Aortta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa on sydän (harmaa). Sydämestä lähtevä punainen paksu verisuoni on aortta

Aortta (lat. aorta) on ison verenkierron suurin valtimo, joka lähtee sydämen vasemmasta kammiosta ja vie happipitoista verta kaikkialle ruumiiseen. Aortan tyvessä on aorttaläppä (lat. valva aortae), joka sallii veren virtauksen vasemmasta kammiosta aorttaan, mutta estää takaisinvirtauksen. Aorttaläppä on puolikuuläppä, jolla on taskumainen rakenne ja veren virratessa aorttaan läppä painautuu aortan seinämää vasten.

[muokkaa] Rakenne

Aortan sekä muiden suurten valtimoiden rakenne koostuu sidekudoksisesta ulkokerroksesta, lihaskerroksesta ja sisäkerroksesta, jonka pinnassa on endoteelivaippa. Lihaskerros muodostuu sileistä lihaksista ja sen paksuus valtimoissa on suurempi kuin laskimoissa. Lihaskerroksen ansiosta elimistö voi säädellä eri elimistön osissa kiertävän veren määrää. Sekä hormonit että autonominen hermosto osallistuvat lihaskerroksen supistumistilan säätelyyn.

Aortan osat ja niistä lähtevät haarat

  • Nouseva aortta (lat. aorta ascendens)
    • Ensimmäiset aortan haarat ovat vasen ja oikea sepelvaltimo, jotka lähtevät aivan aortan tyvestä
  • Aortankaari (lat. arcus aortae)
    • Aortankaaresta lähtee neljä suurta valtimoa: solisvaltimot ja yhteiset kaulavaltimot (kumpaakin yksi kummallekin puolelle)
  • Laskeva aortta (lat. aorta descendens)
    • Laskevan aortan rintaontelossa olevaa osaa palleaan asti sanotaan rinta-aortaksi (lat. aorta thoracia)
      • Rinta-aortasta lähtee kylkiluuväleihin kylkivaltimoita sekä melko ohuita haaroja hengitysteihin, ruokatorveen ja keuhkoihin
    • Pallean alapuolista osaa sanotaan vatsa-aortaksi (lat. aorta abdominalis)
  • Aortta päättyy jakautumalla vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi

[muokkaa] Aiheesta muualla

Sian aukileikattu aortta, jossa näkyy myös osa valtimoista.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä