Verenpaine

Verenpainemittari

Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta. Verenpaine pitää veren liikkeessä, ja sitä ylläpitää sydän. Verenpaineen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa. Suurimmillaan se on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi.

Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen mmHg, esimerkiksi suomalaisten keskimääräinen verenpaine on 135/85 mmHg. Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset lääkärin tai terveydenhoitajan luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä, sillä verenpaine saattaa vaihdella ja koska luotettavan tuloksen saamiseksi on tehtävä useita mittauksia.

Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella verenpainemittarilla.

Arvot

Aikuisten verenpainetaulukko

Luokka	Systolinen/yläpaine, mmHg	Diastolinen/alapaine, mmHg
Alhainen paine	< 90	< 60
Ihannearvo	90 – 119	60 – 79
Normaali	120 – 129	80 – 85
Tyydyttävä	130 – 139	85 – 89
Lievästi kohonnut	140 – 159	90 – 99
Kohtalaisesti kohonnut	160 – 179	100 – 109
Huomattavasti kohonnut	≥ 180	≥ 110

Väestön keskimääräinen verenpaine (mmHg):

1 vuotiaat	6–9 vuotiaat	aikuiset
95/65	100/65	110/65 – 140/90

Verenpaineen säätely kehossa

Neuraalinen säätely

Neuraalinen säätely tapahtuu aortankaaressa ja kaulavaltimoissa olevien baroreseptoreiden avulla. Esimerkiksi kun ihminen nousee seisomaan makuulta baroreseptori tunnistaa verenpaineen madaltumisen ja saa aikaan sympaattisen hermoston stimulaation, joka saa verisuonet supistumaan ja lisää sydämen lyöntitiheyttä ja lyöntitilavuutta, jotka nostavat verenpainetta.

Humoraalinen säätely

Tärkeimpiin humoraalisiin tekijöihin kuuluvat antidiureettinen hormoni (ADH) eli vasopressiini ja reniini-angiotensiini-järjestelmä kuten peptideihin kuuluvat angiotensiini, endoteliini ja bradykiniini.

Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.

Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.

Keskipaine

Verenpaineen keskipaine on diastolinen paine + kolmannes systolisen ja diastolisen paineen erotuksesta.

$\! \text{MAP} \approxeq P_{\text{dias}} + \frac{1}{3} (P_{\text{sys}} - P_{\text{dias}})$

Keskipaineeseen vaikuttaa sydämen minuuttitilavuus ja ääreisvastus. Minuuttitilavuus on riippuvainen sydämen supistustilavuudesta ja syketaajuudesta. Supistustilavuuteen ja syketaajuuteen vaikuttaa verimäärä, joka palaa sydämeen sekä autonomisten hermojen aktiivisuus. Virtausvastus on riippuvainen vastusuonten läpimitasta. Läpimitan pienikin muutos vaikuttaa virtausvastukseen, koska virtausvastus on kääntäen verrannollinen vastussuonten yhteisen läpimitan neljänteen potenssiin.

Pulssipaine

Pulssipaine heijastaa suurten valtimoiden elastisuutta ja pulssiaaltoa, joka palaa ääreissuonista. Pulssipaine nousee, kun suuret valtimot jäykistyvät. Pulssiaallon nopeus riippuu verisuonen seinämän jäykkyydestä. Ikääntymisen myötä suuret valtimot jäykistyvät ja pulssiaalto nopeutuu. Verisuoniston painekäyrä on sydämestä lähtevän paineaallon ja ääreisverisuonista takaisin heijastuvan paineaallon summa. Pulssipaine voidaan laskea kaavalla $\! P_{\text{pulse}} = P_{\text{sys}} - P_{\text{dias}}.$

Katso myös

• Verenpainetauti

Aiheesta muualla

• Kohonnut verenpaine, Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009
• Matala verenpaine, Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009
• Solunetti: Verenpainetta säätelevät peptidit
• Cardioloop.com - Tallenna, analysoi ja jaa kotimittaustuloksesi