Guangdong

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Guangdong
广东省
Guǎngdōng shěng
Guangdongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Guangdongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.

Koordinaatit: 23,4 P, 113,5 I

Valtio Kiina
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi maakunta
 – Hallinnollinen keskus Kanton
 – Suurin kaupunki Kanton
 – Puoluesihteeri Hu Chunhua
 – Kuvernööri Zhu Xiaodan
Pinta-ala 179 800 km² (15.)
Väkiluku 104 303 132[1] (1.)
 – Väestötiheys 536 as/km²
Kielet kiina
BKT (2011) CNY5,3 biljoonaa/USD838 miljardia[2]
 – asukasta kohti USD7819[3]
HDI (2008) 0,844
Lyhenteet
 – Rekisterikilven tunnus
www.gd.gov.cn

Guangdong (kiin. 广东, Guangdong) on Kiinan maakunta. Sitä kutsutaan joskus myös Kantonin maakunnaksi sen pääkaupungin Kantonin mukaan.

Guangdongista ja sen naapurista Guangxista käytetään yhteisnimeä Kaksi Guangia (兩廣 liăng guăng).

Maakunnan lyhenne Yue (粤) on Guangdongissa aikoinaan eläneen etnisen ryhmän nimi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guangdongilla on 4 300 kilometriä Etelä-Kiinan meren rantaviivaa. Maakunnan kaakkoispäässä on Leizhou-niemimaa, jossa sijaitsee toimimattomia tulivuoria. Helmijoen suisto on kolme joen kohtauspaikka: Bei Jiang, Dong Jiang ja Xi Jiang. Jokisuistossa sijaitsee satoja pieniä saaria. Vuoristot, joita yhdessä nimitetään Eteläiseksi vuorijonoksi (南岭) erottavat maakunnan maan pohjoisosista. maakunnan korkein kohta on noin 1 600 metriä meren pinnasta.

Guangdongin naapurit ovat Fujian koillisessa, Jiangxi ja Hunan pohjoisessa, Guanxi lännessä ja Hongkong ja Macao etelässä. Hainanin maakunta on saari lähellä Leizhoun niemimaata.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qin Shi Huangdi perusti Nanhai-alueen (南海郡) vuonna 214. Sen pääkaupunki oli Pan-alue (番禺) (nykyinen Guangzhou). Han-dynastian aikana siitä tehtiin Jiao-prefektuuri (交州). Tang-dynastia puolestaan teki siitä ja Guangxista Lingnan-piirin (嶺南道).

Guangdong nimettiin Song-dynastian aikana 971 uudelleen Guangnandong-alueeksi (廣南東路). Yuan-dynastian aikana alue kuului Jiangxihin. Nykyisen nimensä maakunta sai Qing-dynastian aikana.

Yamenin taistelu 1279, joka päätti Song-dynastian, käytiin Guangdongissa. Eurooppalaiset saapuivat Kiinaan 1500-luvulla, ja heidän toimintansa keskittyi varsinkin alkuaikoina Guangdongin maakuntaan. Portugalilaiset perustivat sinne Macaon siirtokunnan, ja myöhemmin britit oopiumisotien seurauksena Hongkongin.

Kun Kiinasta lähti suuri joukko työläisiä ulkomaille, varsinkin 1800-luvulla rakentamaan rautateitä Pohjois-Amerikkaan, suurin osa heistä oli peräisin Guangdongista, minkä vuoksi ulkomaisten kiinalaiskaupunkien väestö onkin ollut pitkälti guangdongilaisia.

Aloittaessaan 1920-luvulla valtaannousuaan Guomindang-puolue otti lähtöpaikakseen Guangdongin ja perusti sinne useampaan otteeseen separatistihallituksen.

1980-luvulla irrotettiin Hainan Guangdongista omaksi maakunnakseen.

Talousuudistusten alettua Guangdongin talous on kasvanut erittäin nopeasti, osittain vieressä olevan Hongkongin ansiosta.

Vuonna 2003 liikkeelle lähtenyt SARS-epidemia sai ilmeisesti alkunsa Guangdongista.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guangdongin talous oli retuperällä Kansantasavallan perustamisen jälkeen ennen Deng Xiaopingin aloittamia talousuudistuksia 1978. Talouspolitiikka ajoi tuolloin teollisuuskehitystä sisämaan maakunnissa, ja Maon alueellisen omavaraisuuden politiikka teki Guangdongin rannikkoasemasta merkityksettömän.

Kun talous sitten avautui, maakunnan talous muuttui nopeasti, koska sieltä oli pääsy valtamerelle, Hongkong oli aivan vieressä ja ulkomailla asuvilla kiinalaisilla oli historiallinen yhteys maaakuntaan. Lisäksi maakunta hyötyi pienestä veroprosentista aiempien talousvaikeuksiensa vuoksi, kunnes verojärjestelmää uudistettiin 1990-luvulla.

Nykyään Guangdong on Kiinan rikkain maakunta. Siellä on kolme erityistalousaluetta: Shenzhen, Shantou ja Zhuhai. Maakunta tuottaa noin kolmanneksen Kiinan viennistä ja siellä on paljon siirtotyöläisiä.[4] Vaikka tehtaiden työoloissa ja -ehdoissa on todettu edistysaskelia, selvitysten mukaan parantamisen varaa on vielä paljon. Epäkohtia on todettu esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisoikeuksissa, työturvallisuudessa sekä palkkatasossa.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan väestö on pääosin han-kiinalaista. Maakunnan pohjoisosassa on pieni yao-väestö, lisäksi maakunnassa asuu mian-, li- ja zhuang-kansojen edustajia.

Vaikka virallinen kieli on mandariinikiina, maakunnan yleisimmin puhuttu kieli on kantoninkiina. Lisäksi siellä puhutaan minnan-kiinaa ja hakka-kiinaa. Koska kouluissa opetetaan mandariinia, suurin osa väestöstä osaa sitäkin sujuvasti.

Koska Guangdongin talous on menestynyt viime aikoina hyvin, siellä on nykyisin paljon "kelluvaa väestöä" pohjoisemmista maakunnista. Suuren väestötiheytensä ja eläinten läheisyydessä asumisen vuoksi Guangdongista on lähtenyt useita hengitysteiden sairauksia, kuten SARS.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 2)] 29 April 2011. National Bureau of Statistics of China. Viitattu 4 August 2013.
  2. China’s Provincial GDP Figures in 2011 | China Briefing News 27 January 2012. China-briefing.com. Viitattu 16 Januaary 2014.
  3. Guangdong per capita GDP to exceed 16,000 USD in 2020 13 March 2012. Xinhua. Viitattu 16 Januaary 2014.
  4. a b Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa. (PDF) 25.6.2012. Finnwatch ry.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]