Aortta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa on sydän (harmaa). Sydämestä lähtevä punainen paksu verisuoni on aortta

Aortta (lat. aorta) on ison verenkierron suurin valtimo, joka lähtee sydämen vasemmasta kammiosta ja vie happipitoista verta kaikkialle ruumiiseen. Aortan tyvessä on aorttaläppä (lat. valva aortae), joka sallii veren virtauksen vasemmasta kammiosta aorttaan, mutta estää takaisinvirtauksen. Aorttaläppä on puolikuuläppä, jolla on taskumainen rakenne ja veren virratessa aorttaan läppä painautuu aortan seinämää vasten.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aortan sekä muiden suurten valtimoiden rakenne koostuu sidekudoksisesta ulkokerroksesta, lihaskerroksesta ja sisäkerroksesta, jonka pinnassa on endoteelivaippa. Lihaskerros muodostuu sileistä lihaksista ja sen paksuus valtimoissa on suurempi kuin laskimoissa. Lihaskerroksen ansiosta elimistö voi säädellä eri elimistön osissa kiertävän veren määrää. Sekä hormonit että autonominen hermosto osallistuvat lihaskerroksen supistumistilan säätelyyn.

Aortan osat ja niistä lähtevät haarat

  • Nouseva aortta (lat. aorta ascendens)
    • Ensimmäiset aortan haarat ovat vasen ja oikea sepelvaltimo, jotka lähtevät aivan aortan tyvestä
  • Aortankaari (lat. arcus aortae)
    • Aortankaaresta lähtee neljä suurta valtimoa: solisvaltimot ja yhteiset kaulavaltimot (kumpaakin yksi kummallekin puolelle)
  • Laskeva aortta (lat. aorta descendens)
    • Laskevan aortan rintaontelossa olevaa osaa palleaan asti sanotaan rinta-aortaksi (lat. aorta thoracia)
      • Rinta-aortasta lähtee kylkiluuväleihin kylkivaltimoita sekä melko ohuita haaroja hengitysteihin, ruokatorveen ja keuhkoihin
    • Pallean alapuolista osaa sanotaan vatsa-aortaksi (lat. aorta abdominalis)
  • Aortta päättyy jakautumalla vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi
Sian aukileikattu aortta, jossa näkyy myös osa valtimoista.

Sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aortan pullistuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallinen aortan laajentuma ei yleensä aiheuta oireita. Pikkuhiljaa suuretessaan se voi joskus aiheuttaa selkään säteilevää kipua. Suuri laajentuma saattaa puhjeta, mikä johtaa yleensä kuolemaan.

Suonen sisäkalvon repeämässä tuntuu äkillinen voimakas ja repivä kipu, yleensä rinnan ja selän alueella. Jos tällaista kipua tuntuu on syytä hakeutua välittömästi hoitoon.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]