Palturitupakka
Tätä sivua ei ole | Palturitupakka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Nicotiana rustica L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Palturitupakka eli kessu (Nicotiana rustica) on koisokasvien heimon tupakoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Palturitupakka oli intiaanien käyttämä tupakka, jota he kutsuivat mapachoksi. Se tuli ensimmäisenä tupakkalajeista Eurooppaan. Se oli aluksi käytetyin tupakkalaji ja mahorkan (vahvaa venäläistä tupakkaa) raaka-aine.[2] Yhdessä kasvissa onkin 3-9 kertaa enemmän nikotiinia kuin yleisesti käytetyssä virginiantupakassa.lähde? Nykyään sitä kasvatetaan tupakan valmistusta varten lähinnä Aasiassa ja etenkin Venäjällä. Se kasvaa myös viileässä ilmastossa. Sitä on viljelty Suomessakin, etenkin pula-aikana,[2] mutta 1950-luvulla viljely kävi kannattamattomaksi, kun virginiantupakan tuonti Suomeen alkoi.[3]
[muokkaa] Tuntomerkit
Palturitupakka kasvaa 1,2–1,8-metriseksi, ja yhdestä kasvista saadaan noin 20 60–67 cm pitkää ja 38–46 cm leveää lehteä, joiden väri vaihtelee keltaisesta vihreään. Kukat ovat kellanvihreitä tai valkoisia. Lehtien pinta on täynnä pieniä ja tahmeita karvoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa miljoona siementä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ a b Palturitupakka ja Virginian tupakka Tupakkaverkko
- ↑ Tietojätin artikkeli kessu
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Eliaksen yrttitarha - Palturitupakka
- Ohjeita tupakan viljelyyn, pula-ajalta (Utrio, 1943)
