Hongkong

Wikipedia

中華人民共和國香港特別行政區
Hong Kong Special Administrative Region of the People's Republic of China

(lippu)	(vaakuna)
Motto: Ei mottoa

korkein hallintomies	Donald Tsang
Virallinen kieli	englanti ja kiina (sekä kantoni että mandariini de facto virallisia kieliä)
Pinta-ala – Yhteensä – % vettä	1 092 km² 4,6 %
Väkiluku – Yhteensä – Tiheys	7 303 334 6 688 /km²
Perustamispäivä	Palautus Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Kiinalle 1. heinäkuuta 1997
Rahayksikkö	Hongkongin dollari (HKD)
Aikavyöhyke	UTC+8 (Kesäaika ei käytössä)
Internet-verkkotunnus	.hk
Kansainvälinen suuntanumero	852
Hallinnollinen asema	Erityishallintoalue (特别行政区)

Hongkong tai Xianggang (kiin. 香港, xiānggǎng), virallisesti suomeksi Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Hongkong, on kaupunki eteläisessä Kiinassa. Nimi kirjoitetaan usein englannin mukaisesti muotoon Hong Kong, vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan oikea kirjoitusasu on suomeksi Hongkong ^[1].

Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Hongkong on erittäin tiheästi asuttu pilvenpiirtäjäkaupunki ja sen seitsemän miljoonaa asukasta nauttivat keskimäärin korkeaa elintasoa: tosin varallisuuserot ovat teollisuusmaiden korkeimpia ja noin miljoona hongkongilaista elää köyhyysrajan alapuolella^[2]. Entinen Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa on nyt Kiinan kansantasavallan hallinnassa "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatetta soveltaen. Sille on perustuslaillisesti taattu suhteellisen korkea autonomia, sillä esimerkiksi on oma lainsäädäntönsä, valuuttansa, tullinsa, lentoliikenneoikeudet ja maahanmuuttolakinsa. Vain puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Hongkongin historia

Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Hongkongin saaren ensimmäisen oopiumisodan yhteydessä 1841. Kyseessä oli ensimmäinen ns. epäoikeudenmukaisista sopimuksista, jotka Kiinan Qing-dynastia joutui solmimaan. Tätä ennen paikka oli varsin merkityksetön eikä siellä ollut merkittävää asutusta. Toisen oopiumisodan seurauksena osa Hongkongiin liittyvästä Kowloonin niemimaasta luovutettiin myös Britannialle 1860. 1. heinäkuuta 1898 tämän yhteydessä olevaa maa-aluetta (nk. Uudet territoriot) vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi.

Kun Kiinasta tuli kommunistinen vuonna 1949 tuhannet kiinalaiset pakenivat Hongkongiin. Pakolaisvirrat lisääntyivät Suuren harppauksen aikana. 1960-luvulla talous alkoi nousta mutta pakolaisvirrat rupesivat tulemaan maahan.

Kiinan kansantasavalta aloitti neuvottelut Britannian kanssa Hongkongin palauttamisesta virallisesti 1982. 19. joulukuuta 1984 kiinalais-brittiläinen yhteisjulistus ilmoitti siirtokunnan muuttuvan Kiinan erityishallintoalueeksi 1. heinäkuuta 1997, Uusien territorioiden vuokrasopimuksen umpeutuessa. Yhteisjulistus ilmoitti Hongkongissa noudatettavan "yksi maa, kaksi järjestelmää"-järjestelyä, jonka kansantasavalta alun perin suunnitteli Taiwanin varalle. Sopimus tarjosi Hongkongille autonomian kaikissa asioissa ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuun ottamatta.

1980-luvulta lähtien Britannia alkoi luoda Hongkongille itsehallinnollisia instituutioita vanhan kolonialistisen järjestelmän tilalle. Vaaleilla valittu osuus hallinnosta jäi kuitenkin aina pieneksi.

[muokkaa] Piirit

Pääartikkeli: Hongkongin piirit

Hongkongin 18 hallinnollista piiriä: 1. Islands; 2. Kwai Tsing; 3. North; 4. Sai Kung; 5. Sha Tin; 6. Tai Po; 7. Tsuen Wan; 8. Tuen Mun; 9. Yuen Long; 10. Kowloon City; 11. Kwun Tong; 12. Sham Shui Po; 13. Wong Tai Sin; 14. Yau Tsim Mong; 15. Central and Western; 16. Eastern; 17. Southern; 18. Wan Chai

Hongkong koostuu 18 hallinnollisesta piiristä:

Jokaista piiriä edustaa piirivaltuusto, jotka neuvovat Kaupungin hallintoa paikallisissa asioissa kuten julkisten tilojen, yhteishankkeiden, kulttuuristen aktiviteettien ja ympäristön kehittämisessä

[muokkaa] Maantiede

Victoria Peak, Hongkong

Hongkongin alue muodostuu Hongkongin saaresta, Kowloonin niemimaasta ja Kiinan mantereelle ulottuvista "uusista territorioista" (New Territories). Kiinan vastainen raja kulkee Shenzhenjokea pitkin. Alue on vuoristoista ja sen asutus on keskittynyt korkeisiin kerrostaloihin, joten pienelle alueelle asettuneista seitsemästä miljoonasta asukkaasta huolimatta yleiskuva on varsin vihreä. Noin 75 % alueesta on rakentamatonta maata. Shing Mun -joki on siirretty suurelta osaltaan keinotekoiseen uomaan ja sen varret on rakennettu täyteen.

[muokkaa] Talous

Hongkong on jatkuvasti Heritage Foundationin vuosittaisessa taloudellisen vapauden tutkimuksissa ensimmäisellä sijalla.^[3] Lähiaikoina taustalla on ollut pelko, että Kiinan kasvava vaikutus Hongkongin politiikkaan aiheuttaisi tilanteen muuttumisen.

[muokkaa] Liikenne

Kaksikerrosraitiovaunu Hongkongissa

Hongkongissa on pitkälle kehitetty liikenneverkosto johon sisältyy julkinen ja yksityinen liikenne. Yli 90 % päivittäisistä matkoista tehdään joukkoliikenteellä, eniten maailmassa ^[4].

Melkein kaikissa junissa, metroissa, busseissa ja lautoissa on käytössä maksujärjestelmänä Octopus card -sirukortti joka hyödyntää RFID-tekniikkaa. Matkustajan ei täten tarvitse ottaa lippua taskustaan tai laukusta. Kaupungin parkkimittarit hyväksyvät maksun pelkästään Octopus cardilla.

Hongkongin raideliikenteestä vastaa Hongkongin metro (MTR) ja Kowloon-Canton Railway (KCR). Jälkimmäinen liikennöi Manner-Kiinan ja Hongkongin välillä. KCR liikennöi myös raitiometroverkostoa luoteisissa Uusissa territorioissa. Raitiotiejärjestelmä kattaa Hongkongin saaren pohjoisosan ja on yksi harvoista raitiovaunujärjestelmistä jota liikennöidään yksinomaan kaksikerrosvaunuilla.

Hongkongissa on yksi kansainvälinen lentoasema, Hongkongin kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee Chek Lap Kokissa. Lentoasema korvasi aiemman kansainvälisen Kai Takin lentoaseman vuonna 1998, joka sijaitsee Kowloon Cityssä.

Vaikka Manner-Kiinassa on oikeanpuoleinen liikenne, Hongkongissa on yhä vasemmanpuoleinen liikenne. Ajoneuvoja on rekisteröity 517 000, joista 64 % on yksityisten omistamia henkilöautoja. Hongkongin tieliikennesäännöstö käyttää samaa liikennemerkkijärjestelmää kuin Yhdistynyt kuningaskunta.

[muokkaa] Väestö

Hongkongin väkiluku kasvoi huikeasti läpi 1990-luvun, yltäen 6,99 miljoonaan vuonna 2006.^[5] Noin 95 % Hongkongin asukkaista on kiinalaista alkuperää. Jäljelle jäävä viisi prosenttia väestöstä koostuu ei-kiinalaisesta selvästi erottuvasta väestönosasta huolimatta sen verrattain pienestä osuudesta. Arviolta 140 000 filippiiniläistä työskentelee Hongkongissa kotiapulaisina. Myös Indonesialaisten kotiapulaisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Taloussektorilla työskentelee paljon eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia, australialaisia, kanadalaisia, japanilaisia ja korealaisia.

Vuonna 2006 elinajanodote oli 81,6 vuotta, viidenneksi korkein maailmassa.

[muokkaa] Koulutus

Hongkongissa on samankaltainen koulutusjärjestelmä kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Järjestelmää voi kuvailla äärimmäisen kilpailulliseksi maailmanlaajuisin standardein mitattuina. Hongkongissa on yhdeksän julkista yliopistoa ja lukuisia yksityisiä korkeakouluja.

[muokkaa] Kulttuuri

Hongkongia kuvataan paikaksi missä itä kohtaa lännen, joka heijastuu sen taloudelliseen arkkitehtuuriin, koulutukseen ja katukulttuuriin.

Kaupungin kosmopoliittinen tunnelma näkyy myös eri ruokakulttuurien laajassa kirjossa. Suosituimpia ovat erilaiset kiinalaiset kalaruokalajit, lisäksi löytyy eurooppalaisia, amerikkalaisia, japanilaisia, korealaisia ja muun maalaisia ravintoloita.

Hongkong on maailmankaupan keskus mutta ehkä yksi tunnetuimmista kaupungin kulttuurillisista tuotoksista on sen viihdeteollisuus, joka on erityisen tunnettu martial arts -genrestään.