Rakuuna (kasvi)

Rakuuna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Asterales Heimo: Asterikasvit Asteraceae Suku: Marunat Artemisia Laji: dracunculus
Kaksiosainen nimi
Artemisia dracunculus L.
Katso myös
Rakuuna Wikispeciesissä   Rakuuna Commonsissa

Rakuuna (Artemisia dracunculus syn. Artemisia dracunculoides), jota kutsutaan myös nimillä maustemaruna ja dragonia, on monivuotinen yrttikasvi, jonka käyttö nykyisellään rajoittuu lähes yksinomaan maustamiseen. Sitä viljellään ympäri maailmaa, erityisesti Ranskassa ja Italiassa (tieto viljelyaloista vuodelta 1992). Luonnonvaraisena rakuuna kasvaa Etelä-Venäjältä Siperian halki ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa.

Historiaa

Rakuunaa ei tavata laskea ikiaikaisten lääke- ja maustekasvien joukkoon, sillä se oli tuntematon rohto Antiikin kulttuureille. Kasvi tuotiin Eurooppaan Länsi-Aasiasta ristiretkien aikaan. 1500-luvulla rakuunan käyttö oli yleistynyt Euroopassa aina Britteinsaaria myöten.

Rakuunan käyttö

Lääkekasvina

Rakuunan käyttö lääkekasvina on tätä nykyä lähes unohdettu, mutta aikanaan Keski-Euroopassa sen lehtiä ja versojen latvoja käytettiin edesauttamaan sydämen ja maksan toimintaa. Rudolf Steinerin oppien mukaan kasvin on sanottu auttavan myös nivelreumaan ja vesipöhöön. Viime vuosikymmeninä tehdyissä tutkimuksissa lääkitseville ominaisuuksille on löytynyt perusteitakin kasvin sisältämistä öljyistä. Rakuuna parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta, laukaisee kouristuksia ja on antiseptinen rohto.

Maustekasvina

Rakuuna on olennainen osa etenkin ranskalaista ja armenialaista keittiötä. Se on osana klassisia Fines herbes- ja Bouquet garni -mausteseoksia. Koska rakuunassa on suolaisenomainen vivahde, sitä on suositeltu suolattoman ruokavalion lisäksi.

Lajin kaksi muunnosta

Ranskalainen rakuuna

Ranskalainen rakuuna (Artemisia dracunculus var. sativa) on yrtin kahdesta muunnoksesta tunnetumpi ja maultaan maineikkaampi. Sitä voidaan kasvattaa Suomessa monivuotisena, mutta venäläiseen rakuunaan verrattuna se on talvenarempi. Etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa on kasvin suojaaminen katteella suositeltavaa talveksi. Koska ranskalainen rakuuna ei tuota lainkaan siemeniä, sen lisääminen onnistuu ainoastaan kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista juurruttamalla.

Venäläinen rakuuna

Venäläinen rakuuna (Artemisia dracunculus var. cultivar) on rakuunan heikkoaromisempi, mutta satoisampi muunnos. Se voi kasvaa jopa 150 cm korkeaksi. Makua on luonnehdittu jopa sellaiseksi, ettei sitä tulisi lainkaan käyttää ruoanvalmistuksessa. Se siementää hyvin ja lisääntyy siten erinomaisesti.

Kirjallisuutta

• Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.

Lähteet

Yrtit ja mausteet

Yrtit	Iisoppi ○ Kamomillasaunio ○ Korianteri ○ Lakritsikasvi ○ liperi ○ Maustebasilika ○ Meirami ○ Mintut ○ Mäkimeirami ○ Persilja ○ Rakuuna ○ Rosmariini ○ Ruohosipuli ○ Sitruunamelissa ○ Tilli ○ Timjami ○ Valkosipuli
Muut maustekasvit	Hedelmät: Chili ○ Maustepippuri ○ Paprika ○ Roseepippuri ○ Tähtianis ○ Vanilja Siemenet: Kardemumma ○ Kumina ○ Maustefenkoli ○ Roomankumina (juustokumina/ jeera) ○ Seesami Juuret ja maavarsi: Inkivääri ○ Maustekurkuma ○ Maustekrassi (wasabi) ○ Piparjuuri Kuori: Ceyloninkaneli ○ Kassiakaneli Muut kasvinosat: Kapris ○ Katajanmarja ○ Neilikka ○ Sahrami
Epäorgaaniset mausteet	Sokeri ○ Suola ○ Suolankukka ○ Vaniliinisokeri
Maustesekoitukset	Aromisuola ○ Curry ○ Fines herbes ○ Garam masala ○ Sitruunapippuri ○ Vaniljasokeri