Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto Vänsterförbundet
Perustettu	1990
Johto	Paavo Arhinmäki (pj.) Risto Kalliorinne (vpj.) Aino-Kaisa Pekonen (vpj.) Sirpa Puhakka (puoluesihteeri)
Ideologia	punavihreys
Toimisto	Viherniemenkatu 5, 2. krs. 00530 Helsinki
Äänenkannattaja	Kansan Uutiset
Jäsenmäärä	10 600 (2011)
Kansanedustajat	12 (vas) + 2 (vr) / 200 (2011)
Eurokansanedustajat	0 (2009)
Kunnanvaltuutetut	833 (2008)
Kansainväliset jäsenyydet	Euroopan vasemmistopuolue GUE/NGL NGLA VSG NELF
Naisjärjestö	Vasemmistonaiset
Nuorisojärjestö	Vasemmistonuoret
Varhaisnuorisojärjestö	SDPL
Kotisivu	www.vasemmisto.fi

Vasemmistoliitto (ruots. Vänsterförbundet), joskus lyhyemmässä muodossa vasemmisto (Vas.) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue. Se sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 14 kansanedustajaa ja se on siten Suomen viidenneksi suurin puolue. Kesällä 2011 kaksi kansanedustajaa erotettiin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä – nämä perustivat Vasenryhmän.

Puolue luotiin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen pohjalle. Myöhemmin myös Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustajat liittyivät puolueeseen.

Politiikka

Vasemmistoliiton kannatus eduskuntavaaleissa 2007.

  0–5 %

  5–9,5 %

  9,5–15 %

  15–20 %

  20– %

Vuoden 2007 kesäkuussa hyväksytty periaateohjelma määrittelee Vasemmistoliiton perusarvoiksi tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen sekä sijoittaa puolueen kolmanteen vasemmistoon erottautuen sosiaalidemokraateista ja kommunisteista. Puolue julkaisee Kansan Uutiset -lehteä. Puolueen puheenjohtaja on Paavo Arhinmäki.

Vuoden 2007 periaateohjelma jatkaa vuoden 1998 puoluekokouksen punavihreää ja yleisvasemmistolaista ohjelmaa. Tätä ennen puolueella ei ollut virallista periaateohjelmaa. Puolueen periaateohjelman mukaan kolmea perusarvoa voi edistää ainoastaan demokratiassa, jota on vahvistettava.

Kolmatta vasemmistoa Vasemmistoliiton periaateohjelma kuvaa seuraavasti: ”Kolmas vasemmisto on ajatus suurten eurooppalaisten poliittisten aatteiden liberalismin ja sosialismin historiallisesta liitosta paremman maailman rakentamiseksi. Feministinen ajattelu ja ympäristötietoisuus ovat keskeisessä asemassa kolmannen vasemmiston aatemaailmassa.”

Vasemmistoliiton saamat äänet eduskuntavaaleissa 2007.

  Ahvenanmaa

  0 – 10 000

  10 000 – 15 000

  15 000 – 20 000

  20 000 – 30 000

  30 000 – 40 000

Periaateohjelmassa puolue haluaa haastaa globaalin kapitalismin esittämällä sille solidaarisen ja kestävän vaihtoehdon. Tämä edellyttää oikeudenmukaista maailmantaloutta ja demokratian lisäämistä. Puolue on huolissaan myös eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Kehittääkseen hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa puolue ilmoittaa haluavansa rajoittaa kapitalismin ylivaltaa. Ohjelman mukaan pätkä-, osa-aika- ja vuokratöillä keinottelulle ja työelämän ehtojen huonontamiselle tarvitaan vahva vastavoima ammattiyhdistysliikkeestä.

Vasemmistoliitto haluaa edistää myös ihmisten välistä tasa-arvoa ja tasavertaisuutta perheessä, työelämässä ja yleensä yhteiskunnassa niin, että oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet eivät riipu sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Vasemmistoliitto toivottaa periaateohjelmassa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Puolue korostaa oikeutta työhön ja toimeentuloon kaikille.

Periaateohjelman mukaan Vasemmistoliitolle ei riitä pelkkä mahdollisuuksien tasa-arvo, vaan se tavoittelee arkipäivässä toteutuvaa tasa-arvoa. Uskontoihin puolue suhtautuu neutraalisti, ketään ei saa puolueen mukaan syrjiä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

Aatteellisesti puolue katsoo samaistuvansa sosialismiin, mutta sanoo sanoutuvansa irti ”sosialismiin liitetystä totalitarismista”.

Viime aikoina Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on ottanut vankan kannan myös pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Vanhan ajatusmallin mukainen työväestön edun ajaminen ei ole enää ainoa tavoite, johon Vasemmistoliitto pyrkii. Hän vaati nykyistä vahvempaa lainsäädäntöä, jotta omalla työllään elävät yrittäjät voisivat toimia tasavertaisina suhteessa suurten pääomien hallitsemiin yrityksiin.

Hän esitti myös kansainvälisiä sopimuksia, jotka estävät hyvinvointivaltioiden rahoituspohjaa kalvavat veroparatiisit, joita suuryritykset ja suuri pääoma käyttävät siekailematta hyväkseen. Lisäksi Arhinmäen mukaan tarvitaan käytännön parannuksia yrittäjien jokapäiväiseen arkeen. Keskeisimpänä hän piti yrittäjien sosiaaliturvan parantamista muun muassa työttömyysturvan piirin pääsyä helpottamalla.

Vasemmistoliitto on vaatinut raskaampaa alkoholiverotusta.

Euroopan unioni

Vuoden 2008 mielipidetutkimuksen mukaan vasemmistoliittolaiset ovat perussuomalaisten jälkeen EU-vastaisimpia. Vasemmistoliittolaiset suhtautuvat muita puolueita kielteisemmin euron käyttöön valuuttana. Alle neljäsosa pitää euroa hyvänä asiana. Vasemmistoliitto on kampanjoinut sosiaalisen Euroopan puolesta tarkoittaen tällä sitä, että Euroopan unionin integraatiossa olisi huomioitava myös sosiaaliset kysymykset eikä yhdentymistä pitäisi tehdä vain talouden ehdoilla. Nuoret Vasemmistoliiton kannattajat hyväksyvät EU:n vanhempia kannattajia paremmin.^{kenen mukaan?}

Energiapolitiikka

Vasemmistoliitto kirjasi vuoden 2007 puoluekokouksessa periaateohjelmaansa vaatimuksen ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisesta lopettamisesta. Vielä vuonna 2001 varsinkin ammattiyhdistys-siipi yritti ajaa puoluekokouksessa läpi myönteistä ydinvoimakantaa, mutta se hävisi äänestyksen.

Vuonna 2007 68 prosenttia Vasemmistoliiton kannattajista vastusti energiariippuvuuden lisäämistä Venäjästä. Kaikista suomalaisista tätä vastusti 84 prosenttia.

Historia

Perustaminen

Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29. huhtikuuta 1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3 500 kannattajaa.

Uuden puolueen takana olivat Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Suomen Kommunistisen Puolue (SKP) sekä naisjärjestö Suomen Naisten Demokraattinen Liitto. Mukaan tulivat myös (SKP:n toiminnasta 1980-luvun puolivälissä suljetut) Demokraattisen Vaihtoehdon kannattajat.

Idea uudesta puolueesta syntyi 1980-luvun lopussa, kun kansandemokraatit alkoivat pohtia, miten voisivat päästä eroon SKP/SKDL-kaksoisorganisaatiosta ja SKP:n sisäisistä riidoista. Vuoden 1988 presidentinvaaleja varten perustettu Liike 88 oli keskeinen välivaihe ajatuksen edistymisessä. Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson.

Yksi Vasemmistoliiton suunnittelijoista, Reijo Käkelä, siirtyi SDP:hen jo ennen puolueen perustamista, kun SKP:n vähemmistöläiset otettiin mukaan. Uudelleen perustetun SKP:n jäsenet poistuivat Vasemmistoliitosta 1990-luvun puolivälissä.

Lipposen hallituksissa

Vasemmistoliiton logo vuodelta 1996

Vasemmistoliitto osallistui sekä Paavo Lipposen ensimmäiseen (1995–1999) että toiseen (1999–2003) hallitukseen pitäen hallussaan kahta ministerinsalkkua. Puoluekokouksessa 1995 vain 17 viidestäsadasta edustajasta äänesti hallitukseen osallistumista vastaan. Kulttuuriministerinä toiminut Andersson joutui väistymään hallituksesta syyskuussa Suvi-Anne Siimeksen tultua valituksi puoluejohtajaksi.

Kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo erotettiin eduskuntaryhmästä heti kauden alussa 1995 näiden äänestettyä hallitusta vastaan. Nämä perustivat sitten oman eduskuntaryhmänsä, Vasemmistoryhmän (Va-r). Ennen seuraavia eduskuntavaaleja kapinalliset kuitenkin hyväksyttiin takaisin ja asetettiin ehdokkaiksi.

Eduskuntavaalien 2003 jälkeen Vasemmistoliitto ei päässyt hallitukseen — vaikka haluja olisikin ollut — sillä Anneli Jäätteenmäen hallituksesta tehtiin edeltäjiä kapeapohjaisempi punamultahallitus.

Viialaisen yhdistämishanke

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri (1990–1995) ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen perusti 2005 Vasemmisto yhteen -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää kahden suuren vasemmistopuolueen yhtymistä. Viialainen oli esittänyt vastaavaa usein aikaisemminkin. Ennen yhdistyksen perustamista kiersi vasemmistopiireissä aihetta käsitellyt Viialaisen ja Timo Roppolan kirjoittama muistio. Keskustellessaan muistiosta puoluehallitus katsoi, ettei yhdistämiselle ollut asiallisia perusteita tai kannatusta. Viialainen erosi Vasemmistoliitosta viimein keväällä 2006 katsottuaan ”maltillisten voimien joutuneen puolueessa tappiolle”.

Siimeksen ero

Maaliskuussa 2006 Vasemmistoliittoa vuodesta 1998 johtanut Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään. Erimielisyyksiin puolueensa kanssa ajautunut puheenjohtaja osoitti erotessaan syyttävän sormensa Vasemmistoliiton ”entisiin taistolaisiin”, jotka hänen mielestään jarruttivat välttämättömiä uudistuksia.

Siimes oli kritisoinut tovereitaan julkisuudessa usein jo aiemmin, mutta kulminaatiopisteeksi muodostui puolueen eduskuntaryhmän ottama kanta kriisinhallintalain käsittelyssä. Ryhmän enemmistö vaati, että EU:n taistelujoukkojen käyttöön tulisi olla suomalaisten osalta Yhdistyneiden kansakuntien tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuutus.

Suvi-Anne Siimes antoi virallisen eroilmoituksensa puoluehallituksen kokoukselle 2. maaliskuuta 2006. Eron myöntänyt hallitus päätti esittää huhtikuussa kokoontuvalle puoluevaltuustolle ylimääräistä puoluekokousta toukokuuksi.

Puheenjohtajan valinta keväällä 2006 ja kesällä 2007

Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. toukokuuta 2006 Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa kansanedustaja ja entinen kuntaministeri Martti Korhonen. Äänestyksessä toiseksi sijoittui 29-vuotias helsinkiläinen eduskunta-avustaja Paavo Arhinmäki. Toisella kierroksella Korhonen sai 273 ja Arhinmäki 150 ääntä. Ensimmäisellä kierroksella mukana olivat lisäksi Markus Mustajärvi (69 ääntä), Katja Syvärinen (55 ääntä) ja Erkki Virtanen (21 ääntä).

Varsinaisessa puoluekokouksessa kesällä 2007 Helsingin kulttuuritalolla Korhonen valittiin jatkokaudelle yksimielisesti ilman vastaehdokasta. Sen sijaan varapuheenjohtajista äänestettiin: ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi riihimäkeläinen lähihoitaja ja kaupunginvaltuutettu Aino-Kaisa Pekonen. Puoluesihteeriksi valittiin Sirpa Puhakka ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Katja Syvärinen.

Eurovaalit 2009 ja puheenjohtajan vaihdos

Heikosti menneiden Eurovaalien jälkeen puheenjohtaja Martti Korhonen ilmoitti 10. kesäkuuta 2009 eroavansa välittömästi puolueen puheenjohtajan paikalta. Vetovastuun otti ensimmäinen varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Uusi puheenjohtaja valittiin 27. kesäkuuta järjestetyssä puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa, jossa Arhinmäki voitti Merja Kyllösen äänin 34–20.

Uudelleen hallituspuolueena

Eduskuntavaalin 2011 jälkeen Vasemmistoliitto pääsi Kataisen hallitukseen, jossa se sai kaksi ministerinpaikkaa. Puheenjohtaja Arhinmäestä tuli kulttuuriministeri. Vasemmistoliiton listoilta valitut kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät Kataisen hallitukselle epäluottamusta, ja heidät erotettiin eduskuntaryhmästä. He muodostivat tällöin Vasenryhmän, mutta eivät ole pyrkineet uuden puolueen perustamiseen.

Organisaatio

Puheenjohtajat
Claes Andersson	1990–1998
Suvi-Anne Siimes	1998–2006
Martti Korhonen	2006–2009
Paavo Arhinmäki	2009→
Varapuheenjohtajat
Salme Kandolin	1990–?
Kari Uotila	1990–1993
Katja Syvärinen	1992–1995
1 Suvi-Anne Siimes	1995–1998
1 Jorma Vokkolainen	1998–2001
1 Matti Huutola	2001–2004
1 Risto Kalliorinne	2004–2007
1 Paavo Arhinmäki	2007–2009
1 Risto Kalliorinne	2009→
2 Martti Korhonen	1995–1998
2 Esko Seppänen	1998–2001
2 Minna Sirnö	2001–2007
2 Aino-Kaisa Pekonen	2007→
Puoluesihteerit
Matti Viialainen	1990–1995
Ralf Sund	1995–2001
Aulis Ruuth	2001–2007
Sirpa Puhakka	2007→

Vasemmistoliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva puoluekokous, jonka tehtävänä on valita puolueelle puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuusto. Kokouksissa hyväksytään puolueen ohjelmat ja asiakirjat. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.

Vasemmistoliitossa on tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä. 1998 puolue ilmoitti jäsenmääräkseen 14 000.Puolueen järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Vasemmistoliitolla on 15 piirijärjestöä. Vasemmistoliiton naisjärjestö on Vasemmistonaiset. Nuorisotyötä tekee puolueesta riippumaton, itsenäinen Vasemmistonuoret ja varhaisnuorisotyötä Suomen Demokratian Pioneerien Liitto. Vasemmistoliiton sivistysjärjestö on Kansan Sivistystyön Liitto. Vasemmistoliiton samoin kuin sen edeltäjien päätearkistona toimii Kansan Arkisto, joka on kaikille avoin yksityinen keskusarkisto.

Tiedonvälitys

Puolueen pää-äänenkannattaja on kerran viikossa paperilla ja päivittäin verkossa ilmestyvä Kansan Uutiset. Vuonna 1957 ilmestymisensä aloittaneesta lehdestä tehtiin puolueen äänenkannattaja elokuussa 2000, mutta käytännössä lehti oli vastaavassa roolissa myös 1990-luvun. Vasemmistoliittoa lähellä olevia aluelehtiä ovat Porissa ilmestyvä Satakunnan Työ ja oululainen Kansan Tahto. Ruotsinkielistä vasemmistoa palvelee Ny Tid.

Vasemmistoliitto julkaisi aiemmin verkkolehteä Verstas (2004–2009) ja puolueen eduskuntaryhmä tiedotuslehteä Vau!.

Kansainväliset suhteet

Vasemmistoliitto liittyi Euroopan vasemmistopuolueeseen vuonna 2009. Euroopan parlamentissa puolue kuuluu Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) ryhmään. Pohjoismaiden neuvostossa Vasemmistoliitto toimii Vasemmistososialistisessa vihreässä ryhmässä (VSG).

1. helmikuuta 2004 Vasemmistoliitto oli perustamassa Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoa (NGLA) Reykjavikissa yhdessä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan veljespuolueiden kanssa.

Vasemmistoliitto kuuluu 1991 perustettuun Uuteen eurooppalaiseen vasemmistofoorumiin (NELF), jonka kahdesti vuodessa järjestettäviä kokouksia on pidetty myös Suomessa.

Nykyiset kansanedustajat

katso myös puolueen kaikki kansanedustajat

Vasemmistoliiton listalta valittuja on kahdessa edustajaryhmässä, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä ja ryhmästä erotetut Vasenryhmän eduskuntaryhmässä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

• Paavo Arhinmäki
• Risto Kalliorinne
• Anna Kontula
• Martti Korhonen
• Merja Kyllönen
• Annika Lapintie
• Silvia Modig
• Jari Myllykoski
• Aino-Kaisa Pekonen
• Eila Tiainen
• Kari Uotila
• Erkki Virtanen

Vasenryhmän eduskuntaryhmä

• Markus Mustajärvi
• Jyrki Yrttiaho

Eduskuntaryhmän puheenjohtajat

• Esko Helle (1990–1997)
• Martti Korhonen (1997–1999, 2004–2006)
• Outi Ojala (1999–2004)
• Annika Lapintie (2006–)

Mepit

• Inna Ilivitzky (1999)
• Esko Seppänen (1996–2009)
• Marjatta Stenius-Kaukonen (1995–1996)
• Outi Ojala (1996–1999)

Piirijärjestöt

Etelä-Savon Vasemmistoliitto Helsingin Vasemmistoliitto Hämeen Vasemmistoliitto Kainuun Vasemmisto Keski-Suomen Vasemmistoliitto Pohjois-Savon Vasemmisto Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Lapin piiri

Pirkanmaan Vasemmistoliitto Pohjanmaan Vasemmisto Vasemmistoliiton Pohjois-Karjalan piirijärjestö Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto Satakunnan Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto

Vaalit

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi	Edustajat	Äänet
1991	19	274 639	10,08 %
1995	22	310 340	11,16 %
1999	20	291 675	10,88 %
2003	19	277 152	9,93 %
2007	17	244 296	8,82 %
2011	14	239 039	8,13 %
Kunnallisvaalit
Vuosi	Valtuutetut	Äänet
1992	1 319	310 757	11,67 %
1996	1 128	246 597	10,37 %
2000	1 027	219 671	9,88 %
2004	987	228 358	9,56 %
2008	833	223 673	8,77 %
2012	640	199 615	8,01 %
Europarlamenttivaalit
Vuosi	Mepit	Äänet
1996	2	236 490	10,51 %
1999	1	112 757	9,08 %
2004	1	151 291	9,13 %
2009	0	98 690	5,93 %
Presidentinvaalit
Vuosi	Ehdokas	Äänet
1994	Claes Andersson	122 820	3,84 %
2012	Paavo Arhinmäki	167 663	5,48 %

Vasemmistoliitto osallistuu omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin. Presidentinvaalissa puolue on viimeksi asettanut oman ehdokkaansa vuonna 2012, mitä ennen edellinen oma ehdokas oli vuonna 1994. Vasemmistoliitto osallistuu myös ammattiliittojen ja osuuskuntien vaaleihin.

Vasemmistoliiton kannatus on vahvinta Pohjois-Suomessa, Lapin ja Oulun vaalipiireissä, joissa se on toiseksi suurin puolue Suomen Keskustan jälkeen. Puolueella on kansanedustajia yhdestätoista vaalipiiristä. Edustajia ei ole koskaan ollut Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Vaasan vaalipiirissä Vasemmistoliitto ei ole saanut kansanedustajaa vaalien 1995 jälkeen.

Vasemmistoliitolla on valtuutettuja yli kahdessa sadassa Suomen kunnanvaltuustossa. Vasemmistoliitto on suurin puolue Kemin (34,6 % äänistä 2008) ja Karkkilan (32,8 %) kaupungeissa. Vuoden 2008 vaaleissa Vasemmistoliiton kannatus ylitti 30 prosenttia kuudessa ja 20 prosenttia 21:ssä kunnassa.

Vasemmistoliitto sai edustajia europarlamenttiin vuosien 1996, 1999 ja 2004 vaaleissa, mutta vuonna 2009 puolue jäi niukasti ilman paikkaa. Vuosina 1996–2009 Vasemmistoliittoa parlamentissa edustanut, ja suuria äänimääriä kerännyt, Esko Seppänen ei ollut enää ehdolla.

Vuoden 1994 presidentinvaalissa Vasemmistoliitto asetti ehdokkaakseen puheenjohtajansa Claes Anderssonin. Hän sai 3,8 prosenttia äänistä ja sijoittui kuudenneksi yhdentoista ehdokkaan joukossa. Vuosina 2000 ja 2006 Vasemmistoliitto tuki SDP:n Tarja Halosta. Vuoden 2012 presidentinvaaliehdokkaaksi puolue asetti Paavo Arhinmäen.

Kainuun maakuntavaaleissa Vasemmistoliitto on ollut toiseksi suurin puolue keskustan jälkeen. Puolue sai maakuntavaltuustoon 9 edustajaa (21,4 % äänistä) vuonna 2004 ja 12 (18,9 %) vuonna 2008.

Vasemmistoliitolla on suurin ryhmä Rakennusliiton (165 edustajaa / 77,6 % äänistä vuonna 2007) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (66 % v. 1997) edustajistoissa. Puolue on kerännyt yli 40 prosentin kannatusta myös muun muassa Metalliliitossa ja Kemianliitossa.

Aiheesta muualla

• Vasemmistoliiton internetsivut
• Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
• Vasemmistoliiton ohjelmat (Pohtiva)
• Yle areena:Suomalaiset puolueet: Vasemmistoliitto (ei rajattu)

Rekisteröidyt suomalaiset puolueet

Itsenäisyyspuolue | Kansallinen Kokoomus | Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta | Köyhien Asialla | Muutos 2011 | Perussuomalaiset | Piraattipuolue | Suomen Keskusta | Suomen Kommunistinen Puolue | Suomen Kristillisdemokraatit | Suomen ruotsalainen kansanpuolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Suomen Työväenpuolue | Vapauspuolue (VP) – Suomen tulevaisuus | Vasemmistoliitto | Vihreä liitto