Tupakointi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mies sytyttää savukkeen sytyttimellä.

Tupakointi tarkoittaa tupakan polttamista, eli virginiantupakan (Nicotiana tabacum) kuivatuista nikotiinipitoisista lehdistä valmistettujen tupakkatuotteiden käyttämistä. Yleisin tupakkatuote on savuke, muita ovat sikari ja piipputupakka. Maailmassa on noin miljardi tupakoitsijaa.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tupakoinnin yleisyys

 Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kaiken kaikkiaan noin miljoona suomalaista tupakoi.[2] Suomessa nuorista 13-17-vuotiaista tupakoi vähintään kerran viikossa noin 20–25 prosenttia. Tupakointi on nykyään yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa.[3] Tupakointi on yleistä etenkin nuorilla, mutta myös yleisellä tasolla vähenemään päin. Tupakoinnin yleisyys riippuu sosiaalisesta sijoittumisesta, yleisintä se on vähiten koulutetuilla ja vähäisintä korkeasti koulutetuilla ihmisillä.[4] Tupakoinnin haitoista tiedotetaan nuorille suhteellisen hyvin Suomessa. Tupakointiin liittyy kuitenkin sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, jotka saavat sen näyttämään houkuttelevalta monille nuorille. Tutkimusten mukaan monet nuoret kokevat tupakoinnin jonkinlaisena aikuistumisriittinä, josta he kuvittelevat luopuvansa piakkoin.[5] Tavasta on kuitenkin usein vaikeaa päästä eroon. Suurin osa suomalaisista tupakoitsijoista haluaisi päästä riippuvuudestaan eroon.[2]

[muokkaa] Eniten tupakoivat kansat ja päivässä kulutetut savukkeet per henkilö

1 Kreikka

8,2
2 Bulgaria 6,8
3 Makedonia 6,3
4 Japani, Espanja 6,2
6 Bosnia, Venäjä 6,0
8 Tšekki, Ukraina 5,6
10 Serbia 5,5

[6]

[muokkaa] Riippuvuus

Tupakan käytön on useissa tieteellisissä tutkimuksissa huomattu aiheuttavan nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Fysiologisen riippuvuuden aiheuttaa erityisesti tupakassa oleva nikotiini, jonka aivokemiallisiin vaikutuksiin tottuu nopeasti. Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan tupakka muuttaa aivoja huomattavan pysyvästi tavalla, joka edistää riippuvuutta. Nikotiinin palkitsevuusvaikutus on hyvin pysyvä ja aiheuttaa tupakoinnin uudelleenaloittamista vuosienkin lopetuskauden jälkeen.[7] Psykologinen riippuvuus taas aiheutuu muun muassa siitä, että tupakoinnista tulee osa arkea ja se tarjoaa eräänlaisen rentoutumistauon arjen keskelle. Lisäksi tupakalla käynti on usein sosiaalinen tapahtuma ja sen takia tupakoinnin lopettaminen on usein todella vaikeaa.

[muokkaa] Tupakoinnin haitat

Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt- ja sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja lisää riskiä mahahaavaan. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudin, aivoinfarktin ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia syöpätapauksista. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 prosenttia,[8] haimasyövistä 30 prosenttia[9] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista. Tupakointi heikentää lisäksi hedelmällisyyttä molemmilla sukupuolilla[10].

Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että nikotiini supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppia syntyy helpommin.[11] Verisuontensupistuminen saa aikaan verenpaineen kohoamisen, joka aiheuttaa sydämelle enemmän työtä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisen riskiä ja huonontaa ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut, että pitkäaikainen tupakointi usein aiheuttaa keuhkoahtaumatautia.[12]

Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto vähenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää hapen kuljetusta ja heikentää siten fyysistä suorituskykyä.

Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.[13] Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Irlannissa, Virossa, Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa ja Turkissa.[14]

"Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, työstä poissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin." [15]

[muokkaa] Raskauden aikaisen tupakoinnin haitat

Tupakoinnilla on haitallisia vaikutuksia jo ennen raskautta. Se viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkopuolisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[16] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta.[17]

Sikiön terveys on vaarassa tupakoinnin takia. Kaikki tupakan haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[18] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista huonompi.[19]

Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat häkäkaasu, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut häkä heikentää punasolujen hapen kuljetuskykyä. Siitä seuraa krooninen hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmia solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä lisää sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn avustuksella pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.

Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen tupakoiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja liian aikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä saada huulilaki-halkioita, astmaa ja allergiaa sekä erilaisia syöpiä.[20]

[muokkaa] Tupakoinnin vaikutukset syntyvään lapseen

Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin verenkierrossa. Tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.

Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän mukaan.[21]

Jos vanhemmat tupakoivat, he altistavat lapsensa pakkotupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää ilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän häkää kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Tämä savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.

Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsille yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin 10 ikävuoteen saakka[22]

[muokkaa] Tupakoinnin hyödyt

Tupakoivilla on havaittu pienentynyttä riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen. Tupakointi vaikuttaa myös hieman vähentävän rintasyövän, kaposin sarkooman, raskausmyrkytyksen ja atooppisten häiriöiden riskiä.[23][24][25][26][27][28][29]

Tutkitusti tupakoimaton ihminen on jopa kaksinkertaisessa riskissä sairastua Alzheimerin- tai Parkinsonin tautiin. Tämä on johtuu mahdollisesti siitä, että nikotiini vähentää aivojen asetyylikoliinin määrää samalla nostaen dopamiinin määrää.[30]

Skitsofreniaa potevat potilaat tupakoivat yleisesti ja onkin epäilyjä tupakan positiivisista vaikutuksista skitsofreniapotilailla.[31][32][33][34]lähde tarkemmin?

Eräät selvitykset, joita on rahoittanut tupakkateollisuus,lähde? kertovat tupakoijan tulevan yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tupakoimattoman. Tämä selittyisi tupakoijien lyhyemmällä elinajalla, jolloin terveyskustannukset olisivat pienemmät.[35][36][37]

[muokkaa] Tupakkalaki Suomessa

Pääartikkeli: Suomen tupakkalaki

Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa on kielletty myymästä tai luovuttamasta alle 18-vuotiaille tupakkaa tai tupakointivälineitä. Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja tupakointivälineisiin. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee myyntipaikan yhteydessä tiedottaa ilmoituksella ja tupakkatuotteita saa myydä ainoastaan valvotuissa myyntipaikoissa. Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977.[38][39] Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien.[40] Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty tupakkalailla vuodesta 1995. Ravintoloita koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000.[41] Toinen uudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua ravintoloissa.[42]

Suomen markkinoilla kokeiltiin 1990-luvulla kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Asiakirjat tulivat julkisiksi oikeusprosessin yhteydessä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden mukaan geenimuunneltun tupakan nikotiinipitoisuus on kaksi kertaa normaalia suurempi. Suomen laki ei kiellä geenimuunnellun tupakan käyttöä savukkeissa.[43]

[muokkaa] Ravintolatupakoinnin säätely

Tupakoitsijoille varattu alue Kööpenhaminan lentokentällä.

Irlanti ja Norja olivat ensimmäisiä maita, joissa tupakointi kiellettiin kaikissa baareissa ja ravintoloissa.[44] Tätä ennen tupakointia oli rajoitettu alueellisesti Yhdysvaltain kaupungeissa ja osavaltioissa.

Suomessa ravintolatupakoinnin kieltävä laki astui voimaan 1. kesäkuuta 2007 (siirtymäaika tietyissä tapauksissa 1. kesäkuuta 2009 saakka), jolloin ainoastaan erillisessä tupakointitilassa on mahdollista tupakoida. Ravintoloitsija päättää tilan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Yli 50 neliömetrin suuruisilla ravintoloilla on mahdollista hakea nykyiselle käytännölle lisäaikaa vuoden 2009 kesäkuun alkuun saakka. Suomessa laki toimii erityisen hyvin, kun taas esimerkiksi Saksassa ihmiset eivät välitä kiellosta ja nykyään Saksassa ravintoloissa tupakointi on sallittu.[45]

Lain tarkoitus on suojella ravintolatyöntekijöitä ja asettaa heidät saman arvoiseen asemaan muiden työntekijöiden kanssa.

[muokkaa] Ravintolatupakointia koskeva laki eri maissa[46]

[muokkaa] Täysin savuttomat baarit ja ravintolat

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

[muokkaa] Tupakointikielto, tupakkahuoneet mahdollisia tai muita erityisjärjestelyjä tupakointiin

Maat ja lain voimaanastumispäivä:

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://www.hammaslaakariliitto.fi/suun-terveys/terveyden-edistaeminen/tupakka-vai-terveys/tupakoinnin-historiaa-tiesitkoe/
  2. ↑ 2,0 2,1 Tiede: Netti auttaa eroon tupakasta
  3. ↑ http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=132
  4. ↑ http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/511-tupakoinnin-yleisyys-suomessa Päihdelinkki: 511 Tupakoinnin yleisyys Suomessa
  5. ↑ Turun sanomat - Nuorten tupakointi huolestuttaa terveydenhuoltoa
  6. ↑ Pocket World in Figures 2007, s. 98. London: Profile Book Ltd., 2006.
  7. ↑ http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2882
  8. ↑ http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/keuhkosyopa/
  9. ↑ http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
  10. ↑ Haikaraa kannattaa joskus kiirehtiä. HS 23.3.2009, D1. Annakaisa Pirilä-Mänttäri
  11. ↑ http://www.keminmaa.fi/kunta/vapaa/tietoa.htm
  12. ↑ http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/keuhkoahtaumatauti_ja_krooninen_keuhkoputkentulehdus/
  13. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article34133.ece
  14. ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/601851
  15. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pet00008
  16. ↑ http://www.pkssk.fi/syn/Raskaus%20ja%20p%C3%A4ihteet.htm
  17. ↑ http://metku.net/~pesu/hedelmallisyydenmaksimointi.php
  18. ↑ http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747
  19. ↑ http://www.stumppi.fi/attachments/lastentaudit.pdf
  20. ↑ http://www.nettineuvo.fi
  21. ↑ Chang ja kumppanit 2001–2002, Yhdysvallat
  22. ↑ http://www.nettineuvo.fi
  23. ↑ http://www.forces.org/evidence/files/brea.htm
  24. ↑ http://www.data-yard.net/30/asthma.htm
  25. ↑ Cohen, David J; Michel Doucet, Donald E. Cutlip, Kalon K.L. Ho, Jeffrey J. Popma, Richard E. Kuntz (2001). "Impact of Smoking on Clinical and Angiographic Restenosis After Percutaneous Coronary Intervention". Circulation 104: 773.
  26. ↑ Recer Paul (May 19, 1998). "Cigarettes May Have an Up Side", AP. Retrieved on 2006-11-06.
  27. ↑ Longmore, M., Wilkinson, I., Torok, E. Oxford Handbook of Clinical Medicine (Fifth Edition) p. 232
  28. ↑ Lain Kristine Y, Powers Robert W, Krohn Marijane A, Ness Roberta B, Crombleholme William R, Roberts James M (November 1991). "Urinary cotinine concentration confirms the reduced risk of preeclampsia with tobacco exposure". American Journal of Obstetrics and Gynecology 181 (5): 908–914.
  29. ↑ Hjern A, Hedberg A, Haglund B, Rosen M (June 2001). "Does tobacco smoke prevent atopic disorders? A study of two generations of Swedish residents". Clin Exp Allergy 31 (6): 908–914. .
  30. ↑ Fratiglioni L, Wang HX (August 2000). "Smoking and Parkinson's and Alzheimer's disease: review of the epidemiological studies". Behav Brain
  31. ↑ Kumari, Veena; Peggy Postma (2006). "Nicotine use in schizophrenia: The self medication hypotheses". Neuroscience & Biobehavioral Reviews 29 (6): 1021–1034. doi:10.1016/j.neubiorev.2005.02.006
  32. ↑ Seeman MV (2007 January). "An outcome measure in schizophrenia: mortality.". Can J Psychiatry. 52 (1): 55–60.
  33. ↑ Compton, Michael T (2005). "Cigarette Smoking in Individuals with Schizophrenia". Medscape Psychiatry & Mental Health 10
  34. ↑ Ripoll N, Bronnec M, Bourin M (2004). "Nicotinic Receptors and Schizophrenia". Curr Med Res Opin 20 (7): 1057–1074.
  35. ↑ http://www.mindfully.org/Industry/Philip-Morris-Czech-Study.htm
  36. ↑ http://www.cato.org/pub_display.php?pub_id=5964
  37. ↑ http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/ajankohtaista?bid=3079
  38. ↑ http://hubu.fi/content/blogcategory/28/156/
  39. ↑ Tupakkalaki
  40. ↑ http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=5391
  41. ↑ http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/8_2004/ravintoloita_koskeva_tupakkalaki_ei_toimi/
  42. ↑ http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=500
  43. ↑ Tupakkateollisuus hidastanut tupakkarajoituksia (STT) Kauppalehti s. 18, 17.10.2006 (Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikka, Suomen ASH ry lokakuu 2006)
  44. ↑ http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=125
  45. ↑ http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13450&ext=rss Kauppalehti - Saksassa saa taas polttaa
  46. ↑ http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=125
  47. ↑ Piller, Walter & Freundsberger, Walter: Rauchverbot in der Gastronomie ab 1. Jänner 2009 (PDF) 17.11.2008. Wien: Wirtschaftskammer Wien. Viitattu 20.1.2009. (saksaksi)

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Hakkarainen, Pekka: Tupakka: Nautinnosta ongelmaksi. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-069-4.
  • Hara, Mervi & Lipponen, Satu: Tupakkayhtiöt, elokuvien kummit. Suomen syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 74. Helsinki: Suomen ASH, 2008. ISBN 978-951-96539-7-6.
  • Hiilamo, Heikki: Kieltämisen ammattilaiset: Tupakkayhtiöiden strategiat tupakkalainsäädännön estämiseksi Suomessa. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2001. ISBN 951-96539-2-9.
  • Hiilamo, Heikki: Valheen mesenaatit: Suomi tupakkateollisuuden manipuloiman lääketieteen näyttämönä. Helsinki: Suomen ASH: Lääkärin sosiaalinen vastuu, 2004. ISBN 951-96539-3-7.
  • Lahtinen, Rauno: Savun lumo: Tupakan kulttuurihistoria. Jyväskylä: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-492-0.
  • Patja, Kristiina & Iivonen, Karin & Aatela, Eija: Tupakkapakko? Vapaaksi savusta. Helsinki: Duodecim, 2009. ISBN 78-951-656-339-1.
  • Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.
  • Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tupakointi
Henkilökohtaiset työkalut