Sokeri

Wikipedia

Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä. Niitä esiintyy varsinkin monissa kasvikunnan tuotteissa. Sokerit liukenevat runsaasti veteen, mutta ne voidaan myös kiteyttää, ja ne maistuvat makeilta. Tavallisimmat monosakkaridit ovat rypälesokeri eli glukoosi ja hedelmäsokeri eli fruktoosi.

Tavallisimmin sokerista puhuttaessa tarkoitetaan ruokosokeria eli sakkaroosia, joka on glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi. Sitä valmistetaan teollisesti sokeriruo'osta ja sokerijuurikkaasta.

Sisällysluettelo 1 Sokerit aineryhmänä 1.1 Monosakkaridit 1.2 Disakkaridit 1.3 Polysakkaridit 2 Katso myös 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Sokerit aineryhmänä

[muokkaa] Monosakkaridit

Monosakkaridit ovat perussokereita, niissä on yksi sakkaridirengas, jossa on viisi tai kuusi hiiliatomia ja liittyneenä muita ryhmiä. Viisihiiliset renkaat ovat pentooseja, kuusihiiliset heksooseja.

Tärkeimmät heksoosit ovat:

• glukoosi (rypälesokeri) (C₆H₁₂O₆)
• fruktoosi (hedelmäsokeri) (C₆H₁₂O₆)
• galaktoosi (C₆H₁₂O₆)

Glukoosissa, fruktoosissa ja galaktoosissa on rengasmuodossa hiilirenkaassa viisi hiiliatomia ja yksi happiatomi. Renkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmiä, joiden sijainti vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin. Luonnossa heksoosit esiintyvät pääasiassa rengasmuodossa, mutta reagoivat avoketjuisina.

Glukoosi on verenkierrossa käyttökelpoisessa muodossa, käytettäväksi soluissa energian tuotantoon. Glukoosia saadaan runsaasti makeista hedelmistä, marjoista ja hunajasta, sen pitoisuutta veressä säätelee insuliini. Fruktoosia on myös marjoissa, kasviksissa ja hunajassa. Maksa muuntaa galaktoosia ja fruktoosia glukoosiksi, joten ne imeytyvät hitaammin.

Pentooseja:

• Riboosi (C₅H₁₀O₅)
• Deoksiriboosi (C₅H₁₀O₄)

Riboosi ja deoksiriboosi ovat DNA:n ja RNA:n rakennusaineita.

[muokkaa] Disakkaridit

Monimutkaisemmat disakkaridit koostuvat kahdesta sakkaridista jotka yhdistyvät glykosidisidoksella vesimolekyylin lohjetessa. Sidoksessa on happiatomin muodostama silta. Disakkaridit hajoavat ruuansulatuksessa entsyymien vaikutuksesta monosakkarideiksi, jotka imeytyvät suolen seinän läpi. Kuutta yleisintä mono- ja disakkaridia nimitetään ravitsemustaulukoissa sokereiksi. Kaikki maistuvat makeilta.

Tärkeimmät disakkaridit ovat:

• sakkaroosi (ruokosokeri) (C₁₂H₂₂O₁₁)
• Maltoosi (mallassokeri) (C₁₂H₂₂O₁₁)
• Laktoosi (maitosokeri) (C₁₂H₂₂O₁₁)
• Trehaloosi (sienisokeri)

Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista. Sitä saadaan sokerijuurikkaasta ja -ruo'osta. Sakkaroosin hajotessa glukoosiksi ja fruktoosiksi syntyy inverttisokeriksi kutsuttu seos.

Maltoosi (glukoosi+glukoosi) esiintyy maltaissa, se on oluen valmistuksessa alkoholiksi käyvä sokeri.

Laktoosi (glukoosi+galaktoosi) esiintyy maitotuotteissa. Se aiheuttaa vatsavaivoja ihmisille, joilta puuttuu laktoosia hajottava laktaasi-entsyymi, laktoosin hajoamisen estyessä paksusuolen bakteerit käyttävät sen ravintonaan.

Sokerikulooria käytetään ruskeana väriaineena (E150).

[muokkaa] Polysakkaridit

Polysakkaridit ovat useammasta kuin kahdesta sakkaridiyksiköstä muodostuvia polymeerisiä hiilihydraatteja. Niitä ei voi enää perinteisessä mielessä pitää "sokereina". Niitä ovat:

• Glykogeeni
• Tärkkelys
• Selluloosa, kuitu

[muokkaa] Katso myös

• Makeus
• Täysruokosokeri

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Fineli: Sokerien lähteet ruoka-aineissa