Tupakointi

Suljettu tupakointitila ilmanpoistoputkineen japanilaisella rautatieasemalla.

Tupakointi tarkoittaa virginiantupakan (Nicotiana tabacum) kuivatuista lehdistä (puhekielessä tupakka) valmistettujen tupakkatuotteiden käyttämistä niitä polttamalla ja savua hengittämällä. Yleisin tupakkatuote on savuke, muita ovat sikari, piipputupakka sekä nuuska, jonka käyttöä ei kutsuta tupakoinniksi vaan nuuskaamiseksi. Tupakoinnilla on huomattavat terveyshaitat sekä tupakoijille itselleen että tupakoitsijoiden pilaamasta hengitysilmasta kärsiville. Maailmassa on noin miljardi tupakoitsijaa. Suomessa tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen.

Tupakoinnin yleisyys eri maissa

Miesten tupakoinnin yleisyys eri maissa

Naisten tupakoinnin yleisyys eri maissa

Eniten tupakoivat kansat ja päivässä kulutetut savukkeet per henkilö

1	Kreikka	8,2
2	Bulgaria	6,8
3	Makedonia	6,3
4	Japani, Espanja	6,2
6	Bosnia, Venäjä	6,0
8	Tšekki, Ukraina	5,6
10	Serbia	5,5

Tupakoinnin yleisyys Suomessa

Kaikkiaan noin miljoona suomalaista tupakoi. Noin 20–25 % Suomen 13–17-vuotiaista nuorista tupakoi vähintään kerran viikossa. Tupakointi on nykyään yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Tupakointi on yleistä etenkin nuorilla, mutta on yleisellä tasolla vähenemään päin. Tupakoinnin yleisyys riippuu sosioekonomisesta asemasta, yleisintä se on vähiten koulutetuilla ja vähäisintä korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Tupakoinnin haitoista tiedotetaan nuorille suhteellisen hyvin Suomessa^{kenen mukaan?}. Tupakointiin liittyy kuitenkin sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, jotka saavat sen näyttämään houkuttelevalta monille nuorille. Tutkimusten mukaan monet nuoret kokevat tupakoinnin jonkinlaisena aikuistumisriittinä, josta he kuvittelevat luopuvansa piakkoin. Tavasta on kuitenkin usein vaikea päästä eroon. Suurin osa suomalaisista tupakoitsijoista haluaisi päästä riippuvuudestaan. 79 prosenttia tupakoijista oli huolissaan tupakan vaikutuksista omaan terveyteensä vuonna 2010.

Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Nuorten tupakointi on yleisintä koulussa huonosti menestyvillä ja koulunkäynnin lopettaneilla. Koska tupakointi on merkittävimpiä väestöryhmien terveyseroja aiheuttavia tekijöitä, voidaan näitä eroja tehokkaasti kaventaa pyrkimällä vähentämään tupakointia kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti vähemmän koulutettujen keskuudessa.

Riippuvuus

Tupakan käytön on useissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu aiheuttavan nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Fysiologisen riippuvuuden aiheuttaa erityisesti tupakan sisältämä nikotiini, jonka aivokemiallisiin vaikutuksiin tottuu nopeasti. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tupakka muuttaa aivoja huomattavan pysyvästi tavalla, joka edistää riippuvuutta. Nikotiinin palkitsevuusvaikutus on hyvin pysyvä ja aiheuttaa tupakoinnin uudelleenaloittamista vuosienkin tupakoimattomuuden jälkeen. Psykologinen riippuvuus aiheutuu muun muassa siitä, että tupakoinnista tulee rutiini ja se tarjoaa eräänlaisen rentoutumistauon arjen keskelle. Lisäksi tupakalla käynti on usein sosiaalinen tapahtuma ja sen vuoksi tupakoinnin lopettaminen on usein erittäin vaikeaa.

Tupakoinnin vaikutukset terveyteen

Pääartikkeli: Tupakoinnin terveysvaikutukset

Erään arvion mukaan joka toinen koko aikuisikänsä tupakoinut kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %, haimasyövistä 30 % ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi tiedetään muun muassa keskeiseksi munuaissyövän riskitekijäksi. Tupakointi myös nostaa virtsarakon syövän riskin suunnilleen nelinkertaiseksi ja aiheuttaa enemmistön sairastumisista. Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla.

Tupakointi aamulla on muuta tupakointia epäterveellisempää. Jos tupakoitsija polttaa puolen tunnin sisällä heräämisestä, kasvaa jo muutoinkin kohonnut keuhkosyöpäriski lähes kaksinkertaiseksi, kertoo Cancer-lehdessä raportoitu amerikkalaistutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 tupakoitsijaa. Syöpäriskin kasvu selitetään sillä, että heräämisen jälkeen tupakoivat vetävät henkeensä tavallista enemmän savua ja näin ollen enemmän syöpää aiheuttavia kemikaaleja.

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppa syntyy herkemmin. Verisuonten supistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, kasvattaen erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja heikentää ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi aiheuttaa usein keuhkoahtaumatautia. Jopa puolet naistupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin.

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.

Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä poloniumin isotooppia 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.

”Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.”

Vaikutukset hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisten tupakointi viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkoisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi. Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta ja saattaa heikentää potenssia. Odottavan äidin tupakointi vahingoittaa myös sikiötä. Tupakansavusta verenkiertoon siirtyvät haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon. Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista heikompi.

Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat hiilimonoksidi, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut hiilimonoksidi heikentää veren punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia, josta seuraa krooninen^lähde? hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmia^selvennä solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä edesauttaa sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn kanssa pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.

Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää huulilakihalkion, astman ja allergioiden riskiä lapsella.

Vaikutukset syntyvään lapseen

Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin hänen verenkierrossaan. Äidin tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän myötä.

Jos vanhemmat tupakoivat sisätiloissa, he altistavat lapsensa passiiviselle tupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää huoneilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän hiilimonoksidia kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Huoneilman savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.

Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsilla yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin kymmeneen ikävuoteen saakka.

Tupakkalaki Suomessa

Pääartikkeli: Suomen tupakkalaki

Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa on kielletty myymästä tai luovuttamasta tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä alle 18-vuotiaalle. Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja tupakointivälineisiin. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee myyntipaikan yhteydessä tiedottaa ilmoituksella ja tupakkatuotteita saa myydä ainoastaan valvotuissa myyntipaikoissa. Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977. Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien. Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty tupakkalailla vuodesta 1995. Ravintoloita koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000. Toinen uudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua ravintoloissa.

Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti- ja luovutusikäraja oli 16 vuotta 1.3.1995 saakka, jolloin ikäraja nousi 18 vuoteen. Lakialoitteen LA 47/1993 vp ikärajan nostamiseksi teki kansanedustaja Timo Ihamäki (kok).

1.10.2009 tuli voimaan tupakointia koskeva laki, jonka mukaan savukkeita ei saa myydä alle 20 savukkeen pakkauksissa. Tällä pyrittiin vähentämään nuorten tupakointia.

Vuonna 2010 tupakkalakiin lisättiin tupakointikielto ulkona järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakointi on kiellettyä ulkoalueilla järjestettävissä yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Eräs tärkeimmistä uudistuksista oli, että lain tavoitteeksi asetettiin yksiselitteisesti tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lain esitöissä tuo tavoite asetettiin vuoteen 2040. Lain valmisteluissa todettiin, että tupakkatuotteiden myrkylliset ominaisuudet tekevät niistä epätavanomaisia kulutushyödykkeitä, joiden valmistusta ja kauppaa on syytä vähentää kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Tupakkaa torjuvat lainsäädäntötoimet ovat toteutuessaan saaneet kansalaisten suuren enemmistön kannatuksen. Samalla tupakoinnin sosiaalinen hyväksyttävyys on vähentynyt. Tapakulttuurissa tupakoimattoman oikeus savuttomaan hengitysilmaan on noussut tärkeämmäksi kuin tupakoivan oikeus polttaa savuke niin halutessaan.

Parveketupakointi voidaan kieltää uusien asuinyhteisöjen järjestyssäännöissä. Jos tupakoiva naapuri ei suostu lopettamaan, haitan kärsijän tulee ottaa kirjallisesti yhteys taloyhtiön isännöitsijään tai hallitukseen ja ilmoittaa tupakansavuisesta sisäilmasta. Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan terveyshaitan sisätiloista, kun se aiheutuu asukkaasta riippumattomista syistä. Viime kädessä terveydensuojeluviranomainen voi terveydensuojelulain perusteella ryhtyä asiassa toimiin.

Tupakointikieltoa on vaadittu katetuille joukkoliikennepysäkeille ja julkisten rakennusten ovien edustoille.

Suomen markkinoilla kokeiltiin 1990-luvulla kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Asiakirjat tulivat julkisiksi oikeusprosessin yhteydessä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden mukaan geenimuunnellun tupakan nikotiinipitoisuus on kaksi kertaa normaalia suurempi. Suomen laki ei kiellä geenimuunnellun tupakan käyttöä savukkeissa.

Eri maiden keskinäisessä vertailussa Suomi on menestynyt tupakoinnin torjuntapolitiikassa vain keskinkertaisesti savuttomien tilojen toteuttamisessa. Keskeistä oli epäonnistuminen ravintoloiden savuttomuuden toteuttamisessa ennen vuotta 2007. Tiedotuskampanjoiden toteuttamisessa ja vieroitustyössä Suomi on puolestaan jäänyt alaluokkaan. Suomen tarjoamat tukipalvelut tupakasta vieroitukseen on arvioitu keskimääräistä heikommiksi muihin EU-maihin verrattuna.

Ravintolatupakoinnin säätely

Irlanti ja Norja olivat ensimmäisiä maita, joissa tupakointi kiellettiin kaikissa baareissa ja ravintoloissa. Tätä ennen tupakointia oli rajoitettu alueellisesti Yhdysvaltain kaupungeissa ja osavaltioissa.

Suomessa ravintolat jäivät vuoden 1994 lakiuudistuksessa työpaikkojen tupakointirajoitusten ulkopuolelle. Tämä tarkoitti samalla, että yhden ammattiryhmän, ravintoloiden työntekijöiden, suojelu tupakansavun terveyshaitoilta jäi toteutumatta. Suomessa ravintolatupakoinnin kieltävä laki astui voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen vain erillisessä tupakointitilassa on mahdollista tupakoida. Yli 50 neliömetrin suuruisilla ravintoloilla oli mahdollista hakea silloiselle käytännölle lisäaikaa vuoden 2009 kesäkuun alkuun saakka.. Koska tupakkakoppien rakentaminen on kallista, useimmat ravintolat valitsivat sisätilojen täyden savuttomuuden. Tupakoijat siirtyivät polttamaan kadulle ja ravintoloiden terasseille.

Suomessa laki on toiminut erityisen hyvin, kun sitä vastoin esimerkiksi Saksassa ihmiset eivät piitanneet kiellosta ja nykyisin tupakointi on sallittu. Kansainvälistä ihmetystä on herättänyt se, että Suomessa tupakointi on edelleen sallittua ravintoloiden sisätiloissa olevissa tupakointitiloissa. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen toimintaohjeissa sopimuksen jäsenmaita kehotetaan luomaan lainsäädännön keinoin täysin savuttomia ympäristöjä, joissa ei ole erillisiä tupakointitiloja.

Ongelmaksi on jäänyt tupakointi ravintoloiden terasseilla ja sisäänkäyntien lähellä. Ravintoloitsijalla on mahdollisuus kieltää terassilla tupakoiminen. Savuttomuus voi olla ravintolalle kilpailuvaltti.

Ravintolatupakointia koskevaa lainsäädäntöä eri maissa

Lähde:

Täysin savuttomat baarit ja ravintolat

Varoitusteksti australialaisessa savukeaskissa.

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

• Irlanti: 29. huhtikuuta 2004
• Norja: 1. kesäkuuta 2004
• Uusi-Seelanti: 10. joulukuuta 2004
• Bhutan: 17. joulukuuta 2004
• Uruguay: 1. maaliskuuta 2006
• Skotlanti: 26. maaliskuuta 2006
• Bermuda: 1. lokakuuta 2006
• Kanada: kuusi Kanadan kymmenestä provinssista 2007 mennessä ja kaksi kolmesta territoriosta
• Australia: 4 osavaltiota vuodesta 2006
• Yhdysvallat: 14 osavaltiota, neljässä osavaltiossa tulossa laki, 283 kuntaa/kaupunkia vuodesta 2006
• Liettua: 1. tammikuuta 2007
• Pohjois-Irlanti: 30. huhtikuuta 2007
• Islanti: 1. kesäkuuta 2007

Tupakointikielto, tupakkahuoneet mahdollisia tai muita erityisjärjestelyjä tupakointiin

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

• Uganda: maaliskuu 2004, tehostettu valvonta 1. tammikuuta 2005 alkaen
• Malta: 5. huhtikuuta 2004
• Italia: 10. tammikuuta 2005
• Itävalta 1. tammikuuta 2009, siirtymäaika 30. kesäkuuta 2010 saakka.
• Ruotsi: 1. kesäkuuta 2005
• Espanja: 1. tammikuuta 2006
• Latvia: 1. heinäkuuta 2006
• Luxemburg: 5. syyskuuta 2006 ravintoloissa, ei baareissa
• Wales: 2. huhtikuuta 2007
• Viro: 1. toukokuuta 2007
• Suomi: 1. kesäkuuta 2007, siirtymäaika tietyissä tapauksissa 1. kesäkuuta 2009 saakka.
• Englanti: 1. heinäkuuta 2007
• Tanska: 15. elokuuta 2007
• Yhdysvallat: 7 osavaltiossa savuttomat ravintolat
• Saksa: 1. maaliskuuta 2008 (sopimus, ei laki)
• Ranska: 1. tammikuuta 2008
• Hongkong: 1. heinäkuuta 2009

Katso myös

• Kansainvälinen tupakaton päivä
• Tupakoinnin lopettaminen

Lähteet

• Heloma, Antero ym. (toim.): Kohti savutonta Suomea: Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. ISBN 978-952-245-639-7. Teoksen verkkoversio (PDF).

Kirjallisuutta

• Hakkarainen, Pekka: Tupakka: Nautinnosta ongelmaksi. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-069-4.
• Hara, Mervi & Lipponen, Satu: Tupakkayhtiöt, elokuvien kummit. Helsinki: Suomen ASH, 2008. ISBN 978-951-96539-7-6.
• Hiilamo, Heikki: Kieltämisen ammattilaiset: Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2001. ISBN 951-96539-2-9.
• Hiilamo, Heikki: Valheen mesenaatit: Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2004. ISBN 951-96539-3-7.
• Lahtinen, Rauno: Savun lumo: Tupakan kulttuurihistoria. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-492-0.
• Lehmusto, Heikki: Stop smoking: Ratsasta himosi aallolla. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36137-5.
• Patja, Kristiina & Iivonen, Karin & Aatela, Eija: Tupakkapakko? Vapaaksi savusta. Helsinki: Duodecim, 2009. ISBN 978-951-656-339-1.
• Tupakka ja talous: Taloudellisia näkökulmia tupakoinnin vähentämistyöhön. (Curbing the epidemic: Governments and the economics of tobacco control, 1999.) Suomentanut Pilvi Riikka Taipale. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2000. ISBN 951-96539-1-0.
• Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.
• Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.

Aiheesta muualla

• Kansanterveyslaitoksen sivusto tupakoinnista.
• Tilastokeskus: Tupakkatilasto.
• Suomen ASH ry.
• Yhtyneet laboratoriot: Eero Mervaala: Tupakanvieroituslääkkeet
• Anna-Elina Matilainen: Raskaana olevat tupruttelevat 1980-luvun malliin. Turun sanomat 11.7 2010.
• Teppo Ovaskainen: Tämän takia duunari tupakoi. Uusi Suomi 16.2.2011.
• Aiheesta terveyskirjaston sivuilla.