Xinjiang

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Xinjiang
新疆自治区
Xīnjiāng zìzhìqū
Xinjiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Xinjiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi autonominen alue
 – Hallinnollinen keskus Ürümqi
 – Maakunnan ministeri Wang Lequan
 – Kuvernööri Ismail Tiliwaldi
Pinta-ala 1 665 000 km² (1.)
Väkiluku (2001) 18 760 000 (24.)
 – Väestötiheys 11,7 as/km²
BKT (2004) 220,0 mrd. RMB
 – asukasta kohti 8 450 RMB
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-65
xinjiang.gov.cn

Xinjiang (新疆, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa. Koska Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin vähemmistökansallisuuksille varattuja, Xinjiang on varattu uiguureille, minkä vuoksi alueen muodollinen nimi onkin Xinjiangin uiguurien autonominen aluelähde?. Nimeä on latinisoitu suomeksi myös muotoon Sinkiang. Myös nimeä Sinkiang-Uigur on käytetty.[1] Muita nimiä alueelle ovat Kiinan Turkestan tai Itä-Turkestan.

Xinjiangin väestö on lisääntynyt 300 000 hengellä vuosittain.lähde? Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on XIanjingissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuuksia, kun taas kaupungistuminen on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa han-kiinalaisia. Xianjingin viranomaiset ilmoittivat vuonna 2001 rajoittavansa Xianjingin väestönkasvun enintään 21 800 000 asukkaaseen kymmenen vuoden kuluessa.lähde?

Lop Nor, jossa Kiina on tehnyt ydinkokeita, sijaitsee Xinjiangissa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang on suurin Kiinan hallinnollisista alueista tai maakunnista. Sen 1 665 000 km²:n laajuinen alue käsittää 1/6 Kiinan kansantasavallan alueesta. Tianshan-vuori jakaa alueen Džungarianin altaaseen pohjoisessa ja Tarimin altaaseen etelässä.

Xinjiangin ja samalla koko Kiinan alin kohta sijaitsee 155 metriä merenpinnan alapuolella, korkeimman vuoren yltäessä 8 611 metrin korkeuteen Kashmirin rajalla.

Alue on ilmastoltaan mannermainen ja kuiva, minkä vuoksi säänvaihtelut lämpötilan osalta ovat jyrkkiä.

Xianjingin alueella on maarajaa ulkovaltojen kanssa noin 5 600 km. Alue rajoittuu Mongoliaan, Venäjään, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan Kashmirin kohdalta. Aluetta ympäröivät kiinalaiset alueet ovat etelässä Tiibet ja idässä Gansu sekä Qinghai

Karakorumin maantie yhdistää Kashgarin Pakistanin Islamabadiin. Xinjiangiin on kehitetty liikenneyhteyksiä, muun muassa Etelä-Xinjiangin rautatie, Turpanin-Ürümqin-Dahuangshanin valtatie ja Burqin-Kanasin valtatie matkailukäyttöön sekä Naratin lentoasema.

Merkittäviä kaupunkeja: Ürümqi, Turpan, Kashgar, Karamay, Yining, Shihezi

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista.

Provinssi perustettiin Qing-dynastian aikana 1884. Pariin otteeseen alueella oli Itä-Turkestan-niminen valtio, mutta Kiinan kansantasavalta miehitti sen vuonna 1949 ja perusti sille autonomisen hallintoalueen 1. lokakuuta 1955. Kiinan ensimmäinen ydinkoe suoritettiin Xinjiangissa 16. lokakuuta 1964.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, samaa kertovat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch. Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueelta on rajoitettua. Toisaalta aktivistienkin otteet ovat koventuneet, ja yksi niistä luokitellaan terroristijärjestöksi. Kiinan hallinto on epäillyt julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Pekingissä ja Wuhanissa. Elokuussa 2001 järjesti kansan vapautusarmeija Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Päivällä järjestettyä paraatia varten myönnettiin työpaikoilta vapaata sen seuraamiseksi. Lokakuussa 2001 epäili Kiinan kansantasavallan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.

Osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä terrorisminvastaista sotaa uiguureja otettiin kiinni vuosiksi Guantanamo Bayn vankileirille. Miesten vapauduttua vankileiriltä lopulta terroriepäilyttä pyrki Yhdysvallat sijoittamaan heitä myös Euroopan unioniin, muun muassa Suomeen. Kun tämä ei toteutunut, päätyivät miehet Albaniaan, koska eivät katso pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinan kansantasavaltaan.

Vuonna 2008 kaksi miestä ajoi Kashgarin keskustassa kuorma-autolla aamulenkkeilevään poliisiryhmään aiheuttaen 17 poliisin kuoleman ja 15 loukkaantumisen. Miehet saivat teoistaan kuolemantuomiot.[2] Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita levottomuuksia pidetään vakavimpina pitkiin aikoihin, ja Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.[3]

Uiguurit kokevat maansa olevan toisen kansan valloittama ja haluaisivat itsenäistyä tai ainakin enemmän itsenäisyyttä. Han-kiinalaiset saavat tasavallassa parhaat työpaikat ja pääosan luonnonvaroista saatavista tuloista. Suomen kuvalehden mukaan tasavallan alkuperäisväestön uiguurien asema heikkenee koko ajan (2009). Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tasavallassa on poliittista häirintää ja uskonnonvapauksien rajoituksia.[4]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakas teollinen kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen kansantulo oli 2000 arvoltaan 136 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka oli 47 % suurempi kuin vuonna 1995. Alueen vienti ulkomaille vuonna 2000 oli arvoltaan 1,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Suurin yksittäinen vientiin menevä tuote oli puuvilla 237 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta, missä oli kasvua 90 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden, laitteiden ja sähköteknisten tuotteiden vienti lisääntyi 78 % vuonna 2000.

Energia- kaivos- ja kemianteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang kuuluu Kiinan läntisiin kehitysalueisiin, johon kuitenkin öljy- ja kaasuteollisuus on tuonut taloudellista kasvua. Öljynetsintää ja porausta Xinjiangissa harjoittaa Tarim Oil. Öljy- ja petrokemianteollisuus tuottivat kolmanneksen Xinjiangin kansantulosta vuonna 2000.

Öljyn lisäksi Xinjiangissa on myös mineraaleja. Kiinan alueista Xinjiangissa on eniten kaikista berylliumia, muskoviittia, salpietaria ja serpentiiniä. Xinjiangin todetut rautavarat ovat 730 miljoonaa tonnia. Espanjalainen Tecnicas Reunidas on projektoinut Kiinaan useita tehtaita ja Xinjiangin Dushanziin 72 miljoonaa tonnia vuodessa tuottavan lineaarista alkyylibentseeniä tuottavan tehtaan.

Maatalous ja elintarviketeollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang oli vuonna 2000 Kiinan kansantasavallan suurin puuvillan, sokerijuurikkaiden ja villan tuottajamaakunta. Viidennellä sijalla se oli maidon, kashmirvillan, hevosten ja sokerin tuottajana. Xinjiang tuottaa hedelmiä, kuten rypäleitä ja meloneja

Pienteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä tuotteita ovat nahkatuotteet, paperi, jadekivet ja matot.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiangissa on useita islamilaisia turkkilaissukuisia kansoja, muun muassa uiguurit ja kazakit. Lisäksi siellä elää hui-kiinalaisia, kirgiisejä, mongoleja, venäläisiä jne.

Keskushallinto yrittää kiinalaistaa Xinjiangia sijoittamalla sinne enemmän han-kiinalaisia. Han-kiinalaisten osuus väestöstä onkin noussut kuudesta prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin vuoden 1949 jälkeen.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurien kieli, kulttuuri, uskonto ja ulkonäkö poikkeavat aluetta hallinnoivista han-kiinalaisista. Xinjiangissa vaikuttaa Kiinan islamilainen ruokakulttuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Kiina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1813. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  2. Yle.fi uutiset
  3. Levottomuudet uiguurialueella vakavimpia pitkään aikaan Yle.fi. Viitattu 6.7.2009.
  4. Muukalaisia omalla maallaan, Suomen kuvalehti, 29 2009 s. 22-27

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Xinjiangin uiguurien autonominen alue Kiinan kansantasavallan Xinjiangin uiguurien autonominen alue hallintopiiri

Aksu | Altai | Alaer | Atushi | Bachu | Barkol | Bole | Burqin | Changji | Emin | Fukang | Fuyun | Hami | Hetian | Huiyuan | Kashgar | Kelamayi | Keriya | Kuerle | Kuche | Kuga | Kuytun | Mazar | Minfeng | Miquan | Pishan | Qitai | Ruoqiang | Shache | Shihezi | Shuiding | Tacheng | Tashkurgan | Taxorgan | Tumxuk | Tulufan | Tumushuke | Upal | Wujiaqu | Wusu | Yechen | Yining | Ürümqi