren rannalla ainakaan historiansa myöhemmässä vaiheessa. Eridun nimi oli sumeriksi Eri.dugga, "hyvä kaupunki" tai NUN.KI "mahtipaikka").

Eridun kylä perustettiin varhaisella Ubaid-kaudella ehkä jo noin 5850 eaa, viimeistään 5400 eaa. Tällöin varhainen asutus oli levittäytynyt Mesopotamian tulvatasangolle. Kylän asukkaat elivät muun muassa kasteluviljelyllä.

Eridu kasvoi nopeasti muutaman tuhannen asukkaan keskukseksi ja sinne rakennettiin temppeli.[1] Se oli koostaan päätellen merkittävä keskus tuohon aikaan. Kylästä tuli Etelä-Mesopotamian suurin asutuskeskus. Sumerilainen kuningasluettelo mainitsee ensimmäisen kuninkaan Alulimin asuneen Eridussa. Alulimin poika oli sumerilaisten myyttien mukaana puolijumalana palvottu Adapa.

Ei silti olla varmoja, keitä Eridun esihistorialliset asukkaat olivat.

Sumerilaiset saapuivat Eriduun joko pohjoisesta tai Persianlahdelta, ehkä Dilmunista Bahrainin seuduilta. Gwendolyn Leick on väittänyt Eridun kehittyneen kolmen kulttuurin kautta: Pohjoisesta saapui mutatiilitaloissa kasteluviljelyn tuonut Samarran kulttuuri, etelästä kaistalatoissa alkujaan asuneiden sumerilainen kalastukseen ja simpukan keräilyyn perustuva kulttuuri, ja aavikoilta ja aroilta seemiläinen paimentolaiskulttuuri. Nämä kulttuurit näkyisivät jo varhain kaupungissa.

Joidenkin tietojen mukaan Ubaid-kaudella ehkä noin 4000 eaa. Eridun ala oli 8-10 ha ja siellä asui noin 4000 as.[2]

Erään arvion mukaan kaupungissa olisi asunut varhaisella Uruk-kaudella noin 3700 eaa. 6000-10000 as. ja kaupungin ala 40 ha.[2][3]

Kaupunkiin rakennettiin lopulta 400x100 m muurien ympäröimä pyhä alue.

Kaupungin väkiluku romahti jo noin 2050 eaa. niihin aikoihin, jolloin Uus-Sumeri luhistui. Edelleen väestökato koetteli joskus vuosien 1800-1600 välilklä eaa.

Viimeinenkin asutus häipyi varmasti noin 600 eaa.


Eridun temppelien kehitysvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriduun rakennettiin varhain löydetysträ kalauhreista ja myöhemmistä kirjoituksieta päätellen luultavasti Enkille, alkujaan maan herralle, myöhemmin meren jumalalle pyhitetty temppeli[4]. [5][6]

Eridun temppeli oli nimeltään veden jumalalle Enkille pyhitetty E-abzu tai E-engur-a, Eridun zikkurat, porraspyramidi on Mesopotamian vanhin tunnettu temppeli.

Eridun temppelit XVI-VI rakennettiin noin 5000-3500 eaa. Eridun temppelit 6-18 (VI-XVIII) ovat Ubaid-kaudelta[7]. Ubaid-kaudella tapahtui temppelin koon kasvua mikä kertoo pappien vallan ja väestön kasvusta.[8] Varhaismmat julkiset temppelit lienee rakennettu Samarraan ja Halafiin.

Eridussa näkyi erityisen selvästi muinainen temppelin koon kasvu. [9] [10]

Eridun suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein[11] 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa.

Ubaid I-kaudella Eridun vaiheessa XV temppeli oli vain pieni huone, jossa oli alttari ja uhripöytä. Temppelin ala oli 8x6 m. Myöhemmin temppeliin rakennettiin kahden tasanteen päälle syvennyksin. Ubaid 2-vaiheessa temppelin koko alkoi selvästi kasvaa. Ubaidin vaiheissa 3-4 kerrostumissa XI-VI ilmestyi myöhemmin Mesopotamiassa tavallinen kolmiosainen pohjakaava[12] seinäsyvennysten eli nishien kanssa. Ubaid IV:n temppeli tehtiin metrin korkuiselle tasanteelle.

Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä ja 1 m korkuisella mutatiilisellä korokkeella. [13]

Loppuvaiheessaan esidynastisella kaudella Eridun temppeli I[14] oli jopa 8-12[15] metrin korkuisella korokkeella oleva suuri temppeli. Koroketta ympäröi noin 4-6 metrin korkuinen muuri[16][17].

Sumerilaisen temppelin koon kasvua oli myöhemmin nähtävissä muualla Eridun VII tason jälkeen muualla esim Tepe Guranin kerrostumassa XIII ja Urukissa Uruk-kaudelle temppeli D ja valkoinen temppeli merkitsivät kehityksen huippua.[18].


Numero Pohjan ala Kuvaus
19 XIX Pieni. Varhaisin, noin 5200 eaa. Ubaid I-kausi.[19]
17 XVII 3,5 x 4,5[20] Pieni, kuin pieni talo, ei alttarisyvennystä[21].
16 XVI Pieni, mitoiltaan noin 3x 2 metriä[22], siitä alkaa muuri ehkä isompaan rakennelmaan. Temppeli tavallaan normaalin talon tapainen, yksi pieni huone, jossa seinässä alttarisyvennys ja alttari, ja huoneen keskellä uhripöytä. Yhdellä seinustalla seinissä kiinni oleva neliömäinen pylväs. Pienen temppelitalon vieressä pieni pyöreä uuni.

Temppelin seinät ohuet, paksuus ehkä noin 20-25 cm. Seinäpilarien tukema muuri[23].

15 XV 8x6 m Kooltaan kasvanut, monihuoneinen, noin 3x1,7 kertaa edellistä isompi
14-12 XIV-XII Näistä on jäänteitä vain vähän, Vastaa Hajji Muhammad- eli Ubaid 2 - kautta, jolloin temppelien kasvu suuremmiksi alkoi.
Temppelit 11-9 XI-IX
11 XI 15 m pitkä, 4 kertaa temppeliä XV pitempi, leveys ehkä noin 10 m Oli monihuoneinen, selvästi ympäristöstään erottuva[24]. Vatsaa Ubaid 3-kautta, jolloin Mesopotamian vaikutus laajeni kauas.
9 IX Monihuoneinen, laaja. Ohuet seinät, paksuus noin 25 cm, joskus 50 cm. Suunnilleen saman kokoinen kuin edellinen ja muurin ympäröimä. Muurissa nishejä eli kiinni hitsautuneita pilareja. Temppelin mitat 7x 10 metriä, muurin mitat 11,5 x 17 metriä.
8 VIII 21x12 m, 5,7 kertaa XVI:tä pidempi, 4 kertaa leveämpi Kolmiosainen tyypillinen myöhempien aikojen temppeli. Aikaisempaa paksummat seinät, paksuus noin 80 cm. Sisäpihan ympärillä lukuisia huoneita. Ubaidin jakso 4.
7 VII 18,5x13 m Temppeli oli matalalla korokkeella[25] ja ehkä vastasi Uruk 3-4:ää. Paksut seinät, ison suorakaiteen muotoisen sisäpihan ympäröimiä pieniä huoneita. Vuosilta 4000-3700 eaa.[26]Vastasi Ubaid 4:ää.
6 VI 23 * 12 m Koroke oli kaksi kertaa edellistä korkeampi. Noin vuodelta 3800 eaa.
5-4 V-IV suuri IV:n koroke oli noin 1,8 kertaa VI:n koroketta korkampi. Vastasi Uruk-kautta. Noin 3500 eaa. vastaa Uruk 14-9,Gawra 11-10[27]
3-2 III-II n 3200 eaa. vastaa Nippur 16-15 Uruk 8-4


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eridu Period (Tell Abu Shahrain) The History of The Ancient Near East. Viitattu 14.12.2014. (englanniksi)
  2. a b https://faculty.washington.edu/modelski/WCITI2.html
  3. http://www.dearqueologia.com/eridu03.htm
  4. Lähde "Muma", Muinainen maailma, Mesopotamian, Egyptin ja muiden Lähi-idän maiden taide, sarja Maailman taide, Giovanni Garbini, Päätoim. Mernard S. Myers, Trewin Copplestone, Tammi Helsinki 1968, sivu 11, kuva 3, Eridun temppelin rekonstruktio
  5. http://www.scaruffi.com/monument/museums/artinst.html Art Institute, Museum of Science and Oriental Institute, Chicago, Copyright © 2003 Piero Scaruffi | Legal restrictions - Termini d'uso ) kuva
  6. http://www.dearqueologia.com/obeid_crono.htm,http://www.dearqueologia.com/obeid/niveles_eridu.jpg, El período de Ubaid (I, II, III, IV; aprox. 5600 - 3900 a.C. )Caracteres generales.
  7. http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm SINCRONIA DAL 4500 AL 3400 A.C.
  8. http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt
  9. Lähde "CEA", The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, 1980, ISBN 0-521-22989-8, sivu 114, kuva 16.3
  10. http://web.archive.org/web/20110728043845/http://www.scaruffi.com/monument/museums/chica342.jpg ,http://www.scaruffi.com/monument/museums/artinst.html ,Art Institute, Museum of Science and Oriental Institute, Chicago, Copyright © 2003 Piero Scaruffi
  11. http://www.dearqueologia.com/obeid_crono.htm El período de Ubaid (I, II, III, IV; aprox. 5600 - 3900 a.C.)
  12. http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/477 Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East
  13. http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt
  14. Lähde "Vata", Varhainen taide, maailmantaiteen kirjasto, Kirjoittaja Joan Sureda, Päätoimittaja José Milicua,Suom Sulamit Reenpää WSOY Porvoo Helsinki Juva 1996, ISBN 951-0-19887-0, kuva numero 355, sivu 196
  15. vata sivu 196, kuva numero 355
  16. Muma sivu 11, kuva 3
  17. http://snap3.uas.mx/RECURSO1/Diapositivas/HISTORIA%20DEL%20ARTE/8-03%20%20CULTURA%20DEL%20MEDIO%20ORIENTE/02.Reconstr%20Templo%20de%20Eridu.jpg
  18. Vata sivu 196
  19. http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-6300.htm SINCRONIA DAL 6300 AL 4500 A.C.
  20. http://www.dearqueologia.com/obeid_crono.htm El período de Ubaid (I, II, III, IV; aprox. 5600 - 3900 a.C.)
  21. http://www.dearqueologia.com/obeid_crono.htm El período de Ubaid (I, II, III, IV; aprox. 5600 - 3900 a.C.)
  22. Lähde "CAM", Cultural Atlas of Mesopotamia and ancient Near East. Micheal Roaf,1980, sivu 52, kuva
  23. Vata 296
  24. http://www.ezida.com/eridu.htm La ville d'Eridu
  25. Vata sivu 296
  26. http://www.bcn.es/tjussana/eridu/e2.htm ¿DE DÓNDE VENIMOS?
  27. http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm SINCRONIA DAL 4500 AL 3400 A.C. Uruk-kauden alku.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]