Jaakko Hämeen-Anttila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila kesäkuussa 2012.
Jaakko Hämeen-Anttila kesäkuussa 2012.
Syntynyt 26. helmikuuta 1963 (ikä 51)
Oulu
Asuinpaikka Vantaa
Kansallisuus suomalainen
Tutkimusala Arabian ja Persian kielet ja kulttuurit, islam, assyriologia, Lähi-idän ja Euroopan kulttuurien jatkumo
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Kaj Öhrnberg
Tunnustukset Vantaa-palkinto 2008
Warelius-palkinto 2011

Jaakko Markus Hämeen-Anttila (s. 26. helmikuuta 1963 Oulu[1]) on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.

Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamin tutkija. Hän on esiintynyt 2000-luvun alusta alkaen tiedotusvälineissä suosittuna asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä, ja hän on sanonut että islamin myönteisten puolien korostaminen on tärkeää, koska negatiiviset asiat tulevat esiin omalla painollaan[2]. Suomessa hänet tunnetaan myös lukuisista yleistajuisista islamia käsittelevistä kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgāmešin uudet suomennokset sekä ainoat alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Hämeen-Anttila syntyi Oulussa tähtitieteen professorin Antero Hämeen-Anttilan ja Saara Hannosen toisena lapsena.[3] Hänen isänsä oli saanut professuurin Oulun yliopistosta vuotta ennen Jaakon syntymää, minkä tähden perhe oli muuttanut pohjoiseen. Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja tuottelias suomentaja Väinö Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta. Hän tapasi yliopistossa Virpi Hämeen-Anttilan ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984.

Vuonna 2005 Hämeen-Anttila julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hänen runoilleen on leimallista klassisen arabialaisen ja persialaisen runouden kuvasto, mutta niistä paistaa myös modernin runouden tuntemus.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkintonsa 1980 erinomaisin arvosanoin ja aloitti syksyllä opintonsa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla (nykyinen humanistinen tiedekunta). Opintojensa alkuvaiheessa hän keskittyi erityisesti assyriologiaan professori Simo Parpolan johdolla, mutta opiskeli laajalti myös mm. arabiaa ja persiaa sekä kreikkaa. Hämeen-Anttilan pro gradu -tutkielma (1986) liittyy vielä assyriologian oppiaineeseen, mutta lisensiaatintutkimuksessaan (1991) hän on jo arabialaisella maaperällä, jonne painopiste oli alkanut siirtyä pian hänen kandidaatintutkintonsa jälkeen. Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja Lexical Ibdāl (1994) laajentaa hänen lisensiaatintutkimustaan ja käsittelee keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta, ja siihen kuuluu erään kadonneen teoksen osittainen rekonstruktio.

Hämeen-Anttila aloitti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vain 21-vuotiaana, mistä toimesta hän siirtyi Suomen akatemian tutkimusassistentiksi filosofian lisensiaatiksi valmistuttuaan. Vuonna 1997 Suomen akatemia nimitti hänet suoraan vanhemmaksi tutkijaksi. Hänellä oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2000, minkä jälkeen hän aloitti oppiaineen professorina elokuussa 2000, jolloin professuuri sai nykyisen nimensä. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007–2009.

Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja on julkaistu suomalaisessa Studia Orientaliassa ja monissa muissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Hänen tunnetuimmat tutkimuksensa ovat hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta laatimansa uusassyrian ensimmäinen kielioppi A Sketch of Neo-Assyrian Grammar (2000), maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä Maqama: A History of a Genre (2002) ja The Last Pagans of Iraq (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä Ibn Waḥšiyyan teoksessa Nabatealainen maanviljelys.

Poliittisia näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen-Anttilan mielestä rikkaiden vaurastuminen on lähinnä "tulonsiirtoa pois köyhemmiltä".[4] Hämeen-Anttila myös tukee Occupy Wall Street -liikettä: "Nykyinen markkinaliberalistinen järjestelmä on vallannut niin tehokkaasti ihmisten ajattelun, että lähes mikä tahansa yritys herättää ihmiset ajattelemaan on tärkeä." [5]

Kirjailija Jani Saxellin mukaan Hämeen-Anttila suhtautuu kirjassaan Islamin miekka (2012) aiheellisen pilkallisesti Yhdysvaltojen demokratiavientiin mutta päästää Kaukasuksen muslimeja surmanneen Venäjän kovin vähällä eikä mainitse Lännen tukea serbinationalismin uhreina olleille Bosnian ja Kosovon muslimeille. [6]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
  • Reunamerkintöjä: Esseitä ja käännöksiä Lähi-idän kirjallisuudesta. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 25. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1997. ISBN 951-9380-30-2.
  • Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus, 1997 (2. korjattu painos 2006). ISBN 951-662-924-5.
  • Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
    • Jeesus, islamin profeetta. Uudistettu laitos. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-330-1.
  • Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
  • A Sketch of Neo-Assyrian Grammar. State Archives of Assyrian Studies – SAAS 13, 2000.
  • Islam: Taskusanakirja. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
  • Jumalasta juopuneet: Islamin mystiikan käsikirja. Helsinki: Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-61-9.
  • Maqama: A History of a Genre. Harrassowitz: Brill, 2002.
  • Abú Nuwás: Runoja kaduilta ja kapakoista. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-5534-12-X.
  • Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6873-7.
  • Rakkauden atlas. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0. (yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa)
  • Usko. Hämeenlinna: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5.
  • Mare nostrum: Länsimaisen kulttuurin juurilla. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20449-1.
  • The Last Pagans of Iraq: Ibn Waḥshiyya and his Nabatean Agriculture. Leiden: Brill, 2006. ISBN 978-90-04-15010-2.
  • Matkalla Marakandaan. Jyväskylä: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7521-8.
  • Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.
  • Omar Khaijam: Runoilijan elämä. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22382-5.
  • Tuhannen ja yhden yön erotiikka. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23950-5.
  • Kalifien kirjastossa: Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-867-1. (yhdessä Inka Nokso-Koiviston kanssa)
  • Islamin miekka: Idän ja lännen konfliktien historia. Helsingissä: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25915-2.
  • Trippi ihmemaahan: Huumeiden kulttuurihistoria. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (compiled and edited by): Minor Rağaz Collections (Khiṭām al-Muğāshiʕī, the two Dukayns, al-Qulākh ibn Ḥazn, Abū Muḥammad al-Faqʕasī, Manzūr ibn Marthad, Himyān ibn Quḥāfa). Materials for the Study of Rağaz Poetry III. Studia Orientalia 78. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1996. ISBN 951-9380-28-0.
  • (toim.): Kaksi filosofia. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1. (suom. yhdessä Taneli Kukkosen kanssa)
  • (toim. ja suom.): Tiedon valtameri: Islamilaista viisautta. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-44-9.
  • (toim.): Uskontojen risteyksissä: Välimeren alueen uskontojen juurilla. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-833-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemisto, viitattu 16.9.2012
  2. VOX – Jaakko Hämeen-Anttila 20.3.2002. Kepa. Viitattu 15.7.2010.
  3. Pääkkönen, Marjo: Kilpikonna ja jänis. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan rakkaustarina kietoutuu kirjoihin ja kirjoittamiseen. Rauhan Tervehdys, 9.–16.2.2012, 105. vsk, nro 5, s. 6–7. Oulu: Rauhan Tervehdys ry. ISSN 0356-2840. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.8.2013.
  4. HS-raadin vastaukset kysymykseen: Hyödyttääkö Suomen rikkaimpien vaurastuminen kaikkia suomalaisia?, HS.fi 5.11.2010
  5. HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko mielenosoitus tehokas tapa vastustaa kapitalismin epäkohtia?, HS.fi 21.10.2011.
  6. "Moskeija ja valtio, erottamattomat?" Jani Saxell, Kirja-arvostelut, Parnasso 6-7/2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]