Kiinan alueellinen hallinto

Kiinan alueellinen hallinto

Kiinan kansantasavalta

Osa politiikan artikkelisarjaa: Kiinan kansantasavallan politiikka

Kommunistinen puolue Pääsihteeri · Politbyroo Keskuskomitea · Keskussotilaskomissio Kansan vapautusarmeija

Poliitikan johtavat ideologiat Mao Zedong: Maolaisuus Deng Xiaoping: Sosial. markkinatalous Jiang Zemin: Kolme edustusta Hu Jintao: Tieteellisen kehityksen konsepti

Presidentti · Pääministeri Kansankongressi · Pysyvä komitea Neuvoa-antava konferenssi · Valtioneuvosto

Laki · Perustuslaki Korkein oikeus · Lainsäädäntö

Alueellinen hallinto · Ihmisoikeudet

Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella. Nämä tasot ovat maakuntataso (省级), prefektuuritaso (地级), piirikuntataso (县级), kuntataso (乡级) ja kylätaso (村级). Alueilla on hallinnon lisäksi merkittävä kulttuurillinen rooli: ihmiset usein samastuvat kotimaakuntaansa, ja kullakin on omat stereotypiansa.

(Artikkelissa esitettävät eri aluetyyppien lukumäärät Kiinan kansantasavallan osalta olivat ajanmukaisia 31. joulukuuta 2002.)

Maakuntataso (省级)

Maakuntatason alueita on neljää eri tyyppiä:

• maakunnat
• Itsehallinnolliset kunnat (eli maakuntatasoiset kaupungit), jotka eivät jakaudu prefektuuritasolle
• autonomiset alueet on määritelty jollekin vähemmistökansallisuudelle
• erityishallintoalueet, jotka säilyttävät vanhan aluehallintonsa

Suurin osa näiden rajoista periytyy Ming-dynastian ajoilta, joskin Kiinan kansantasavalta on tehnyt niihin useita muutoksia. Tuoreimmat muutokset ovat Chongqingin ja Hainanin korottaminen maakunniksi ja Hongkongin ja Macaon liittäminen erityishallintoalueiksi.

Kiinan kansantasavalta

Kiinan kansantasavallassa on 22 maakuntaa (teoriassa Taiwan on 23. maakunta), neljä itsehallinnollista kuntaa, viisi autonomista aluetta ja kaksi erityishallintoaluetta. Vaikka nämä 33 (ynnä Taiwan) ovat keskushallinnon alaisuudessa, käytännössä maakunnilla on laajat valtuudet määrätä itse esimerkiksi talouteensa liittyvistä asioista.

Maakunnat Anhui (安徽) Fujian (福建) Gansu (甘肃) Guangdong (广东) Guizhou (贵州) Hainan (海南) Hebei (河北) Heilongjiang (黑龙江) Henan (河南) Hubei (湖北) Hunan (湖南) Jiangsu (江苏) Jiangxi (江西) Jilin (吉林) Liaoning (辽宁) Qinghai (青海) Shaanxi (陕西) Shandong (山东) Shanxi (山西) Sichuan (四川) Yunnan (云南) Zhejiang (浙江)

Autonomiset alueet Guangxi (Zhuangit) (广西壮族) Ningxia (Hui-kiinalaiset) (宁夏回族) Sisä-Mongolia (内蒙古) Xinjiang (Uiguurit) (新疆维吾尔族) Tiibet (西藏) Itsehallinnolliset kunnat Chongqing (重庆) Peking (北京) (Beijing) Shanghai (上海) Tianjin (天津) Erityishallintoalueet Hongkong (香港) Macao (澳门)

Kiinan tasavalta

Kiinan tasavalta (Taiwan) hallitsee kokonaisuudessaan yhtä maakuntaa ja osia toisesta, minkä lisäksi sillä on kaksi itsehallinnollista kuntaa. Virallisesti tasavalta hallitsee kaikkia Kiinan maakuntia ja autonomisia alueita, mukaan lukien jopa Kansantasavallan itseensä liittämää Tiibetin autonomista aluetta.

Maakunnat:

• Taiwan
• Fujian, josta tasavalta käytännössä hallitsee kahta piirikuntaa (县):
  • Kinmen
  • Lienchiang

Itsehallinnolliset kunnat:

• Kaohsiung
• Taipei

Prefektuuritaso (地级)

Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 332 prefektuuritason aluetta:

• 275 Prefektuuritason kaupunkia (地级市) tai aliprefektuuritason kaupunkia (副地級市)
• 22 prefektuuria/aluetta (地区)
• 30 autonomista prefektuuria (自治州)
• 5 liittoa (盟) (kaikki Sisä-Mongoliassa)

Kiinan tasavallalla ei ole prefektuuritason kaupunkeja, aliprefektuuritason kaupunkeja eikä autonomisia prefektuureja.

Piirikuntataso (县级)

Piirikuntatason alueita Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 2860:

• 830 kaupunkialuetta (市辖区), jotta ei ole prefektuurien eikä liittojen alaisuudessa
• 381 piirikuntatason kaupunkia (县级市)
• 1478 piirikuntaa (县), joita hallinnoivat piirikunnan tuomarit
• 116 autonomista piirikuntaa (自治县)
• 49 lippua (旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)
• 3 autonomista lippua (自治旗) (kaikki Sisä-Mongoliassa)
• 2 erityisvyöhykettä (特区)
• 1 metsävyöhyke (林区)

Kiinan tasavallassa piirikuntatason kaupunkien tilalla on maakunnan hallinnoimia kaupunkeja.

Kuntataso (乡级)

Piirikuntatasoa alempia määritettyjä hallintoalueita on Kiinan kansantasavallassa yhteensä 44 821, mutta niitä ei tässä sen tarkemmin eritellä.

Kuntatason yksiköitä ovat

• suurkunnat (镇)
• maalaiskunnat (乡), pienet maaseudun alueet
• etniset kunnat (民族乡), vähemmistökansoille määriteltyjä alueita
• urbaanit alivyöhykkeet^suomenna?, joita on vain kaupunkialueilla ja piirikuntatason kaupungeissa
• "katutoimistot"^suomenna? (区公所) hallituksen paikallisalue
• sumit (苏木) kaikki Sisä-Mongoliassa

Kylätaso (村级)

• korttelikomitea (居民委员会, lyhenne: 居委)
• kyläkomitea (村民委员会) eli kyläläisryhmä (村民小组), joka on kaikkein vähiten kehittynyt ja lukumäärältään suurin alue (ne ovat kuitenkin muuttumassa muiksi alikuntatason yksiköiksi, joten määrä on vähenemässä)
  • hallinnollinen kylä (行政村)
  • luonnollinen kylä (自然村).

Korttelikomiteoiden ja alivyöhykkeiden asemesta kaupungilla saattaa olla

• naapurusto (居民区)
• yhteisö (社区).

Katso myös

• Kiinan tasavallan alueellinen hallinto
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista bruttokansantuotteen mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista pinta-alan mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista väkiluvun mukaan
• Luettelo Kiinan hallinnollisista alueista väestötiheyden mukaan

Aiheesta muualla

• Schematic Representation of the Provinces of China
• Literal Meaning and Brief History of the Provinces
• Statistics
• Hallintotasojen kuvaukset (kiinaksi), perinteiset merkit)
• Hallintoalueet kuntatasolle saakka (kiinaksi), yksinkertaistetut merkit)