Osuuskunta

Osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. Suurimpia osuuskuntatoiminnan harjoittajia Suomessa ovat osuuspankit ja osuuskaupat.

Osuustoiminnan isänä pidetään brittiläistä Robert Owenia (1771–1858). Suomen osuustoiminnan isänä taas pidetään Hannes Gebhardia, joka perusti Pellervo-Seuran vuonna 1899. Suuren osan 1900-lukua suomalainen osuustoiminta oli jakaantunut niin sanottuihin pellervolaiseen (porvarilliseen) ja edistysmieliseen (vasemmistolaiseen) osuustoimintaliikkeeseen.

Osuuskunnan toiminta ja rakenne

Osuuskunta on taloudellista toimintaa harjoittava yritys, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Jäsenellä on oltava vähintään yksi osuus ja suoritettuna siitä osuuskunnan sääntöjen mukainen osuusmaksu. Osuuskunnan säännöissä voi olla määräyksiä jäsenten pakollisista tai vapaaehtoisista lisäosuuksista. Jäsenet voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä.

Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavoin. Vanhan osuuskuntalain mukaan osuuskunta sai myydä tavaroita tai palveluitaan vain jäsenilleen. Tästä periaatteesta on kuitenkin myöhemmissä osuuskuntalaeissa luovuttu. Osuuskunnan pääasiallisena tarkoituksena voi olla myös aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen.

Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa. Osuuskuntien jäsenien määrä on yli 5,4 miljoonaa, kun Suomen väkiluku on hieman yli 5,35 miljoonaa.

Osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Osuuspääoma kerätään osuusmaksuina jäseniltä ja jos sovittu, niin seuraavilta jäseniltä liittymismaksu. Pääsäännön mukaan jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan sitoumuksista (säännöissä voidaan määrätä mahdollinen lisämaksuvelvollisuus). Ylijäämä voidaan jakaa jäsenille esimerkiksi ylijäämän palautuksina (osuuskauppojen bonukset) tai osuuspääoman korkona (myös sijoituspääoman keräysmahdollisuus).

Toimielimet osuuskunnassa

Osuuskunnan kokouksessa jäsenillä on yksi ääni, jos säännöissä ei ole toisin. Jos osuuskunta on todella suuri, jäsenten valitsema edustajisto korvaa osuuskuntakokouksen. Muut toimielimet ja niiden tehtävät ovat samat kuin osakeyhtiössä.

Erilaisia osuuskuntia

Osuuskunnat voidaan Suomessa luokitella toimintamuotonsa perusteella muun muassa seuraavasti:

• kulutusosuuskunnat
• tuottajaosuuskunnat
• omistajaosuuskunnat, esimerkiksi Itikka ja Tradeka
• työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat
• energiaosuuskunnat
• hankintaosuuskunnat
• kehittämisosuuskunnat
• kulttuuri-, kustannus- ja viestintäosuuskunnat
• markkinointiosuuskunnat
• matkailuosuuskunnat
• sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat
• osuuskaupat, omistuksessaan S-ryhmä
• osuuspankit, omistuksessaan OP-Pohjola.

Osuuskunta yritysmuotona

Kun osuuskunnassa on 3 osakasta, kunkin jäsenen omistusosuus on 33,3 %. Kullakin osakkaalla on yksi ääni ja äänivalta jakaantuu tasaisesti osakkaiden kesken. Jäsenet eivät ole velvollisia ottamaan yrittäjäeläkevakuutusta (YEL), vaan ovat TYEL-vakuutuksen piirissä.

Osuuskunnan perustamiseen ei yleensä tarvita suuria pääomia, vaan perustajien itsensä määrittelemä osuusmaksu riittää. Keskitettyjen ja jaettujen kustannusten kautta osuuskuntamuotoinen yrittäminen säästää myös aikaa, vaivaa ja rahaa.

Myös yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan eli jäsen ei voi pahimmassakaan tapauksessa menettää kuin sijoittamansa osuusmaksun.

Osuuskunnissa työn tekeminen perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja jäsenen välillä. Jäsenen työn hinnoittelun pohjana ovat palkka ja palkan sivukulut. Lisäksi on huomioitava muut muuttuvat kulut sekä osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat kiinteät kulut. Työsuhde on aivan samanlainen kuin missä tahansa työnantajalla – osuuskunnan jäsen vain on työssä itse omistamassaan yrityksessä.

Osuuskunnassa tärkeintä ei ole voiton maksimointi, vaan hyvinvoinnin ja edun tuottaminen itse työn tekijöille. Mahdolliset voittovarat käytetään pääsääntöisesti osuuskunnan kehittämiseen tai jaetaan jäsenille osuuspääoman korkona tai ylimääräisenä palkkana.

Osuuskunta ja osa-aikainen yrittäminen

Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittämisen. Osuuskuntamuotoisen yrityksen perustaminen on yksi tapa kokeilla yrittäjyyttä suhteellisen riskittömästi. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän (7) osakasta, heitä ei yksityishenkilöinä luokitella virallisesti yrittäjiksi. Osuuskunnan osakkailla säilyy oikeus palkansaajan työttömyysturvaan. Jos yritystoiminnan alkuvaiheessa työtä ei ole riittävästi, osakas voi hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Osuuskuntayrittäjyys mahdollistaa joustavan ja verkostomaisen yrittämisen. Esimerkiksi joukko luovien alojen ammattilaisia voi vuokrata yhteiset työtilat tai markkinoida tuotteitaan yhteisen osuuskunnan kautta. Näin jokaisen ei tarvitse hankkia omaa työtilaa, ostaa yksin kaikkia laitteita, järjestää omaa kirjanpitoa tai vastata yksin markkinoinnin kuluista.

Yhtenä haasteena osuuskunnassa on, että kaikki osakkaat eivät välttämättä sitoudu kunnolla osuuskunnan toiminnan kehittämiseen. Toisena haasteena on, että osuuskuntayrittäjyyttä ei tunneta kovin laajasti ja yritysneuvonnan saaminen voi olla ongelma.

Osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetuksesta

Osuustoiminnan opetus ja tutkimus on kansainvälistä ja sillä on myös Suomessa jo pitkä historia. Osuustoiminnan korkeakouluopetus aloitettiin Kansalaiskorkeakoulussa 1920-luvulla. Kansalaiskorkeakoulu oli yksityinen opetusministeriön alainen oppilaitos, joka toimi Helsingissä. Muutamaa vuotta myöhemmin Kansalaiskorkeakoulu otti nimekseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK). Alkuvaiheessa se keskittyi yhteiskunnallisten ammattitutkintojen antamiseen ja varsinaisen tiedekorkeakoulu siitä kehittyi vasta sotien jälkeen. YKK siirtyi sittemmin Tampereelle, ja siitä tuli lopulta Tampereen yliopisto. Helsingin yliopistossa alaa on opetettu vuodesta 1957.

1990-luvun jälkimmäisen puoliskon vaisumman vaiheen jälkeen osuustoiminnan opetus ja tutkimus on nykyisin vahvempaa kuin koskaan. Osuustoiminnan tutkimus on virinnyt eri yliopistoissa ja väitöskirjoja aiheesta valmistuu säännöllisesti. Suomalaisella yliopistokentällä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rooli osuustoiminnan tutkimuksessa on ollut erityisen vahva vuodesta 2005 eteenpäin.

Co-op Network Studies on vuonna 2005 perustettu yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille monitieteisiä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja sekä kehittää alan tutkimusta ja opetusta. Opetuksen ytimessä ovat osuus-toiminnan idea ja osuuskunta yritys-muotona. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelissä. Opinnot tuotetaan yhdessä verkostoyliopistojen ja muiden osuustoiminnan ja yhteisötalouden asiantuntijoiden kanssa.

Verkostossa ovat mukana seuraavat yliopistot:

• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Oulun yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun kauppakorkeakoulu
• Turun yliopisto

Opetus on avointa ja ilmaista verkostossa mukana olevien yliopistojen opiskelijoille. Opiskelemaan pääsee myös Helsingin avoimen yliopiston kautta tai JOO-sopimuksella muista suomalaisista yliopistoista.

Co-op Network Studies -verkosto muodostaa kiinteän yhteyden osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimukseen. Verkoston partneriyliopistoissa tehdään osuustoimintaan liittyviä pro gradu -tutkimuksia, väitöskirjoja sekä väitöskirjan jälkeistä tutkimusta. Verkoston koordinaattori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ylläpitää aihealueen tutkimusportaalia, järjestää tutkimus-seminaareja, kokoaa yhteen tutkimusryhmiä, pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä sekä antaa tutkimuksen ohjausta. Verkostolla on monia liittymäpintoja myös osuustoiminnallisiin kehittämishankkeisiin.

Yhdessä yrittämään! –hanke

Yhdessä yrittämään! -hanke tarjoaa tietoa osuustoiminnasta ja yhteisöllisestä yrittäjyydestä kiinnostuneille verkkopalvelussa

Lähteet

• Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus

Katso myös

• Osuuskauppa
• Osuuspankki
• Yhtiömuoto

Kirjallisuutta

• Puhakka, Sauli (toim.): Sanastosta sanomaan: Osuustoiminnan ideologiasta ja arvoista. Helsingin yliopisto, osuustoimintainstituutti, Julkaisuja 16. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7886-4.

Aiheesta muualla

• Wuokko Uusosuustoiminnan palvelusivut.
• Yhteistoiminta.fi – verkkopalvelu osuustoiminnasta ja yhteisöllisestä yrittäjyydestä kiinnostuneille.
• Osuuskunnan perusilmoitus. Patentti- ja rekisterihallitus.
• Osuuskuntalaki. Suomen Yrittäjät.