Şuşa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Azeri moskeija Govhar aga (1768). 1800-luku

Şuşa (azerinkielinen nimi, armeniaksi Šuši, Շուշի) on kaupunki Azerbaidžaniin virallisesti kuuluvassa Vuoristo-Karabahissa. Se sijaitsee Karabahin vuoriharjanteen juurella 11 kilometriä Stepanakertista etelään. Kaupunki on Şuşan piirin keskus. Sen kautta kulkee Yevlaxin, Stepanakertin ja Nahitševanin välinen maantie. Asukkaita on nykyään noin 3 600 henkeä (17 000 vuonna 1989).

Şuşa on perustettu 1700-luvun puolivälissä Karabahin kaanikunnan rajalinnoitukseksi. Vuonna 1805 se liitettiin Venäjään, minkä jälkeen se oli tärkeä kauppakaupunki. Vuonna 1840 siitä tuli Jelizavetpolin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Vuodesta 1923 se kuului Vuoristo-Karabahin autonomiseen alueeseen.[1]

Ennen Azerbaidžanin ja Armenian välistä sotaa Şuşassa oli silkki- ja pienteollisuutta. Se tunnettiin myös ikivanhana matonkudonnan keskuksena. Kaupungissa oli historiallinen museo ja säveltäjä Üzeyir Hacıbəyoville omistettu kotimuseo. Şuşa oli suosittu matkailukohde, jonka ympärillä sijaitsi parantoloita, lepokoteja ja pioneerileirejä. Nähtävyyksiin kuuluivat 1700-luvulla rakennetut linnat ja linnoituksen muurit sekä 1700–1800-lukujen koristeelliset asuintalot.[1]

Şuşan armenialaiset asukkaat karkotettiin kaupungista toukokuussa 1988. Vuoden 1991 lopussa azerien hallitsema kaupunki joutui armenialaisten saartamaksi. Armenialaiset valtasivat Şuşan toukokuussa 1992, minkä jälkeen sen azeriväestö joutui vuorostaan pakenemaan.

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 523. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä