Azerbaidžan

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Azərbaycan Respublikası
 
lippu vaakuna
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti İlham Əliyev
Pääkaupunki Baku
40°22′N 49°53′E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä		 86 600 km² (sijalla 111)
ei merkittävästi
Väkiluku (2004)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu		 7 868 385 (sijalla 89)
90 / km²
0,59 % (2005)
Viralliset kielet azeri
Valuutta Manat (AZM)
BKT (2004)
 – yhteensä
 – per asukas		 sijalla 87.
37 841 000 000 USD
4 500 USD
HDI (?)  ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne maatalous 14,1 %,
palvelut 40,2 %,
teollisuus 45,7 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika		 UTC+4
UTC+5
Itsenäisyys
Neuvostoliitosta		  
30. elokuuta 1991
Lyhenne
Maatunnus
 		 AZ
ajoneuvot: AZ
lentokoneet: 4K
Kansainvälinen
suuntanumero		 +994
Motto '
Kansallislaulu Azərbaycan marşı

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan (azeriksi Azərbaycan) on sisämaavaltio Kaukasiassa, Aasiassa, entisen Neuvostoliiton alueella. Maan pääkaupunki on Baku. Pinta-ala on 86 600 km² ja väkiluku noin 7,7 miljoonaa. Naapurimaita ovat Armenia lännessä, Georgia luoteessa, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Armenian, Iranin ja Turkin ympäröimänä.

Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Suurin osa kansasta on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta todellisuudessa autoritäärinen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Persia ja Venäjä jakoivat Azerbaidžanin keskenään 1828. Maan kansallinen puolue julisti itsenäisyyden 1918, mutta jo 1920 Puna-armeija teki maasta sosialistisen tasavallan. Vuonna 1922 Azerbaidžan liitettiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja tämän hajotessa 1936 Azerbaidžanista tuli neuvostotasavalta.

Lopullinen itsenäisyys tuli Neuvostoliiton hajotessa 30.8.1991, jolloin presidentiksi valittiin Ajaz Mutalibov.

Azerbaidžan ajautui 1991 sotaan Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin asemasta. Konflikti oli alkanut jo 1989, kun Armenia oli esittänyt alueen liittämistä itseensä. Tulitauko saatiin aikaan 1994, ja vaikka tilanteessa ei ole vielä päästy ratkaisuun, on tulitauko pitänyt.

[muokkaa] Politiikka

Armenia miehittää Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia ja sen raja-alueita. Maiden välillä on aselepo, mutta rauhasta ei ole päästy sopimukseen miehityksen jatkuessa. Armenian toimien seurauksena Azerbaidžanissa on noin 800 000 pakolaista.

125-paikkainen kansalliskokous valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden välein.

Presidentti valitaan viiden vuoden välein kansanäänestyksellä. Azerbaidžanin nykyinen presidentti on ETYJin tuomitsemien vaalien voittaja ja edellisen presidentin Heydər Əliyevin poika İlham Əliyev.

Kansalliskokouksen tämänhetkinen paikkajako:

Puolue Paikkamäärä
Uusi Azerbaidžanin puolue 58
Vapauden koalitio
  • Kansan Etupuolue
  • Liberaalipuolue
  • Citizenin Kehittämispuolue
 8
Kansan solidaarisuuden puolue (CSP) 2
YES-puolue 2
Isänmaa 2
muiden puolueiden yksittäiset paikat 7
riippumattomat jäsenet 42
muut 4

[1]

[muokkaa] Alueet

Azerbaidžan jaetaan 66 alueeseen (rayonlar) ja 12 kaupunkiin (şəhərlər), joista 7 aluetta ja yksi kaupunki sijaitsevat Nahitševanin autonomisessa tasavallassa.

Azerbaidžan

  1. Absheron (Abşeron)
  2. Agjabadi (Ağcabədi)
  3. Agdam (Ağdam)
  4. Agdash (Ağdaş)
  5. Agstafa (Ağstafa)
  6. Agsu (Ağsu)
  7. Ali Bayramlin kaupunki (Əli Bayramlı)
  8. Astara
  9. Bakun kaupunki (Bakı)
  10. Balakan (Balakən)
  11. Barda (Bərdə)
  12. Beylagan (Beyləqan)
  13. Bilasuvar (Biləsuvar)
  14. Jabrayil (Cəbrayıl)
  15. Jalilabad (Cəlilabad)
  16. Dashkasan (Daşkəsən)
  17. Davachi (Dəvəçi)
  18. Fizuli (Füzuli)
  19. Gadabay (Gədəbəy)
  20. Ganjan kaupunki (Gəncə)
  21. Goranboy
  22. Goychay (Göyçay)
  23. Hajigabul (Hacıqabul)
  24. Imishli (İmişli)
  25. Ismailli (İsmayıllı)
  26. Kalbajar (Kəlbəcər) (osa Vuoristo-Karabahia)
  27. Kurdamir (Kürdəmir)
  28. Lachin (Laçın)
  29. Lankaran (Lənkəran)
  30. Lankaranin kaupunki (Lənkəran)
  31. Lerik
  32. Masally (Masallı)
  33. Mingachevirin kaupunki (Mingəçevir)
  34. Naftalanin kaupunki
  35. Neftchala (Neftçala)
  1. Oguz (Oğuz)
  2. Qabala (Qəbələ)
  3. Qakh (Qax)
  4. Qazakh (Qazax)
  5. Qobustan
  6. Quba
  7. Qubadli (Qubadlı)
  8. Qusar
  9. Saatly (Saatlı)
  10. Sabirabad
  11. Shaki (Şəki)
  12. Shakin kaupunki (Şəki)
  13. Salyan
  14. Shamakhi (Şamaxı)
  15. Shamkir (Şəmkir)
  16. Samukh (Samux)
  17. Siazan (Siyəzən)
  18. Sumqayitin kaupunki (Sumqayıt)
  19. Shusha (Şuşa) (osa Vuoristo-Karabahia)
  20. Shushan kaupunki (Şuşa) (osa Vuoristo-Karabahia)
  21. Tartar (Tərtər) (osa Vuoristo-Karabahia)
  22. Tovuz
  23. Ujar (Ucar)
  24. Khachmaz (Xaçmaz)
  25. Khankendin kaupunki (Vuoristo-Karabahin pääkaupunki)
  26. Khanlar (Xanlar)
  27. Khizi (Xızı)
  28. Khojali (Xocalı) (osa Vuoristo-Karabahia)
  29. Khojavend (Xocavənd) (osa Vuoristo-Karabahia)
  30. Yardymli (Yardımlı)
  31. Yevlakh (Yevlax)
  32. Yevlakhin kaupunki (Yevlax)
  33. Zangilan (Zəngilan)
  34. Zaqatala
  35. Zardab (Zərdab)

Nahitševanin autonominen tasavalta

  1. Babek (Babək)
  2. Julfa (Culfa)
  3. Kangarli (Kəngərli)
  4. Nahitševanin kaupunki (Naxçıvan Şəhər)
  5. Ordubad
  6. Sadarak (Sədərək)
  7. Shakhbuz (Şahbuz)
  8. Sharur (Şərur)

[muokkaa] Maantiede

Azerbaidžanin pinta-alasta lähes puolet on vuoristoa, jonka rinteitä peittää lehtimetsä.

Azerbaidžanin kartta
Azerbaidžanin kartta
Azerbaidžan satelliittikuvassa maaliskuussa
Azerbaidžan satelliittikuvassa maaliskuussa


[muokkaa] Talous

Azerbaidžan tuottaa mm. vehnää, teetä, hedelmiä, tupakkaa. Tärkeintä viennin kannalta on öljy sekä vähäisemmässä määrin maakaasu. Myös joitain metalleja kuten rautaa, kuparia ja kobolttia tuotetaan. Karabahin kiista heikentää maan taloutta.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet


[muokkaa] Väestö

Azereita 90,6%, dagestanilaisia 2,2%, venäläisiä 1,8%, armenialaisia 1,5%, muita 3,9% (1999 arvio). Azereita asuu Iranissa lähteestä riippuen kaksin – kolminkertainen määrä verrattuna Azerbaidžanin azereiden lukumäärään.

Azerbaidžanin valtauskonto on islam. Islaminuskoisia väestöstä on 93,4%, venäjän ortodokseja 2,5% ja armenianortodokseja 2,3%(1995 tieto). 1,8 väestöstä kuuluu muihin uskontokuntiin tai ei tunnusta uskontoa ollenkaan.[1]

[muokkaa] Viihde

Azerbaidžan osallistuu ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 2008. [2]

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Azerbaidžanin kulttuuri -->

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azerbaidžan.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/aj.html
  2. ↑ http://www.esctoday.com/news/read/9443
Aasian valtiot
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet

Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Azerbaid%C5%BEan
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä