Veri

Wikipedia

Veren punasoluja

Verenkiertoelimistö

Veri (lat. sanguis) on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta. Normaalilla ihmisellä on kehossaan verta noin 7 prosenttia kokonaispainostaan eli aikuisella miehellä noin 5 litraa ^[1] . Veri liikkuu sydämen rytmikkään pumppauksen vaikutuksesta verisuonistoa pitkin keuhkojen (ja uudelleen sydämen) kautta kaikkialle elimistöön. Ylätyylinen nimitys verelle on "hurme".

[muokkaa] Veren tehtävä

Veren tehtävänä on kuljettaa happea veren punasoluissa kudoksille ja tarpeeton hiilidioksidi pois keuhkojen kautta. Ravintoaineet kuten vitamiinit, hivenaineet ja proteiinit kulkeutuvat veressä kudoksille. Veri pitää elimistön lämpötilan tasaisena ja sydämen aiheuttama verenpaine muuttaa elimistön yleistä lämpötilaa. Elimistöstä poistettavat kuona-aineet kulkeutuvat veressä munuaisten suodattamana pois. Samoin veri on myös kulkeutumisreitti hormoneille ja valkosoluille.

[muokkaa] Veren koostumus

Verestä suurin osa, 55% volyymista, koostuu sen soluväliaineesta, veriplasmasta. Tämän verinesteen tehtävänä on kuljettaa ravintoaineita, hiilidioksidia, lämpöä, hormoneja ja muita aineita. Muusta verikudoksesta eroteltuna tämä väliaine on kellertävää ja kirkasta. Veren eri solut, joiden päätyyppeinä ovat punasolut eli erytrosyytit, valkosolut eli leukosyytit sekä verihiutaleet eli trombosyytit, muodostavat lopun 45 prosenttia sen tilavuudesta. Punasolujen tehtävänä on hapenkuljetus, valkosolut toimivat ruumiin puolustuksessa joko "syömällä" taudinaiheuttajia tai tuottamalla vasta-aineita vereen. Verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen. Verisoluja syntyy litteiden luiden ytimessä, valkosoluja myös muun muassa imusolmukkeissa.