Akkad

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista valtiota. Elokuvaohjaaja Moustapha Akkadista kerrotaan omassa artikkelissaan
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Akkad (Agade) oli muinainen seemiläinen valtio keskisessä Mesopotamiassa noin 2600 eaa.2150 eaa.[1] Akkadin perusti kuningas Sargon Suuri, Kišin kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti Persianlahdelta Välimereen ulottuvan suuren imperiumin ja muun muassa tuhosi Syyriaa hallinneen Eblan kauppavaltion.

Myös Kišin kuninkaat olivat usein seemiläisiä. Akkad on ehkä seemiläinen muoto sumerilaisesta sanasta aga.de, Ishtarin (Inanna) tulikruunu. Alussa Akkadissa palvottiin Ištaria, myöhemmin Anunitia ja Šamašia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Sargon Suuri

Pääartikkeli: Akkadin Sargon
Mesopotamian seudun karttaa Sargon I:n aikoihin.

Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä, ja esimerkiksi Alusarsid, Sumerin suurkuninkaan Lugalzaggesin aikalainen, valloitti lyhyeksi ajaksi Elamin ja Barahin. Akkad oli tai pyrki olemaan aina suurvalta. Sargonin kerrotaan olleen ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka raskaaksi tullut ylipapitar jätti jokeen ajelehtimaan korissa ja jonka muuan puutarhuri löysi. Sargon nousi Kišin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta kuninkaaltaan vallan. Nyt Sargon määräsi kišin miehet sotaan naapurikaupunkeja vastaan. Nämä voittivatkin useimmat taistelut luultavasti kevyen ja tehokkaan aseistuksen takia. Akkadilaisilla oli jousia, tapparoita, sotakirveitä ja nopeita sotavaunuja. Sargon hyökkäsi etelään ja kukisti siellä vastikään Ummassa valtaan nousseen kuninkaan Lugalzaggesin. Sargon valtasi itäisen Elamin maan ja luultavasti Hahraininkin. Pian Sargon hyökkäsi pohjoiseen Subartuun eli Assyriaan, Mariin luultavasti myös Syyriaan Eblaan. Sargon valtasi Libanonin seetripuuta kasvavat Amanusvuoret, kuparia tuottavan Kyproksen ja Etelä-Turkin Taurusvuoret. Sargon Suuri ei kutsunut itseään enää aiempien suurkuninkaiden mukaan Kišin kuninkaaksi vaan Neljän maailmanäären kuninkaaksi. Sargon siirsi pääkaupunkinsa Kišistä Agaden kylään, jonne perusti ensimmäisen pysyvän, 5 400 miehen vahvuisen, kasarmeihin sijoitetun armeijan. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli, alueesta kaksikielinen sumeri-akkadi. Vaikka Sargon arvosti Sumerin sivistystä, sumerilaiset kapinoivat häntä vastaan. Sargon koetti saada sumerit palvomaan jumalaansa Dagania.

[muokkaa] Valtiaiden aikakaudet

Akkadin kuninkaan Narām-Sīnin muistokivessä juhlitaan hänen voittojaan, n. 2250 eaa.

Akkadin valtiaat kuolivat usein vallankaappauksissa, joissa ei kaihdettu veljesmurhiakaan. Sargonia seurasivat Rimuš ja Maništusu, jotka molemmat kuolivat väkivaltaisesti palatsijuonittelujen tuloksena. Heidän aikanaan Akkadin imperiumi kutistui huomattavasti. Syyria ja Elam menetettiin. Maništusu kuitenkin piti lyhyen ajan Elamin pääkaupunkia Susaa vallassaan. Toinen tunnettu akkadilainen hallitsija oli Naram-Sin, kuka eli noin 2250 eaa. Hän kukisti alussa kapinan. Naram-Sin valloitti takaisin joitain alueita, jotka oli menetetty Sargonin kuoltua, muun muassa Kyproksen, ja lisäksi Makanin Omanissa. Akkadilaiset hyökkäsivät kurdialueelle, Armeniaan ja Syyriaan.[2]

Naram-Sin taisteli Armeniassa asuvia heimoja vastaan. Naram-Sin rakennutti neliömäisiä linnoituksia, muun muassa massiivisen muurein ympäröidyn linnoituksen Tell Brakiin Luoteis-Syyriaan. Kurdien vuorilta on löydetty kaksi Naram-Sinin ajoilta peräisin olevaa steeleäselvennä.

Akkadin kuningas Šarkali-Šarri, "kaikkien kuninkaiden kuningas", teki tuloksetonta vastarintaa maahan hyökkääviä heimoja, kuten gutilaisia vastaan. Lagašin Puzer-mama, Gudean edeltäjä, teki Lagashista itsenäisen valtakunnan. Maa ajautui sekasortoon ja taisteltiin kuninkuudesta, neljä kuningasta hallitsi kolme vuotta. Kuninkaat olivat Igigi, Imi, Nanum ja Ilulu. Sen jälkeen nousi oloja vakauttamaan vielä Dudu 21 vuodeksi. Maa kutistui jatkuvasti. Dudun pojan Shu-turulin (2233-2218 eaa.) kauden lopussa Akkad vallattiin, ja kuninkuus siirtyi Urukiin.

[muokkaa] Akkad ja kulttuuri

Akkad tuki Sumerin kulttuuria. Akkadissa oli postilaitos ja teitä; siellä tehtiin astronomisia löydöksiä. Akkadin Sargon hankki itselleen maatiloja ja lopulta kaikki maa oli kuninkaan käsissä.

[muokkaa] Akkadin tuho ja myöhempiä vaiheita

Noin 2215-2150 eaa. Akkad romahti ja alue joutui Zagrosvuorilta hyökänneiden gutilaisten valtaan. Gutilaiset ryöstivät ja hävittivät maan tasalle Agaden, Akkadin pääkaupunginselvennä. Gutilaisajalta on säilynyt hyvin vähän kirjoitettuja dokumentteja. Eteläinen Sumer, Uruk ja Lagaš säästyivät jonkun verran gutilaisten ryöstelyiltä. Urukissa nousi neljäs dynastia. Koska gutilaiset eivät huoltaneet kastelukanavia, alkoi nälänhätä vaivata maata. Ajan kuluessa gutilaiset sivistyivät hieman.

Gutilaisten valta oli voimakasta noin vuoteen 2100 eaa. asti. Kaikkiaan heidän valtakautensa kesti noin 80–120 vuotta. Tämän jälkeen Urukin kuningas ajoi gutilaiset pois ja nousi Ur-Nammun perustama Urin kolmas dynastia.

[muokkaa] Lähteet

  1. ”Akkad”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, s. 315–. Kirjayhtymä, 1971.

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akkadin imperiumi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä