Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan kartta

Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta (azeriksi Azərbaycan Xalq Cümhuriyyəti) oli lyhytikäinen itsenäinen valtio, joka syntyi vuonna 1918, kun Transkaukasian federaatio hajosi keskinäiseen kiistelyyn. Transkaukasian federaatio oli syntynyt vuonna 1918, Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Transkaukasian federaation muodostivat Armenia, Georgia ja Azerbaidžan. Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan itsenäisyys päättyi vuonna 1920.

Heti Transkaukasian federaation hajottua 26. toukokuuta 1918 antoi Azerbaidžanin kansalliskomissio itsenäisyysjulistuksen, jossa uuden valtion todettiin olevan tasavalta ja että se pyrkii hyviin suhteisiin kaikkien valtioden ja erityisesti naapureidensa kanssa.

Azerbaidžanin kansalliskomissio lopetti työnsä 7. joulukuuta 1918 kun uusi parlamentti aloitti istuntonsa. Uusi valtio takasi ensimmäisenä islamilaisena maana maailmassa täydet poliittiset oikeudet myös naisille. Ensimmäisenä pääministerinä toimi Fatali Khan Khoyski. Merkittävä uudistus oli myös Bakun yliopiston perustaminen.

Uusi valtio sai tunnustuksen itsenäisyydelleen monilta ulkovaltioilta, kuten Yhdysvalloilta, Ruotsilta, Italialta, Iso-Britannialta ja Persialta. Suomikin tunnusti maan itsenäisyyden ja nimesi Bakuun konsulin.

Uuden valtion kohtaloksi koituivat sen monet aluekiistat. Armeniaa vastaan puhkesi sota vuonna 1919 ja pohjoisesta lähestyivät venäläisen valkoisen kenraalin Denikinin joukot ja välit Persiaan olivat kireät. Myös bolševikkien kannattajat kapinoivat.

Vladimir Lenin julisti vuonna 1920, että hyökkäys Bakuun oli oikeutettu, sillä kaupungin työläisiä piti auttaa syöksemään vastavallankumoukselliset nationalistit vallasta. Puna-armeija ylitti rajan 25. huhtikuuta 1920 ja saapui Bakuun jo 27. huhtikuuta 1920. Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta oli tuolloin keskellä sisäpoliittista kriisiä, sen hallitus oli juuri eronnut. Armeija oli puolestaan lähes kokonaisuudessaan Armenian vastaisella rajalla. Puna-armeijan komentajat vaativat parlamentin hajottamista, mihin suostuttiin.

Maan johtoon asetettiin azerbaidžanilaisia kommunisteja johtohahmonaan Nariman Narimanov. Azerbaidžan lakkasi käytännössä olemasta itsenäinen valtio jo 28. huhtikuuta 1920.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]