Tomaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tomaatti
Tomato je.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Koisot Solanum
Laji: lycopersicum
Kaksiosainen nimi
Solanum lycopersicum
L.
Synonyymit
  • Lycopersicon esculentum
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tomaatti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tomaatti Commonsissa
Tomaatin raakileita.

Tomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä (useimmiten punaisesta) hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on marja.[1] Kasvin nimi on peräisin meksikolaisesta nahuatlin kielestä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomaatin kukka.

Tomaatti on ruohovartinen köynnös, luonnostaan 150-200 cm pitkä mutta pensasmaisiakin lajikkeita on jalostettu. Versot kasvavat kärjestää, ja kun kärki lopettaa kasvunsa vanhuuttaan tai leikkaamisen takia, alemmat haarat ottavat sen tehtävän kasvupisteinä.[2]

Tomaatti on kylmässä ilmastossa yksivuotinen, lämpimässä monivuotinen[2] ja saattaa elää kasvihuoneessa kolme vuotta.

Useimmilla lajilkkeilla lehti koostuu yhdeksästä hammaslaitaisesta lehdykästä ja on 10-25 cm pitkä. Sekä varsi että lehdet ovat karvaisia. Keltaiset kukat ovat halkaisijaltaan 2-3 cm. Niissä on viisi terälehteä ja ne kasvavat terttuina. Kukan verholehdistä tulee tomaatin kanta.[2] Kasvitieteellisesti ottaen tomaatin syötävä osa on marja.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 eaa. Ennen Kolumbuksen löytöretkiä tomaatin viljely oli levinnyt Väli-Amerikan kautta Meksikoon. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisina vuonna 1498.[2]

Aluksi tätä Perun omenaksi kutsuttua kasvia epäiltiin myrkylliseksi, ja se tuotiinkin vain koristekasviksi. Epäilyksiä oli omiaan herättämään se, että monet muut samaan heimoon kuuluvat koisokasvit todella ovat myrkyllisiä ja tomaatinkin vihreissä versoissa, joskaan ei kypsissä hedelmissä, on myrkyllisiä alkaloideja[3]. 1700-luvulla espanjalaiset ja vähitellen myös italialaiset alkoivat syödä tomaatteja. New Orleansin kreolit käyttivät tomaatteja 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset tunnetut ketsuppireseptit ovat amerikkalais-englantilaisen James Measen kirjassa vuodelta 1812 ja lontoolaisen William Kitchinerin kirjassa vuodelta 1816.[4]

Nykyään tomaatti on maailman eniten viljelty vihanneksen tavoin käytetty kasvi.[5] Huomattava osa maailman tomaattisadosta käytetään ketsupin valmistukseen.

Suomeen tomaatti tuli 1870-luvulla. Tomaateistaan tunnetussa Närpiössä niitä alettiin viljellä luultavasti 1917. Tomaatteja pidettiin pitkään haitallisina, ja enemmän niitä alettiin käyttää vasta sotien jälkeen.[2]

Säilytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomaattia tulisi säilyttää yli 13 asteen lämmössä. Tätä viileämmässä niiden rakenne vetistyy ja maku heikkenee. Viileäkaapissa 13 asteessa tomaatit säilyvät pari viikkoa. Tomaatit kannattaa säilyttää paperipussissa.

Tomaatin kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomaatti on lämpöä vaativa kasvi. Hyvän kasvun varmistaa runsas valo ja tasainen 20-25 asteen lämpötila. Liian lämpimässä hedelmöittyminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Punaista väriainetta, lykopeenia ei muodostu liian korkeissa (29-32 °C) tai liian matalissa (noin 16 °C) lämpötiloissa.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kypsyviä tomaatteja.

Tomaattivalmisteiden syönti vähentää riskiä sairastua sydäninfarktiin, koska tomaatti sisältää lykopeeni-nimistä karotenoidia. Tutkimusten mukaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski oli kolminkertainen niillä miehillä, joiden veren lykopeenitasot olivat matalat verrattuna korkeampiin lykopeenimääriin. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää[2] ja masennusta.[6]

Erilaiset tomaattivalmisteet, kuten paseerattu tomaatti tai tomaattimurska, ovat hyviä lykopeenin lähteitä, koska lykopeeni ilmeytyy parhaiten kuumennetusta tomaatista.[7] Eteläeurooppalaisten veren lykopeenitasot olivat vuonna 2002 kolme-neljä kertaa suuremmat suomalaisten lykopeenitasoihin verrattuna.[2]

Tuholaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomaatin tuholaisia ovat vihannespunkki (Tetranychus urticae), jauhiaiset (Aleyrodidae), kirvat (Aphididae), eräät perhostoukat sekä monet lehtiä miinaavat kärpäslajit.[8] Perhoslajeista tomaattia syövät ainakin[9]

Tomaatilla elävät kirvalajit ovat Aphis craccivora, Aphis fabae, Aphis gossypii,Aphis nasturtii, Aphis solanella (ei Suomessa), Aphis spiraecola (ei Suomessa), Aphis aurantii (ei Suomessa), Aphis citricidus (ei Suomessa), Aulacorthum solani, Brachycaudus helichrysi, Brachyunguis harmalae (ei Suomessa), Macrosiphum euphorbiae, Myzus antirrhinii (ei Suomessa), Myzus ascalonicus, Myzus ornatus, Myzus persicae, Neomyzus circumflexus, Prociphilus erigeronensis (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus latysiphon (ei Suomessa), Rhopalosiphoninus solani, Rhopalosiphoninus staphyleae, Rhopalosiphum padi, Rhopalosiphum rufiabdominale sekä Smynthurodes betae.[10]

Tomaatilla esiintyviä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ritanen-Närhi, Paula: Tomaatin kasvatus vaatii lämpöä Kotiliesi.fi. 18.7.2012. Otavamedia Oy. Viitattu 19.11.2013.
  2. a b c d e f g Tom Murmann: Vuoden 2002 vihannes - tomaatti Puutarha-kalenteri. Viitattu 9.3.2014.
  3. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 951-0-21295-4
  4. Preston M: Cravat-A-Licious, s. 182-183. ReadHowYouWant.com, 2011. ISBN 9781459623521. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.3.2014).
  5. Tomaatit Nicehouse
  6. Moyer, Melinda W.: "Mood-Boosting Superfoods". Parade, 8.7.2012, s. 10-11. (englanniksi)
  7. http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-F6854467-05724C43/lidl_fi/hs.xsl/5012.htm
  8. Farmit.net
  9. Markku Savela (englanniksi)
  10. Aphids on World's Plants: Lycopersicon (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]