Tanska

Wikipedia

Kongeriget Danmark
Tanskan kuningaskunta


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Kuningatar
Pääministeri

Margareeta II
Lars Løkke Rasmussen

Pääkaupunki

Kööpenhamina (502 204 as.)
55°43' N 12°34' E

Muita kaupunkeja

Århus (293 932 as.), Odense (145 554 as.), Aalborg (163 000 as.)

Pinta-ala
– josta sisävesiä

43 094 km² (sijalla 131)
1,6

Väkiluku (2006)
– väestötiheys
– väestönkasvu

5 427 459 (sijalla 108)
125 / km²
0,34 % (2005)

Viralliset kielet

tanska¹

Valuutta

Tanskan kruunu (DKK)

BKT (2003)
– yhteensä
– per asukas

sijalla 45
167 700 miljoonaa US$
31 200 US$

HDI (2002)

0,932 (sijalla 16)

Elinkeinorakenne

maatalous 2,2 %,
palvelut 72,3 %,
teollisuus 25,5 % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+1
UTC+2

Itsenäisyys
Historiallinen aika ja yhdistyminen
kristinusko ja lopullinen yhdistyminen

800-luvulla
900-luvulla

Lyhenne
Maatunnus

DK
ajoneuvot: DK
lentokoneet: OY

Kansainvälinen
suuntanumero

+45

Motto

Kuningattaren motto: Guds hjælp, folkets kærlighed, Danmarks styrke
(Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan voima)

Kansallislaulu

Der er et Yndigt land
Kuninkaallinen hymni:
Kong Kristian

¹ grönlanti ja fääri paikallisia
²2 389 903 km² territoriot mukaan lukien. Tämä tieto on vuodelta 1995.

Tanskan kartta.

Tanska (tansk. Danmark) eli Tanskan kuningaskunta (tansk. Kongeriget Danmark) on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on selvästi pienin Pohjoismaa (jos ei huomioida Grönlantia), vain 43 094 neliökilometriä. Tanskan väkiluku on hieman suurempi kuin Suomen.

Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannin niemimaasta (Jylland) sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Själlanti, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisista saarista johtuen Tanskan rantaviiva on noin 7 400 kilometriä. Näiden alueiden lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat myös Tanskalle.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Hallinnolliset alueet
4 Maantiede
5 Ilmasto
- 5.1 Lämpötilat
- 5.2 Sademäärät
6 Väestö
- 6.1 Uskonto
- 6.2 Kieli
7 Tunnettuja tanskalaisia
8 Talous
- 8.1 Tanskalaisia yrityksiä
9 Katso myös
10 Viitteet
11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tanskan historia

700-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä. Tanskan alueella yhtenäinen kuningaskunta muodostui viimeistään viikinkiajan kuluessa.

Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965.

1100- ja 1200-luvuilla Tanska oli ristiretkien myötä Itämeren alueen voimakkain valtio.

Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Unionia leimasi Tanskan muihin verrattuna korostunut asema, minkä vuoksi Ruotsi irtaantui unionista lopullisesti 1500-luvulla Kustaa Vaasan johdolla. Norja pysyi unionissa ja 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskan kanssa vuoteen 1814 asti. Etelä-Ruotsin läänit Skoone, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvalta-Ruotsille 1658.

Tanskalla on ollut eurooppalaisten omistustensa lisäksi siirtomaita. Ne olivat pääasiassa pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaarten alue itäisellä Karibialla 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa 1620–1845.

Vuonna 1864 käydyn katkeran toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Schleswig-Holsteinin Preussille. Tämän jälkeen Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa taipui kuitenkin myymään Karibian omistuksensa Yhdysvalloille 1917, joka pelkäsi Saksan suunnittelevan sinne sukellusvenetukikohtaa.

9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä lähes koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi YK:hon ja NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin.

Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiin Afganistanin sodassa 400 sotilaan voimin,^[1] ja vuonna 2003 Tanska oli mukana hyökkäämässä Irakiin ja on osallistunut sotaan ponnekkaasti näihin päiviin saakka.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Tanskan politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar Margareeta II, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Tanska jaetaan viiteen eri hallinnolliseen alueeseen (tansk. region) ja 98 kuntaan (tansk. kommune). Nykyinen jako astui voimaan 1. tammikuuta 2007 koko maan kattaneen kuntauudistuksen myötä. Ennen sitä Tanska jaettiin 13 lääniin (tansk. amt) ja 271 kuntaan.

Hallinnolliset alueet:

Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Tanskan maantiede

Tanska satelliittikuvassa heinäkuussa

Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta ja 400 saaresta, joista asutettuja on 82. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Iso-Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin.

Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin.

Tanskassa ei ole ylänköjä, sillä korkein piste on vain noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia metsä-alueita löytyy. Niissä kasvaa muun muassa koivuja, pyökkejä, valkopyökkejä, tammea, jalavia, pähkinäpensasta, leppää, lehmusta ja saarnea. Havupuita Tanskassa ei juuri kasva luonnostaan.

[muokkaa] Ilmasto

[muokkaa] Lämpötilat

Keskilämpötila (1961–1990)
- tammikuussa 2,0 °C
- heinäkuussa 15,6 °C
Keskilämpötila (2005)
- tammikuussa 3,4 °C
- heinäkuussa 17,6 °C

[muokkaa] Sademäärät

Sademäärä (1961–1990) 712 mm
Sademäärä Kööpenhaminassa (2004) 727 mm

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Tanskan väestö

Tanskan 5,4 miljoonasta asukkaasta noin 90,5% on tanskalaista alkuperää. Loput 9,5% ovat pääosin entisestä Jugoslaviasta sekä Etelä- ja Länsi-Aasiasta. Lisäksi muutajia on tullut Tanskan hallinoimista Fär-saarilta ja Grönlannista. Monet maahanmuutajat ovat muutaneet maahan 1983 jolloin mahdolistettiin maahanmuutajien perheiden maahanmuutto. Maahanmuuttolakeja on hiljattain tiukenettu, maahantulijoiden määrä on vuosina 2001-2006 supistunut 70% ja myönnetyt turvapaikat ovat vähentyneet 82,5%^[2].

[muokkaa] Uskonto

83,1 prosenttia tanskalaisista kuului vuoden 2005 alussa luterilaiseen Tanskan kansankirkkoon (tansk. Den Danske Folkekirke).^[3] Tanskan perustuslain artiklan numero kuusi mukaan kuninkaalisten täytyy kuulua kirkkoon. Noin 3% maan väestöstä on muslimeja. Forn Siðr uuspakana uskonto tunnustettiin hiljattain valtion taholta. Vuonna 2005 tehdyssä kyselytutkimuksessa 31% tanskalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 49% ilmoitti uskovansa johonkin korkeampaan voimaan ja 19% ilmoitti etteivät he usko kumpaakaan edellisistä^[4].

[muokkaa] Kieli

Pääartikkeli: Tanskan kielipolitiikka

Tanskan virallinen kieli on tanska. Saksalla, fäärillä ja grönlannilla on virallinen vähemistökielen asema. Saksa on virallinen Etelä-Jyllanissa, grönlanti Grönlanissa ja fääri Fär-saarilla. Suurin ulkomainen kieli on englanti jota osaa 86% väestöstä. Saksaa osaa 58% ja ranskaa 12%. Tanskan hallitsemassa Grönlanissa tanska ei ole käytössä virallisena kielenä. Maan Internet-verkkotunnus on .dk (lisättävä tietolaatikkoon).

[muokkaa] Tunnettuja tanskalaisia

Lars Ulrich, rock-muusikko, Metallican rumpali
Mads Mikkelsen, näyttelijä
Hans Christian Andersen, kirjailija
Niels Bohr, fyysikko
Tyko Brahe, tähtitieteilijä
Karen Blixen, kirjailija
Michael Poulsen, rock-muusikko, Volbeatin solisti-kitaristi
Synnøve Søe, kirjailija
Søren Kierkegaard, filosofi
Tom Kristensen, kilpa-autoilija
Knud Ejler Løgstrup, filosofi
Jan Magnussen, kilpa-autoilija
Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
Bertel Thorvaldsen, kuvanveistäjä
Lars von Trier, elokuvaohjaaja
Carl Nielsen, säveltäjä
Helena Christensen, supermalli
Nicolai Kielstrup, laulaja
Mathias Lauridsen, malli
Michael Laudrup, jalkapalloilija
Carl Theodor Dreyer, elokuvaohjaaja
Jon Dahl Tomasson, jalkapalloilija
Victor Borge, muusikko/koomikko
Kim Bodnia, näyttelijä
Nicklas Bendtner, jalkapalloilija
Ole Kirk Christiansen, Legojen keksijä
King Diamond, laulaja

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Tanskan talous

Tanskan kilpailukyky perustuu vakaaseen talouspolitiikkaan, joustaviin työmarkkinoihin ja avoimeen, globalisaatioon hyvin sopeutuvaan talouteen.^lähde? Vakaassa talouspolitiikassa on ominaista kiinteä vaihtokurssi ja inflaation pitäminen matalana. Joustavat työmarkkinat tekevät mahdolliseksi työvoiman nopean siirtämisen uusille kasvualoille. Tanskan vapaihin työmarkkinoihin perustuvaa järjestelmää kutsutaan nimellä Flexicurity. Maa on tunnettu tuulivoiman suosiosta.

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, kalkkikivi, suola ja kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja elintarvikkeet.

[muokkaa] Tanskalaisia yrityksiä

A.P. Møller-Mærsk Gruppen, Tanskan suurin yritys ja maailman suurin konttilaivaoperaattori.
Lego Group, leikkikaluyritys
Louis Poulsen Lighting, valaisin- ja valaistusalan yritys
Carlsberg, panimo- ja virvoitusjuoma-alan yritys
Bestseller, vaatetusalan yritys
Danisco, sokeria ja elintarvikelisäaineita
ISS, siivous- ja kiinteistöhuoltoyritys
Falck, turvapalveluyritys
Novo Nordisk, lääkeyritys
Friis & Company, vaatteita ja laukkuja tuottava yritys