Vanilja
Wikipedia
| Vanilja | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Vanilla planifolia B.D.Jackson |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Vanilja Wikispeciesissä |
Vanilja (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon, kuuluva päällysvieraana elävä kiipijäkasvi, jonka varsi on useiden metrien pituinen, lehdet paksut, kukat kellanvihreät, hedelmä litumainen ja 15–20 sentin pituinen sekä kota hieman käyrä. Vanilja on myös kasvin siemenkodista valmistettava, melko arvokas mauste.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mauste
Vaniljaa viljellään hedelmiensä vuoksi kotiseudullaan Etelä-Meksikossa ja muualla tropiikin alueilla. Madagaskar tuottaa nykyisin suurimman osan maailman vaniljasta. Vanilja on yksi arvokkaimmista mausteista, sillä sen kilohinta on jopa 1 600 euroa. Mauste on kuitenkin hyvin riittoisaa, mikä on yksi osasyy sen laajaan suosioon.
Hedelmien aromaattinen maku kehittyy vasta erityisessä käymiskäsittelyssä, jossa hedelmä mustuu. Tätä käsiteltyä vaniljan siemenkotaa käytetään jauhettuna tai pilkottuna usein jälkiruokien mausteena. Aromi johtuu vanilliinista, jota hedelmissä on 1,5–2,5 prosenttia. Vanilja saadaan pääasiallisesti Vanilla planifolia -lajin siemenkodista, mutta myös Vanilla pompona- ja Vanilla tahitiensis -lajeista.
[muokkaa] Vanilliini
Vaniljan tuoksu ja maku koostuu useista aineista, joista tunnetuimman ja pääasiallisen tuoksun ja maun antaa vanilliini. Vanilliinia saadaan tuotettua kahdella tavalla: joko uuttamalla vaniljasta tai valmistamalla sitä synteettisesti. Synteettinen vanilliini muistuttaa tuoksultaan ja maultaan vaniljaa, mutta on hinnaltaan paljon halvempaa. Niinpä synteettisesti valmistettua vanilliinia suositaan elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Synteettisen vanilliinin kemiallinen nimi on 4-hydroksi-3-metoksibentsaldehydi.
Synteettisesti valmistettu vanilliini luokitellaan luontaisen kaltaiseksi aromiaineeksi. Etyylivanilliini valmistetaan myös synteettisesti, mutta sen molekyylirakenne eroaa vanilliinista, minkä takia se luokitellaan keinotekoiseksi makuaineeksi. Sen maku on vanilliiniin verrattuna pistävä ja voimakkuudeltaan moninkertainen.
[muokkaa] Käyttö
Vaniljaa ja vanilliinia käytetään paitsi ruoanvalmistuksessa (vaniljajäätelö, vaniljakastike, leivonnaiset), myös kosmetiikassa, hajusteena. Karjan rehuun lisättynä vaniljan maku lisää eläinten ruokahalua ja sitä kautta nopeuttaa niiden kasvua.
[muokkaa] Historia
Atsteekit käyttivät vaniljaa pyhän juomansa kaakaon maustamiseen. 1500-luvun loppupuolella espanjalaiset toivat mausteen Eurooppaan, ja maustoivat sillä suklaata. Meksiko oli johtava vaniljantuottaja, kunnes ranskalaiset oppivat vaniljan jalostamisen taidon Meksikon totonac-kansalta ja levittivät vaniljan viljelyä siirtomaihinsa.
