Nauris

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nauris
Brassica rapa turnip.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ristikukkaismaiset Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: rapa
Kaksiosainen nimi
Brassica rapa
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Nauris Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Nauris Commonsissa

Nauris (Brassica rapa var. rapa) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kaksivuotinen juurikasvi. Se oli ohran ohella tärkein viljelykasvi aina 1800-luvulle saakka, kunnes peruna yleistyi Suomessa.[1] Kasvi on Suomessa muinaistulokaslähde?.

Nauriilla on puhtaan vihreät, nuorena karvaiset lehdet. Se sisältää paljon C-vitamiinia ja kestää hyvin kylmyyttä. Nauris on lanttua litteämpi ja pienempi.

Nauriin villi kantamuoto on peltokaali, joka on laajalle levinnyt, varsinkin peltojen ojissa kasvava rikkakasvi. Samasta luonnonvaraisesta kasvilajista on kehitetty myös rypsi ja kiinankaali. Lisäksi kasvi on aikoinaan risteytynyt lähisukuisen kaalin (Brassica oleracea) kanssa, ja tällaisista risteytymistä ovat saaneet alkunsa lanttu ja rapsi (Brassica napus).[2]

Nauris Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauris on tunnettu viljelykasvina Suomessakin jo esihistoriallisena aikanamilloin?. Naurista on usein viljelty kasketuilla mailla. Naurishauta on kuoppa, jossa nauriit on valmistettu ruuaksi. Nauriit on haudutettu naurishaudassa kytevän tulen alla. Erittäin herkulliseksi nauriit on saatu jopa useita päiviä hauduttamalla.

Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut kaskinauris eli huhtanauris, jonka mukula tulee maanpinnan rajaan usein ainakin osaksi maan päälle. Kaskinauris menestyy hiekkapitoisessa, vettä läpäisevässä maassa. Emäksisyys, joka saadaan joko kasken tuhkasta tai kalkitsemalla, parantaa kaskinauriin kasvua ja suojaa sitä taudeilta ja tuholaisilta.[3]

Sittemmin nauriin on korvannut ravintokasvina peruna. Perunan yleistyessä naurista vielä viljeleviä saatettiin pitää vanhanaikaisina, mihin liittyy Kiikalan asukkaista Varsinais-Suomessa aikoinaan käytetty leikillinen pilkkanimi eli kölli "Kiikalan naurisäijät". Tästä on saatu aihe Kiikalan vaakunaan, jossa on kuvattuna punaisessa kentässä kultainen nauris.

Nykyisin naurista käytetään pääasiassa rehukasvina, siitä tehdään muun muassa AIV-rehua. Tähän käyvät hyvin myös lajikkeet, joissa lehtien osuus on suuri ja juuri jää melko pieneksi. Nauriin isojuurisista rehuksi viljeltävistä lajikkeista käytetään myös nimitystä turnipsi.

Nauriilla on vaatimattomat keltaiset kukat

Lajikeryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brassica rapa Chinensis-ryhmä (Brassica rapa subsp. chinensis) – pinaattikiinankaali
  • Brassica rapa Mizuna-ryhmä (Brassica rapa var. japonica, Brassica rapa var. nipposinica) – japaninkaali
  • Brassica rapa Oleifera-ryhmä (Brassica rapa subsp. oleifera) – rypsi
  • Brassica rapa Parachinensis-ryhmä (Brassica rapa subsp. chinensis var. parachinensis) – sellerikaali
  • Brassica rapa Pekinensis-ryhmä (Brassica rapa subsp. pekinensis) – salaattikiinankaali (kiinankaali)
  • Brassica rapa Pervidiris-ryhmä (Brassica rapa var. pervidiris) – vihannessinappi
  • Brassica rapa Tatsoi-ryhmä (Brassica rapa subsp. narinosa) – tatsoikaali[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuoden vihannekset 2011: Lanttu ja nauris Lounais-Suomen Puutarhayhdistys. Viitattu 13.8.2014. (suomeksi)
  2. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 150-151, 208-209. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
  3. Ahokas et al.: Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet MTT. Viitattu 13.5.2007.
  4. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.