Lakritsikasvi

Wikipedia

Laktritsikasvi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Fabales Heimo: Hernekasvit Fabaceae Suku: Glycyrrhiza Laji: glabra
Kaksiosainen nimi
Glycyrrhiza glabra L.
Katso myös
Lakritsikasvi Wikispeciesissä   Lakritsikasvi Commonsissa

Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra) on monivuotinen herneen sukuinen palkokasvi, joka on kotoisin Lähi-idästä ja Kaakkois-Euroopasta. Se kasvaa noin metrin korkuiseksi.^[1] Tieteellinen nimi tulee kreikkalaisista sanoista glykys – rhiza, joka tarkoittaa makeaa juurta. Sana lakritsi on samaa kantaa.

Lakritsikasvin juuri kerätään kasvi kolmannen kasvukauden loppupuolella.^[2]

Dominikaanimunkit aloittivat lakritsikasvin viljelyn Englannissa 1500-luvulla, Pontefractissa, missä lakritsimakeinen syntyi. Nykyään sitä käytetään makeisten ohella myös mausteena eri oluissa, joista tunnetuin lienee Guinness. Tuoreen lakritsikasvin juuri on keltainen ja noin 50 kertaa sokeria makeampaa, mutta siinä oleva karvas öljy peittää suuren osan makeudesta alleen.^[1] Uuttamisen jälkeen kitkeryys saadaan häviämään. Makeisen musta väri saadaan lääkehiilestä, jota (lakritsi)karamellimassaan lisätään sitä keitettäessä.

[muokkaa] Lähteet

Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.