Asta Nielsen

Asta Nielsen
Asta Nielsen elokuvassa Musta uni (1911).
Henkilötiedot
Syntynyt	11. syyskuuta 1881 Kööpenhamina
Kuollut	25. toukokuuta 1972 (90 vuotta) Frederiksberg
Ammatti	näyttelijä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Asta Sofie Amalie Nielsen (11. syyskuuta 1881 Kööpenhamina – 25. toukokuuta 1972 Frederiksberg) oli tanskalainen näyttelijä. Nielsen oli yksi eurooppalaisen mykkäelokuvan suurimpia nimiä, ja häntä on kutsuttu ensimmäiseksi kansainväliseksi elokuvatähdeksi.

Elämäkerta

Teatteriura

Asta Nielsen syntyi köyhään työläisperheeseen. Hän opiskeli Kuninkaallisen teatterin näyttelijäkoulussa ja työskenteli vuosina 1902–1905 Dagmar-teatterissa ja vuosina 1908–1910 Uudessa teatterissa. Vuosina 1905–1907 hän osallistui kiertueisiin Norjassa ja Ruotsissa. Nielsenin teatteriura ei ollut kovin menestyksekäs, ja hänen erikoinen ulkonäkönsä ja puhetapansa rajoittivat hänen repertuaariaan.

Elokuvauran alku

Nielsen oli yksi ensimmäisistä näyttelijöistä, joka keskittyi kokonaan elokuvauraan. Hänen ensimmäinen elokuvansa oli Urban Gadin vuonna 1910 ohjaama Kuilu (Afgrunden). Nielsenin hillitty näyttelijäntyöskentely sopi erinomaisesti valkokankaalle, ja hänen eroottinen vetovoimansa sai katsojat haukkomaan henkeään. Kuilu oli valtava yleisömenestys ja yksi aikansa elokuvatuotannon merkkiteoksista. Sen jälkeen Nielsen teki Tanskassa elokuvat Musta uni (Den sorte Drøm) ja Palavat intohimot (Balletdanserinden, molemmat 1911), joissa hänen vastanäyttelijänään esiintyi maan toinen suuri tähti Valdemar Psilander.

Työskentely Saksassa

Nielsen ja hänen miehensä Urban Gad siirtyivät vuonna 1911 Saksaan, jossa Nielsen teki lähes 70 elokuvaa. Hän näytteli usein intohimoisia ja voimakastahtoisia naisia, joiden rakkaus päättyy onnettomasti. Hän teki myös komedioita, kuten Pikku enkeli (Engelein, 1914), ja näytteli Hamletin pääosassa vuonna 1921.

Aistillisuutensa lisäksi ”Die Asta”, kuten häntä Saksassa kutsuttiin, oli näyttelijänä älykäs, luonnollinen ja moderni. Hänen henkilöhahmonsa olivat luokka- ja sukupuolirajat ylittäviä poikkeusyksilöitä, jotka oli usein tuomittu epäonnistumaan. Elokuvissaan Nielsen saattoi olla seurapiirinainen, siivooja, sirkustaiteilija, malli, naisasianainen, mustalainen, lehtimies, elokuvatähti, lapsi tai maantierosvo. Hänen valtavaa suosiotaan kuvastaa elokuva Vale Asta Nielsen (Die falsche Asta Nielsen, 1915), jossa pikkukaupungin kampaaja tekeytyy elokuvatähdeksi ja oikeaa Nielseniä luullaan huijariksi.

Vuonna 1920 Nielsen perusti oman tuotantoyhtiön Art-Filmin, joka tuotti kolme elokuvaa. 1920-luvulla häntä ohjasi joukko Saksan parhaita elokuvantekijöitä, kuten Ernst Lubitsch, Robert Wiene ja G. W. Pabst. Näyttelijän alkuaikojen välittömyys oli kuitenkin jo kadonnut. Ikääntyessään Nielsen alkoi saada vain sivuosia, ja hänen ainoa äänielokuvansa Unmögliche Liebe (1932) oli pettymys.

Uran jälkeen

Asta Nielsenin kuva Norwegian Air Shuttlen lentokoneen pyrstössä.

Nielsen palasi Tanskaan vuonna 1936 ja vietti lopun elämäänsä Kööpenhaminan Frederiksbergissä. Vuosina 1945 ja 1946 hän julkaisi omaelämäkerran Den tiende Muse. Vuonna 1968 Nielsen esiintyi nimeään kantavassa dokumenttielokuvassa, ja vuonna 1998 julkaistiin valikoima hänen kirjeitään.

Nielsen oli naimisissa kolmesti. Hän avioitui Urban Gadin kanssa vuonna 1912, Freddy Wingårdhin kanssa 1919 ja Christian Theeden kanssa vuonna 1970. Vuodesta 1923 lähtien hänen kumppaninaan oli venäläinen näyttelijä Grigori Hmara.

Filmografia

Kuilu (Afgrunden), 1910 Kuumaa verta (Heißes Blut), 1911 Yöperhonen (Nachtfalter), 1911 Musta uni (Den sorte Drøm), 1911 Ratkaisevalla hetkellä (Im großen Augenblick), 1911 Mustalaisverta (Zigeunerblut), 1911 Palavat intohimot (Balletdanserinden), 1911 Vieras lintu (Der fremde Vogel), 1911 Pettäjätär (Die Verräterin), 1911 Kullan voima (Die Macht des Goldes), 1912 Onneton Jenny (Die arme Jenny), 1912 Kuolon morsian eli Onneton avioliitto (Zu Tode gehetzt), 1912 Kuolemantanssi (Der Totentanz), 1912 Kenraalin lapset (Die Kinder des Generals), 1912 Roiston paljastus (Wenn die Maske fällt), 1912 Tyttö ilman isänmaata (Das Mädchen ohne Vaterland), 1912 Ilveilijöitä (Komödianten), 1913 Nuoruus ja hulluus (Jugend und Tollheit), 1913 Isien synnit (Die Sünden der Väter), 1913 Kuolema Sevillassa (Der Tod in Sevilla), 1913 Suffragetti (Die Suffragette), 1913 S1, 1913 Filmiprimadonna (Die Filmprimadonna), 1913 Pikku enkeli (Engelein), 1914 Lapsi kutsuu (Das Kind ruft), 1914 Rosvot (Zapatas Bande), 1914 Tuli (Das Feuer), 1914 Standrechtlich erschossen, 1914 Paraatikäytävä ja kyökinportaat (Vordertreppe – Hintertreppe), 1915 Maantien tytär (Die Tochter der Landstraße), 1915 Vale Asta Nielsen (Die falsche Asta Nielsen), 1915 Das Versuchskaninchen, 1916 Ikuinen yö (Die ewige Nacht), 1916 Pikku enkelin häät (Engeleins Hochzeit), 1916 Dora Brandes, 1916 Das Liebes-ABC, 1916 Die weißen Rosen, 1916 Aschenbrödel, 1916 Das Weisenhauskind, 1917

Die Brüder, 1917 Im Lebenswirbel, 1918 Elämä vapaudessa eli Onni ilman rikkautta (Die Rose der Wildnis), 1918 Das Eskimobaby, 1918 Die Börsenkönigin, 1918 Das Ende vom Liede, 1919 Valoa kohti (Mod lyset), 1919 Rikos ja rikos (Rausch), 1919 Nach dem Gesetz, 1919 Der Reigen – Ein Werdegang, 1920 Kreivi Sylvainin kosto (Graf Sylvains Rache), 1920 Kurfürstendamm, 1920 Perämies Holk (Steuermann Holk), 1920 Mata Hari, 1920 Die Spielerin, 1920 Hamlet, 1921 Roswolskyn rakastajatar (Die Geliebte Roswolskys), 1921 Intohimojen orjat (Irrende Seelen), 1921 Die Spionin (Mata Hari), 1921 Neiti Julie (Fräulein Julie), 1922 Vuorirosvon kosto (Brigantenrache), 1922 Verihäät Turinissa (Vanina oder Die Galgenhochzeit), 1922 Tanssijatar Navarro (Die Tänzerin Navarro), 1922 Erdgeist, 1923 Der Absturz, 1923 I.N.R.I., 1923 Das Haus am Meer, 1924 Die Schmetterlingsschlacht, 1924 Die Frau im Feuer, 1924 Athleten, 1925 Hedda Gabler, 1925 Lebende Buddhas, 1925 Iloton katu (Die freudlose Gasse), 1925 Die Gesunkenen, 1926 Laster der Menschheit, 1927 Dirnentragödie, 1927 Gehetzte Frauen, 1927 Kleinstadtsünder, 1927 Das gefährliche Alter, 1927 Unmögliche Liebe, 1932

Aiheesta muualla

• Asta Nielsen Elonetissä.
• Asta Nielsen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Fembio: Asta Nielsen (englanniksi)