Gilgameš

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo eepoksesta. Gilgameš oli myös sumerikuningas.
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki
Osa Gilgameš-tarua.

Gilgameš on eeppinen runoelma muinaisesta Mesopotamiasta. Se on maailman vanhin eepos, ja se sisältää tarinoita jo sumerien ajoilta.

Synty ja koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat tarinat syntyivät ja kulkivat sumerien keskuudessa alun perin ilmeisesti suullisesti mutta kirjoitettiin sittemmin muistiin sumeriksi 21002000 eaa. Eepoksen ns. standardiversion kokosi ja muokkasi todennäköisimmin noin vuoden 1250 eaa. tienoilla eräs keskibabylonialaisen ajan manaajapappi, josta tiedetään ammatin lisäksi vain hänen nimensä Sin-leqi-unninni. Standardiversion seitsemän säkeen mittainen johdanto, joka sisältää avaimia eepoksen syvempiin merkityskerroksiin, on mahdollisesti hänen käsialaansa. Vaikka monissa oppikirjoissa Gilgameš-eeposta nimitetään vain Babylonian eepokseksi, se on todellisuudessa sumerien valtakunnan aikainen eepos, joka kylläkin sai standardimuotonsa babylonialaisen ansiosta.

Eepos koostuu Urukin kaupunkia noin vuosien 28002600 eaa. välillä hallinneen Gilgameš-nimisen sumerikuninkaan myyttisiksi ja puolijumalallisiksi muotoutuneista seikkailuista, joissa hän etsii elämän merkitystä ja tavoittelee ikuista elämää. Gilgameš oli siis ilmeisesti alun perin todellinen henkilö. Eepos sisältää mesopotamialaisen vedenpaisumuskertomuksen, jonka sankari oli Uthapishtim. Tarina siirtyi muuntuneena vanha babylonialaiseen Atrahasis-eepokseen perinteeseen ja joidenkin tutkijoiden mukaan myös muuttuneena Raamattuun. Standardiversion ulkopuolelle on jätetty joitakin irrallisia Gilgamešista kertovia tarinoita.

Eepoksen Gilgameš oli jumalten muovaama täydellinen ihminen, jossa oli kaksi kolmasosaa jumalaa ja yksi kolmasosa ihmistä. Hän oli jumalatar Ninsun poika, ja vuorenjumala Enlil oli säätänyt hänen kohtalonsa etukäteen. Hänen isänsä ei kuitenkaan ollut Lugalbanda, Ninsun puoliso, vaan Kullabin ylipappi, jolta hän sitten peri kuolevaisuutensa.

Vedenpaisumuskertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenpaisumuskertomus on Gilgameš-eepoksen taulussa XI[1]. Sen sankari oli Utnapištim. Arkki oli kertomuksen mukaan valtavan ison kuution muotoinen, jonka jokainen sivu oli 120 kyynärää[2] ja joka oli jaettu yhdeksään osaan. Utnapištim lastasi arkkiin omaisuutensa.[2] Alkoi etelämyrsky, joka paisutti vedet ja pimensi maan. Avara maa särkyi saviruukun tavoin. Jumalat säikähtivät itse aiheuttamaansa vedenpaisumusta. Kuuden päivän ja seitsemän yön jälkeen tyyntyi ja vesi laski niin, että korkein vuorenhuippu ilmestyi näkyviin. Maa oli muuttunut savimaaksi. Laiva oli ajautunut Nisirin vuorelle[3]. Utnapištim odotti Nisirin vuorella ja laski lentoon ensin kyyhkysen, joka palasi, sitten pääskysen, joka palasi, ja lopulta korpin, joka ei palannut. Utnapištim uhrasi tämän jälkeen jumalalleen. Kukaan muu kuin Utnapištim vaimoineen ei pelastunut tulvasta.[4] Se muistuttaa toista sumerilaista vedenpaisumuskertomusta Ziusudrasta. Mahdollisesti sumerilainen kertomus siirtyi muuntuneena vanhababylonialaiseen Atrahasis-eepokseen perinteeseen ja myös muuttuneena Raamattuun.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gilgameš, Luku Yhdestoista taulu, sivu 130
  2. a b Gilgameš, s. 132
  3. Gilgameš, s. 137
  4. Gilgameš, s. 139

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Salonen (suom.): Gilgamesh-Eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943.
  • Jaakko Hämeen-Anttila (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1.
  • Simo Parpola (toim.): The Standard Babylonian Epic pf Gilgamesh. State Archives of Assyria Cuneiform Texts 1, 1997.
  • Andrew R. George: The Babylonian Gilgamesh Epic. Introduction, Critical Edition and Cuneiform texts. Vol. I−II. Oxford University Press 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gilgameš.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.