Nikotiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikotiini
Nicotine.svg 800px-Nicotine-3D-vdW-2.png
Tunnisteet
CAS-numero 54-11-5
IUPAC-nimi (S)-3-(1-Metyyli-2-pyrrolidinyyli)pyridiini
SMILES CN(CCC1)[C@@]1([H])C2=CC=CN=C2
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C10H14N2
Moolimassa 162,23 g/mol
Tiheys 1,01 g/cm³
Sulamispiste −80 °C
Kiehumispiste 247 °C
Liukoisuus liukenee hyvin veteen

Nikotiini on tupakkakasvista saatava pyridiinialkaloidi. Nikotiinin leimahduspiste on 95 °C, itsesyttymislämpötila 240 °C ja CAS-numero 54-11-5. Nikotiini on väritöntä, mautonta, ja myrkyllistä, emäksistä ainetta.[1] Se on voimakas nikotiinireseptoreita stimuloiva parasympatomimeetti, ja sitä käytetään päihteenä, hyönteismyrkkynä sekä oksennuslääkkeenä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä nikotiini on saanut ranskalaisen, 1500-luvulla eläneen Jean Nicot´n mukaan.[3] Hän toi 1560-luvulla Portugalista nuuskaa lahjaksi Ranskan kuningatar Katariina de' Medicille ja pian se oli suosittu tuote Pariisin hienostopiireissä. Vuonna 1828 tupakan sisältämä myrkyllinen aine sai nimekseen nikotiini.[4]

Kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiini on vesiliukoinen ja sitä voidaan eristää liottamalla tupakkakasvin lehteä vesilasissa 12 tunnin ajan. Kemiallisesti se on orgaanisiin aineisiin kuuluva pyridiinialkaloidi.

Nikotiinin pääasiallinen aineenvaihduntatuote elimistössä on kotiniini (C10H12N2O), jota syntyy maksassa hapettumalla ja erittyy virtsaan.lähde?

Käyttötavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia nikotiinituotteita.

Yleisimmin nikotiinia käytetään polttamalla sitä runsaasti sisältävistä tupakkakasvin lehdistä valmistettuja savukkeita. Nikotiinia käytetään myös nuuskaamalla ja nesteeseen liotettua nikotiinia höyrystävällä sähkösavukkeella. Suunuuska on Ruotsia lukuunottamatta kielletty EU-alueella. Suomessa nuuskan käyttö on laillista, mutta sen myymistä ei sallita. Sähkösavukkeessa (sähkötupakassa) käytettäville nikotiinipitoisille nesteille ei ole myönnetty yhtäkään myyntilupaa Suomessa, mutta niitä voi tilata omaan käyttöön ETA-aueelta.

Nikotiinia myydään vieroitushoitoon myös inhalaattoreina, laastareina, purukumina, kielenalus- ja imeskelytabletteina.

Nikotiinia käytetään kärytenauhana tuhohyönteisten hävittämiseen kasvihuoneissa viljeltävistä kasveista. Kärytenauhan käytön ajaksi kasvihuone on suljettava tiiviisti ja lukittava. Nikotiinin myrkyllisyyden vuoksi kärytenauhan käyttäjältä vaaditaan kasvinsuojelun erityistutkinnon suorittaminen.lähde?

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhdas nikotiini on useimmille eläimille myrkyllistä, ja sen johdannaisia käytetään hyönteismyrkkynä esimerkiksi tuotenimillä Destruxol ja XL All Insectiside. Keskimääräinen tappava annos LD50 on rotilla suun kautta 50–188 mg/kg ja ihon kautta 140 mg/kg. Kehossa LD50 on noin 1 mg/kg.[5] Pienempinä annoksina nikotiini aktivoi aivojen nikotiinireseptoreita – eräs asetyylikoliinireseptorin alatyyppi – johtaen muun muassa mielihyvää tuottavan dopamiinin erityksen lisääntymiseen[6][7]. Dopamiinilla on kipuja lievittävää vaikutusta[8].

Nikotiinireseptorit säätelevät myös asetyylikoliinin, serotoniinin ja noradrenaliinin vapautumista. Nikotiinireseptoreita on tiheästi mesolimbisen alueen ja prefrontaalikorteksin dopaminergisissa hermoissa.[9] Pääasiallisesti reseptorit sijaitsevat ventraalisen tegmentaalialueen (VTA) hermosoluissa, joiden haarakkeet ulottuvat aivojen mielihyväkeskuksen (nucleus accumbensin) alueelle.[9] Myös muun muassa oppimista ja muistia säätelevän kolinergisen järjestelmän neuroneissa on nikotiinireseptoreita, jotka stimuloivat VTA:n dopaminergisia neuroneja ja lisäävät dopamiinin tuotantoa. Nikotiini sitoutuu lisäksi prefrontaalisesta aivokuoresta lähtevien glutamatergisten neuronien reseptoreihin. Vapautuva glutamaatti aktivoi VTA:n dopaminergisia hermoja ja lisää dopamiinin eritystä mielihyväkeskuksen alueella. Glutamaatin ja asetyylikoliinin stimuloivien vaikutusten oletetaan olevan yhteydessä vireyden vahvistumiseen, tarkkaavaisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin.[9] Kognition kohentamisen kannalta optimaalista nikotiiniannosta ei kuitenkaan ole pystytty määrittämään.[10]

Savuttomassa muodossa (nuuskana, purukumina, laastarina) nikotiinin käyttäjä jää ilman monia tupakan haittavaikutuksia. Esimerkiksi nuuskaaminen aiheuttaa kuitenkin muita haittoja.

Farmakologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiini jakautuu elimistöön nopeasti verenkierron mukana ja läpäisee veriaivoesteen, saavuttaen aivot 10-20 sekunnissa savun sisäänhengittämisen jälkeen[11]. Nikotiinin eliminaation puoliintumisaika elimistössä on noin kaksi tuntia[12].

Nikotiini metaboloituu elimistössä enimmäkseen maksan CYP2A6 entsyymin toimesta, ja vähemmissä määrin CYP2B6 entsyymin toimesta. Merkittävin metaboliitti on kotiniini. Muita metaboliitteja ovat nikotiini N'-oksidi, nornikotiini, nikotiini isomethonium ioni, 2-hydroksinikotiini ja nikotiini glukuronidi[13]. Tietyissä olosuhteissa syntyy myös myosmiinia.

Mentoli estää nikotiinin glukuronidaatiota ja oksidatiivista metaboliaa, pidentäen puoliintumisaikaa in vivo[14].

Käytön hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiini on keskushermostostimulantti ja sen on uskottu lievittävän Alzheimerin tautia ja parantavan muistia vanhuksilla sekä ennaltaehkäisevän erilaisia keskushermostosairauksia, kuten Parkinsonin tautia edellä mainittujen lisäksi. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän.[15][16] On myös todettu nikotiinin mahdollisesti lisäävän Alzheimer-riskiä.[17]

Dopamiinin erityksen on havaittu lisääntyvän nikotiinin käytön seurauksena, minkä aivot kokevat palkitsevana vaikutuksena.[9]

Nikotiini ja muut kolinergistä järjestelmää aktivoivat aineet edesauttavat muistijäljen syntymistä ja parantavat keskittymiskykyä[18]. Tämän perusteella ne voidaan luokitella nootropiineiksi eli älylääkkeiksi.

Käytön haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiini aiheuttaa lähinnä voimakkaan riippuvuuden eikä sinänsä aiheuta tupakointiin liittyviä vaaroja. Nikotiini supistaa verisuonia ja kohottaa näin verenpainetta. Se lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä. Nikotiini voi aiheuttaa myös pahoinvointia ja kouristuksia.[3]

Nikotiini vaikuttaa miesten hedelmällisyyteen haitallisesti. Nikotiini heikentää siittiöiden kykyä liikkua ja läpäistä munasolun glykoproteiinivaippa zona pellucida. Tutkijat uskovat nikotiinin vaikuttavan negatiivisesti myös naisten hedelmällisyyteen.[19][20] Tappava annos ihmisellä on noin 50 mg/kg.[3]

Riippuvuuspotentiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiinin riippuvuuspotentiaali on korkea. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinista on yhtä hankalaa päästä eroon kuin hyvin vaikeina riippuvuuksina pidetyistä alkoholismista tai heroiiniriippuvuudesta.

Käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakoinnin/nuuskaamisen tarvetta.

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikotiinia sisältävien tupakkatuotteiden myynti on Suomessa sallittu vain 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Myynti vaatii myyntiluvan (1. huhtikuuta 2009 alkaen). Tupakkatuotteiden mainonta ja markkinointi on kielletty. Tupakointi julkisissa tiloissa on kielletty. Suomeen on tullut vuonna 2007 laki, joka kieltää tupakoinnin ravintoloissa. Tupakkatuotteiden myyntiä ja valvontaa säädellään tupakkalaissa. Nuuskan myynti Suomessa on kielletty, mutta käyttö ja ulkomailta vähäinen tuonti sallittu.

Tupakasta vieroittamisessa käytettyjä nikotiinivalmisteita myytiin aiemmin vain apteekeissa, mutta vuoden 2006 elokuussa nikotiinivalmisteet ilmestyivät myös päivittäistavarakauppojen hyllyille. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut laki kieltää tupakan tuotemerkkien näkymisen vähittäismyyntiasiakkaille.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mitä on tupakkariippuvuus?
  2. http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kessu.htm
  3. a b c Kodin Uusi Tietosanakirja, osa K-O, Otava, Keuruu 1990
  4. Tieteen kuvalehti Historia 10/2013, s. 38
  5. Elizabeth Casarez (University of Arizona, 2001): Basic Prinicples of Toxicology
  6. http://www.city.fi/artikkeli/Nikotiini/1355/
  7. Jaana Laitinen: Nikotiinipurkka on pienempi paha. HS 12.4.2010, D2.
  8. Ilkka Martikainen: Brain Dopamine and Serotonin Receptors in the Perception of Pain. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://oa.doria.fi/handle/10024/50434
  9. a b c d Taru Mustonen: Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta. Duodecim 2004;120(2):145-52.
  10. Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi: Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot. Duodecim 2006;122(6):665-9.
  11. Le Houezec, J. (Syyskuu 2003). "Role of nicotine pharmacokinetics in nicotine addiction and nicotine replacement therapy: a review". Int J Tuberc Lung Dis 7 (9): 811–9. PMID 12971663.
  12. Benowitz NL, Jacob P 3rd, Jones RT, Rosenberg J, NL; Jacob P, 3rd; Jones, RT; Rosenberg, J (1982). "Interindividual variability in the metabolism and cardiovascular effects of nicotine in man". J Pharmacol Exp Ther 221 (2): 368–72. PMID 7077531.
  13. Hukkanen J, Jacob P 3rd, Benowitz NL., J; Jacob P, 3rd; Benowitz, NL (March 2005). "Metabolism and Disposition Kinetics of Nicotine". Pharmacol Rev. 57 (1): 79–115. DOI:10.1124/pr.57.1.3. PMID 15734728.
  14. Benowitz NL, Herrera B, Jacob P 3rd., NL; Herrera, B; Jacob P, 3rd (2004). "Mentholated Cigarette Smoking Inhibits Nicotine Metabolism". J Pharmacol Exp Ther 310 (3): 1208–15. DOI:10.1124/jpet.104.066902. PMID 15084646.
  15. http://www.newstarget.com/004587.html
  16. http://www.healthcentral.com/newsdetail/408/523854.html
  17. http://www.newscientist.com/article/dn18773-nicotine-tied-to-alzheimers-risk.html
  18. Rusted J, Graupner L, O'Connell N, Nicholls C (August 1994). "Does nicotine improve cognitive function?". Psychopharmacology (Berl.) 115 (4): 547–9. DOI:10.1007/BF02245580. PMID 7871101.
  19. Medica.de: Nicotine Affects Sperm Adversely Viitattu 5.8.2010
  20. The New York Times: Fertility: Nicotine Changes Sperm, and Not for the Better Viitattu 5.8.2010
  21. Piilotetut tupakat hämmentävät kassoilla

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.
  • Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]