Intia

Wikipedia

Republic of India भारत गणराज्य (Bharat Ganarajya) Intian tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Pratibha Patil Manmohan Singh
Pääkaupunki	New Delhi
Muita kaupunkeja	Mumbai, Kolkata, Chennai
Pinta-ala  – josta sisävesiä	3 287 590[1] km² (sijalla 7) 9,56 %
Väkiluku (2008)  – väestötiheys  – väestönkasvu	1 147 995 904[1] (sijalla 2) 349 / km² 1,578[1] % (2008)
Viralliset kielet	hindi, englanti ja 21 kansallista kieltä
Valuutta	rupia (INR)
BKT (2007)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 4 2,966 biljoonaa USD[1] 2 600 USD[1]
HDI (2008)	0,609 (sijalla 132)
Elinkeinorakenne	maatalous 17,8[1] %, palvelut 52,8 %, teollisuus 29,4 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+5:30 ei käytössä
Itsenäisyys  – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	15. elokuuta 1947
Lyhenne Maatunnus	IN ajoneuvot: IND lentokoneet: VT
Kansainvälinen suuntanumero	+91
Motto	Satyameva Jayate (sanskritia: Vain totuus voittaa)
Kansallislaulu	Jana-Gana-Mana

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja asukasluvultaan maailman toiseksi suurin. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).

Intiassa on 28 osavaltiota ja 7 muuta aluetta. Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 16 virallista kieltä, joista hindiä ja englantia käytetään yleisimmin.^[2] Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio ja ollut sodissa Pakistanin kanssa.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Intian historia

[muokkaa] Esihistoria

Epätarkkojen ajoitusten mukaan nykyihmisen edeltäjä, pystyihminen saattoi elää Intiassa joskus 500 000–200 000 vuotta sitten^[3][4]. Nykyihminen lienee saapunut 60 000–50 000 vuotta sitten, ja pieniä mikroteriä alettiin käyttää joskus 30 000–20 000 vuotta sitten. Kivikauden kalliosuojat maalauksineen Bhimbetkassa Madhya Pradeshissa ovat varhaisimpia tunnettuja merkkejä ihmiselämästä nykyisen Intian alueella.

Varhainen karjanhoitoon ja maanviljelyyn perustunut Mehrgarhin kulttuuri levisi lähialueille lännestä 7000 eaa., ja Pakistaniin ja läntisimpään Intiaan kehittyi neoliittisia kulttuureja 6000 eaa. Induksen laakson ympärille. Tämä suuriin kyliin pohjautunut maanviljelytraditio levisi Etelä-Intiaan vasta 2800 eaa. Induksen laakson lähialueille syntyi noin 4000 eaa. suuria linnoitettuja kyliä, mikä enteili sivilisaation syntyä. Pronssia alettiin muokata noin 3300 eaa.

Ruutukaavan mukaan kaupunkeja rakentanut Induskulttuuri nousi Pakistanissa ja Luoteis-Intian Punjabissa noin 2600 eaa. Kulttuurin historiasta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, ja tuhansiin sinetteihin kaiverrettuja kirjoituksia ei osata varmasti tulkita. Tämä sivilisaatio loi pohjaa myöhemmälle Intian sivistykselle. Induskulttuuri tuhoutui muun muassa Saraswati-joen kulun muutoksiin. Vieraat valloittajat, indoiranilaiset arjalaiset saapuivat Intiaan luultavasti monena aaltona noin 1900–1300 eaa. alkaen jolloin Punjabissa vallitsi itään päin leviävä Hautausmaa H-kulttuuri, jossa polttohaudattiin vainajia indoeurooppalaiseen tapaan toisin kuin ennen. Arjalaiset tuhosivat osan alkuperäisestä sivistyksestä, mutta omaksuivat osan siitä itselleen ja toivat omia vaikutteitaan Intiaan. Perimätiedon mukaan arjalaiset taistelivat maan alkuperäisiä asukkaita vastaan.

[muokkaa] Intian varhaiset sivilisaatiot

Intian nykyisen kulttuurin pohja syntyi pitkällä vedalaisella ajalla noin 1800–500 eaa., jolloin Intia oli hajanainen ja eepokset Rigveda ja Veda syntyivät.

Rigveda-kirjoitukset liittyvät mitä luultavimmin niin sanotun Hautausmaa H-kulttuurin arjalaisten leviämiseen Luoteis-Intiassa 1900-luvulta eaa. alkaen. Rigvedan tapahtumien uskotaan päättyneen vuoteen 1000 eaa. mennessä. Arjalaiset olivat alussa paimentolaisia, mutta aikaa myöten heistä tuli kylissä asuvia maanviljelijöitä^[5]. Pitkään aikaan ei ollut valtiomaista yhteiskuntaa. Arjalainen yhteiskunta oli jakautunut moneen luokkaan eli kastiin. Erään käsityksen mukaan viimeinen indoiranilainen muuttoaalto olisi ollut vasta vuonna 1300 eaa.^[6].

Viimeistään 1200-1100 eaa. ilmestyi Gangesin tasangolle mustapunainen keramiikka ja kirjoitettiin vedalaisia tekstejä. Joillain seuduilla mustapunaisen keramiikan perinne näyttää olleen manaan aikaan Induskulttuurin perinteen kanssa. Kurusin kuningaskunta oli tällöin. Seuraavalla Maalatun harmaan keramiikan kaudella painopiste siirtyi Gangesin varrella olevaan Pancalasiin.

Intia oli hajanainen vuosina 700-300 eaa.^[7]. Noin 550 eaa. voimakkaat mahajanapadat, ruhtinaat vallitsivat kukin omaa osaansa maasta. 400-luvulla voimakkaita kaupunkivaltioita olivat Kash eli varanasi, Ayodhya, Shravasti.

Buddhalaisuuden perustaja Siddharta Gautama eli Buddha eli 557-477 eaa. 500-300 jaa. Maurya-dynastia yhdisti Intian ensi kertaa suurvallaksi, jonka tunnetuin kuningas oli Ashoka. Kreikkalainen vaikutus ulottui maahan Aleksanteri Suuren valloitusretken jälkeen, vaikkei Aleksanteri onnistunut valtaamaan Intiaa. Sittemmin suurvalta heikkeni ja hajosi. Keskiajalla syntyi pienempiä valtakuntia. Näistä Gupta-valtakuntaa 320-467 jaa. pidetään klassisen Intian kukoistuskautena. Silloin buddhalaisuus oli yleistä, mutta hindulaisuus valtionuskonto. Taiteet ja tieteet kukoistivat. Gupta-valtakunta hajosi hunnien hyökkäykseen ja sisäisiin riitoihin 500-luvun alussa. Arabit hyökkäsivät Intiaan 700-luvulla jaa, minkä jälkeen maahan tunkeutui vuosisatojen kuluessa monia muita islaminuskoisia kansoja. 700-luvulla nousi Pala-imperiumi. Luoteis-Intiassa alkoi näkyä islaminuskoisten tunkeutuminen maahan joskus 1000-1100 jaa. 1193 maahan tunkeutuneet islaminuskoiset perustivat Delhin sulttaanikunnan. 1400-luvulla suurelta osin islamilaisten hallitsema Intia oli hajanainen.

[muokkaa] Suurmogulien valtakunta ja siirtomaavallan aika

Osasta Intiaa tuli 1526-1707 suurmogulien valtakunnan osa. Vahvin suurmogulien hallitsijoista oli eri uskontoja suvaitseva Akbar.

Suurmogulien kanssa osin samaan aikaan hallitsi suurta osaa maasta Maratha-valtio 1674–1818, jolla oli vallassaan suurin osa Intiaa vuoden 1750 tienoilla. 1700-luvulla Intia oli hajanainen.

Vasco da Gama löysi 1400-luvun lopuilla meritien Intiaan. Eurooppalaiset alkoivat 1500-luvulla perustaa maan rannikolle siirtokuntia. He alkoivat lopulta taistella keskenään Intian omistuksesta. Vuosien 1753-1763 suuressa siirtomaasodassa Englanti voitti Ranskan ja valloitti vuoteen 1853 mennessä koko Intian ^[7] lukuun ottamatta muutamia pieniä rannikkoalueita, jotka yhä olivat Ranskan tai Portugalin hallinnassa. Brittiläistä Intiaa hallitsi Brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania.

Intiassa tapahtui 1800-luvulla suuri Sepoy-kapina 1857-58, jonka englantilaiset kukistivat raa'asti. Tämän jälkeen hallitusvalta siirrettiin kauppakomppanialta Britannian hallitukselle, joka alkoi hallita suurinta osaa Intiaa suoraan. Intiassa oli edelleen myös paikallisten ruhtinaiden hallitsemia itsehallinnollisia alueita, mutta nekin olivat kaikki Britannian ylivallan alaisia.

Vaikka Intia ei ollut itsenäinen valtio, se julistettiin vuonna 1876 keisarikunnaksi, ja kuningatar Viktoriasta tuli sen keisarinna. Hänen jälkeensä Ison-Britannian kuninkaat olivat samalla Intian keisareita vuoteen 1947 saakka. Intialle myönnettiin itsehallinnollisiakin oikeuksia, muttei siirtomaaisännistä siltikään Intiassa pidetty. Maahan virisi itsenäisyysliike 1800-luvun puolivälistä alkaen.

[muokkaa] Itsenäinen Intia

[muokkaa] Itsenäistyminen ja Pakistanin ero

Intia itsenäistyi vuonna 1947 toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällissota. Intian itsenäistymiseen liittyneissä levottomuuksissa 17,9 miljoonaa ihmistä jätti kotinsa, tosin 3,4 miljoonaa "katosi" tilastoista. Intia ja Pakistan ovat käyneet itsenäistymisen jälkeen pari sotaa Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät.

Itsenäistymisestä lähtien Intia on kärsinyt uskonnollisesta väkivallasta, kastiluokista ja kapinallisuuksista. Eri uskonnollisten ryhmien välillä on ollut väkivaltaisuuksia. Muun muassa Pakistanista tulleet muslimit ovat tehneet Intiassa terrori-iskuja, koska Intia pitää hallussaan osaa muslimienemmistöisestä Kashmirista. Keskushallinto on pyrkinyt pitämään Intian eri osat yhdessä.

[muokkaa] Nehrun aika

Intian ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru tavoitteli sosialismia ja lähentyi Neuvostoliittoa.

Vuonna 1962 Intia soti Kiinan kanssa Intian itärajan alueista. Intia aloitti sodan, mutta Kiina menestyi kuukauden kestäneessä sodassa hyvin ja sota pysähtyi Kiinan määräämään tulitaukoon. Maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen.

Nehrun kuoltua vuonna 1964 johtoon nousi Shastri, ja myöhemmin Shastrin kuoltua vuonna 1966 Nehrun ainoa lapsi Indira Gandhi.

[muokkaa] Indira Gandhin levoton valtakausi

Intian väestö ylitti 500 miljoonaa 70-luvulla. Pakistanin kanssa sodittiin vuosina 1965 ja 1971. Vuoden 1971 sodassa Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Sodan vuoksi sekä Intia että Pakistan aloittivat salaiset ydinaseohjelmat vuonna 1972. Intian ydinaseohjelman määräsi alkuun Indira Gandhi, ja plutoniumpommi räjäytettiin maan alla "Rauhanomaisen ydinkokeen" nimikkeellä vuonna 1974 Pokhranin alueella Tharin autiomaassa.

Vuosina 1975-1977 Intiaan julistettiin poikkeustila, kun Indira Gandhin korruptiota vastustaneet protestit levisivät ympäri maata^lähde?. Protestit hiljennettiin poikkeuslakien ja armeijan voimin, mutta Gandhi kärsi seuraavissa vaaleissa. Morarji Desai nousi pääministeriksi ja aloitti Gandhin rikoksien tutkinnan. Charan Singhistä tuli seuraava pääministeri.

Indira Gandhi ja hänen kongressinsa palasivat 1980-luvulla. Punjabissa oli kapinallisryhmiä. Armeija teki verilöylyn Amritsarin Kultaisessa temppelissä, joka sai Intian sikhit kapinoimaan ympäri Intiaa ja Gandhi murhattiin. Gandhin vanhin poika, Rajiv Gandhi, jatkoi pääministerinä ja pohjusti siirtymistä kapitalismiin. Hän myös lähetti sotilaita Sri Lankaan rauhanturvaajiksi, mutta lopulta Intian joukot taistelivat Tamilitiikereitä vastaan itse. Häntä pidettiin harvinaisen puhtaana kunnes lahjusten ottaminen ruotsalaisilta yrityksiltä kaatoi hänet. Vuoden 1989 vaaleissa pääministeriksi nousi Vishwanath Pratap Singh ja Tamilitiikerien itsemurhapommittaja tappoi Rajiv Gandhin. Vuonna 1992 muslimit ja hindut mellakoivat.

[muokkaa] Talouskasvua ja jännitteitä

Vuonna 1991 valittu seuraava pääministeri Narasimha Rao ja hänen talousministeri Manmohan Singh aloittivat suuret uudistukset, jotka ovat tehneet Intiasta yhden nopeimmiten kasvavista talouksista maailmassa ja lisänneet sen merkitystä. Taloutta on yksityistetty ja avattu maailmalle, vaikka Intia onkin selvästi Kiinaa jäljessä.

1990-luvulla Intiaa vaivasi terrorismi. Maa oli alkanut vuonna 1989 tosissaan rakentaa stategista ydinasepelotetta salassa. Vuonna 1998 valtaan nousi Atal Bihari Vajpayeen johtama hallitus, jonka merkittävin elementti oli vahvasti kansallismielinen BJP. Vajpayee päätti julistaa Intian ydinasevallaksi keväällä 1998 tekemällä sarjan ydinkokeita Pokhranin alueella nimellä "Operaatio Shakti". Pakistan vastasi pian omalla ydinkoesarjallaan. Intia kehitteli myös stategisia ohjuksia, esimerkiksi keskimatkan Agni-ohjuksen. 2000-luvun alussa Intian ja Pakistanin välit olivat kiristyneet äärimmilleen pakistanilaisten äärimuslimien tekemien terrori-iskujen takia. Maiden rajalla Kashmirissa maiden joukut tulittivat satunnaisesti toisiaan. Jännitys alkoi hellittää vuoden 2002 tienoilla.

Intia on jatkanut 2000-luvulla jo 70-luvulla aloitettua avaruustekniikan kehittelyä ja lähettänyt monenlaisia miehittämättömiä laitteita avaruuteen.

Vuonna 2004 Manmohan Singhistä tuli Intian ensimmäinen sikhipääministeri. Manmohan Singh on jatkanut uudistuksia, vaikka enemmistöön vaaditut sosialistit ja kommunistit ovat estäneet monet uudistukset. Bangalore, Hyderabad, Pune ja Ahmedabad ovat nousseet tärkeiksi kaupungeiksi niiden onnistuttua houkuttelemaan ulkomaalaisia yrityksiä.

[muokkaa] Politiikka

Etenkin intialaiset nimittävät Intiaa mielellään "maailman suurimmaksi demokratiaksi". Perustuslakinsa mukaan se on itsenäinen, sosialistinen, sekulaarinen ja demokraattinen tasavalta.

Intia on liittovaltio, jossa on 28 osavaltiota ja seitsemän liittovaltion aluetta (Union territory).

Intian valtionpäämies on presidentti, jonka valitsijamiehet valitsevat viisivuotiskaudelle. Presidentin asema on lähinnä seremoniallinen. Hän on asevoimien ylipäällikkö ja voi hajottaa parlamentin, julistaa hätätilan ja erottaa osavaltioiden hallitukset, mutta vain pääministerin kanssa yhteisymmärryksessä. Pääministeri käyttää pääasiallista toimeenpanovaltaan. Hänen on nautittava parlamentin alahuoneen enemmistön luottamusta.

Intian parlamentti on kaksikamarinen. Sen ylähuone on Rajya Sabha, osavaltioiden neuvosto, jossa on korkeintaan 250 jäsentä, joista presidentti nimittää 12. Muut jäsenet ovat osavaltioiden ja territorioiden nimittämiä niiden asukaslukujen suhteessa. Edustajien kausi on kuusi vuotta, ja kolmannes nimitetään uudelleen kahden vuoden välein. Rajya Sabha on jatkuvasti koolla, eikä sitä voi hajottaa. Varapresidentti on Rajya Sabhan puhemies.

Alahuoneen eli Lok Sabhan (kansan neuvosto) jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla. Lok Sabhan suurin jäsenmäärä on 552, joista 530 edustaa osavaltioita ja 20 territorioita niiden väkilukujen suhteessa, ja presidentti nimittää kaksi edustamaan englantilaisperäisiä kansalaisia, jos he eivät muuten saa riittävää edustusta. Osa paikoista on varattu eri kasteille ja heimoille. Lok Sabha valitaan viiden vuoden välein. Se kokoontuu kolme kertaa vuodessa budjetti-istuntoon helmikuusta toukokuuhun, monsuuni-istuntoon heinäkuusta syyskuuhun ja talvi-istuntoon marraskuusta joulukuuhun.

[muokkaa] Puolueet

Manmohan Singh, Intian kapitalististen uudistusten isä ja nykyinen pääministeri.

Suurimman osan itsenäisen ajan historiasta Intiaa on johtanut Intian kongressipuolue (Indian National Congress Party; INC).

Vuoden 2004 vaalit järjestettiin neljässä vaiheessa huhti–toukokuussa 2004.

Puolueet ovat liittoutuneet kolmeksi pääliittoumaksi, joista hallitusvastuussa on Yhdistynyt edistyksellinen allianssi (United Progressive Alliance), johon kuuluvat Kongressipuolue liittolaisineen, joista merkittävimpiä ovat Dravida Munnetra Kazhagam ja Rashtriya Janata Dal.

Bharatiya Janata Party liittolaisineen, kuten Shiv Sena ja Biju Janata Dal muodostaa oikeisto-opposition Kansallinen demokraattinen allianssi (National Democratic Alliance). Kolmas ryhmä on vasemmistorintama (Left Front), johon kuuluvat kaksi merkittävintä kommunistista puoluetta ja muutamia muita.

Ei-parlamentaariseen vaikuttamiseen uskovat maolaississit, naxaliitit pitävät hallussaan ns. punaista käytävää aina Nepalin rajalta maan eteläosaan ja ovat tehneet hyökkäyksiä muun muassa poliisiasemia vastaan. Toinen merkittävä hallitusta vastaan taisteleva liike ovat Pakistanin tukeva Kashmirin muslimikapinalliset.

[muokkaa] Ulkopolitiikka ja asevoimat

Vuoden 1947 itsenäistymisensä jälkeen Intia on pitänyt yllä suhteita useimpiin maihin. Se otti johtoaseman 1950-luvulla kampanjoiden Euroopan maiden Afrikan ja Aasian siirtomaiden itsenäisyyden puolesta. Intia oli mukana perustamassa Sitoutumattomien maiden liikettä 1961. Intia on Shanghain yhteistyöjärjestön tarkkailijajäsen. Se on myös pyrkinyt saamaan pysyvän paikan YK:n turvallisuusneuvostosta.

Vuonna 1962 Intiassa havaittiin kiinalaisten joukkojen tunkeutuminen maahan, mikä johti lyhyeen sotaan maiden välillä, ja Intia on suhtautunut epäillen Kiinaan siitä lähtien. Vuonna 1965 Intia soti toisen kerran Pakistania vastaan, kolmannen kerran joulukuussa 1971 Bangladeshin itsenäisyyssotaan liittyen. Pienempiä konflikteja maiden välillä on ollut 1984 Slaschenissa, 1999 Kargilissa Kashmirissa ja maiden välit kiristyivät äärimmilleen 2001–2002 Intian parlamenttiin 13.12.2001 tehdyn terrori-iskun jälkeen. Vuodesta 1965 lähtien Intia alkoi tukeutua yhä enemmän Neuvostoliittoon Pakistania ja sen liittolaista Kiinaa vastaan, mikä johti sen suhteiden huononemiseen Yhdysvaltojen kanssa. Neuvostoliitto ja Intia solmivat 1971 Yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Intia tuki Neuvostoliiton 1979 Afganistanin operaatiota, kun taas Pakistan aseisti Yhdysvaltain tuella mujahideen-sissejä. Maiden välillä nähtiin liennytyksen merkkejä 1988, kun ne sopivat, etteivät hyökkäisi toistensa ydinlaitoksia vastaan. Intian ja Yhdysvaltain suhteet on parantuneet viime aikoina. 2. maaliskuuta 2006 Yhdysvallat suostui myymään uraania Intiaan, vaikka se ei olekaan ydinsulkusopimuksen jäsen.

Intia on kieltäytynyt liittymästä ydinkoekieltosopimukseen ja ydinsulkusopimukseen painostuksesta huolimatta. Se teki ensimmäisen ydinkokeensa "hymyilevä Buddha" 18. toukokuuta 1974. Toinen koesarja ("Shakti" tai Pokhran-II) toukokuussa 1998 johti kansainväliseen boikottiin ja asevientikieltoon.

Intia pitää yllä maailman kolmanneksi suurimpia asevoimia. Intian laivastolla on myös yksi lentotukialus. Vanhan INS Viraatiin korvaa INS Vikramaditya vuonna 2008.

Intia on rakentanut ilmailuteollisuuden (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan muun muassa saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin taitotietoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita ja panssarivaunuja lisenssillä, sekä ohjuksia yhteisyrityksessä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Sen luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Intialla on myös aikeita rakentaa oma ohjuspuolustusjärjestelmä Pakistania vastaan. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin muun muassa kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne.

[muokkaa] Osavaltiot

Pääartikkeli: Intian osavaltiot ja territoriot

Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen (katso oheinen kartta).

Osavaltiot

Intian osavaltiot ja liittovaltion alueet. Numerointi vastaa oheista luetteloa. Intialla ja Pakistanilla on aluevaatimuksia Jammua ja Kashmiria kohtaan, Intia vaatii itselleen Kiinan hallinnoimaa Aksai Chinia. Kiina vaatii itselleen suurinta osaa Arunachal Pradeshia.

[muokkaa] Väestö

Väestön tiheyskartta.

Intian valtio käsittää suurimman osan Etu-Intian niemimaasta. Intian väkiluku kasvaa nopeasti ja ilmeisesti ohittaa Kiinan muutaman vuosikymmenen kuluttua. Suurin osa intialaisista asuu maaseudun kylissä, vaikka maassa on kymmeniä suurkaupunkeja. Suurkaupunkien, kuten Kalkutan, Mumbain ja pääkaupunki New Delhin asukasluku kasvaa nopeasti, sillä niihin muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä. Suurkaupunkien ympäristöön on syntynyt köyhien asuma-alueita, slummeja. Asuinolot ovat niissä kurjat, taudit leviävät siellä helposti. Suuri osa intialaisista elää hyvin vaatimattomissa oloissa, jopa köyhyydessä ja ajoittain nälässäkin. Nopea väestönkasvu, noin 20 miljoonaa ihmistä vuodessa, hidastaa köyhimmän väestön elinolojen parantamista.

[muokkaa] Suurimmat kaupungit

Intiassa on lukuisia miljoonakaupunkeja, seuraavassa on luettelo 20 suurimmasta (arviot vuodelle 2006). Luvut ovat nimenomaan kaupunkien asukaslukuja, eivätkä kuvaa ympäröivän metropolialueen asukasmäärää.

[muokkaa] Kielet

Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 22 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat muun muassa urdu, gudžarati (gujarati), tamili ja bengali.

Intiassa on yhteensä yli 1600 kieltä ja murretta.

[muokkaa] Uskonnot

Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana. Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista.

(katso myös Kastilaitos, Hindulaiset jumalat)

[muokkaa] Maantiede ja luonto

Intian kartta

Intian alue kattaa pääosan Intian niemimaasta. Pohjoisimmat osavaltiot ulottuvat Himalajan vuoristoon.

Intiassa virtaa seitsemän suurta jokea: Ganges, Brahmaputra, Yamuna, Godavari, Kaveri, Narmada ja Krishna. Lisäksi Indus virtaa jonkin matkaa Intian puolella matkallaan Tiibetistä Pakistaniin. Valtioon kuuluu myös kolme saariryhmää: Lakkadiivit, Andamaanit ja Nikobaarit sekä Sunderbaanit. Maan korkein kohta on Kanchenjunga 8598 m.

Pääosassa Intiaa vallitsee trooppinen ilmasto, mutta Himalajalla on lauhkea vuoristoilmasto. Monsuuni-ilmiön takia suurin osa vuotuisesta sademäärästä saadaan kesäkuun ja syyskuun välisellä sadekaudella.

33% Intian kasveista on endeemisiä. Intiassa on monia äärimmäisen uhanalaisia eläimiä kuten sumatransarvikuono, kääpiösika ja suuritäpläsivettikissa. Kaikkiaan maassa elää 316 nisäkäslajia, joista 44 on endeemisiä.^[8]

[muokkaa] Talous

Suurin osa intialaisista työskentelee maaseudun töissä. Kuva otettu Tamil Nadussa.

Osavaltioiden bruttokansantuote henkeä kohti 1997-1998.

Vuonna 1950 esimerkiksi Etelä-Korean bruttokansantuote henkeä kohti oli yhtä paljon kuin Intiassa, mutta nykyään maat ovat aivan eri tasolla. Bruttokansantuotteen kasvu Intiassa oli hidasta 90-luvulle asti. Osavaltioissa kuten Bihar koettiin nälänhätiä sosialististen kontrollien vuoksi^lähde?. Intia teki Neuvostoliittomaisia viisivuotissuunnitelmia. Ihmiset kohtasivat "license raj"-virkamiehiä^selvennä?. Vielä nykyäänkin Maailmanpankki arvioi, että jopa Pakistan on Intiaa helpompi paikka yrityksille.^[9]

Vuonna 1991 aloitettiin talousuudistukset kapitalismin suuntaan. Yritystoiminnan estäneitä lakeja, korruptiota, sosialismia ja license raj-tapoja alettiin purkaa ja valtionyrityksiä alettiin yksityistää. Yhä useampi ala on avattu kilpailulle. Ennen vuotta 1991 Intia oli käytännössä eristetty maailmantaloudesta; nykyään sen osuus on 1,2% maailmankaupasta. Valuuttareservit kasvoivat 5,8 miljardista dollarista 308 miljardiin dollariin vuonna 2008^lähde?. Köyhyys väheni kolmasosalla.

Vuonna 2006 maan bruttokansantuote kasvoi 9,2 %. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta aloilla kuten ohjelmistot. Amerikkalaiset yritykset ovat jo 1980-luvulta alkaen ulkoistaneet monia tehtäviä, muun muassa puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Tata Motors julkaisi maailman halvimman 2500 dollarin auton.^[10] Maailman 2000 suurimmasta yrityksestä 34 oli intialaisia vuonna 2008.^[11]

Transparency Internationalin tutkimuksessa yli puolet vastanneista sanoi joutuneensa suoraan lahjomaan virkamiehiä saadakseen heidät tekemään työnsä.^[12] 87 % ihmisistä työskentelee pienemmissä kuin 10 työntekijän yhtiöissä. Infrastruktuuri on heikkoa.

Kaupunkia Bangaloressa.

Yli viidensadan miljoonan työntekijän työvoimasta 60 % työskentelee maataloudessa, joka tuottaa 28 % kansantuotteesta. Palveluammatit tuottavat 54 % ja teollisuus 18 %. Maatalouden päätuotteita ovat riisi, vehnä, öljykasvit, puuvilla, juutti, tee, sokeriruoko ja perunat. Vain muutama prosentti intialaisista työskentelee moderneissa yrityksissä. Huomattavasta kehityksestä huolimatta neljäsosa intialaisista elää vieläkin alle 0.40 Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Velat ja huono sato ajavat maanviljelijöitä itsemurhiin.^[13]

Mumbai on Intian filmiteollisuuden keskus. Merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rautamalmi, mangaani, titaani, kromiitti ja maakaasu. Intian tärkeimmät vientituotteet ovat jalokivet, koneet, tee, tekstiilit ja tietokoneohjelmistot.

[muokkaa] Infrastruktuuri

Intian infrastruktuuri oli aikaisemmin täysin julkisen sektorin käsissä ja sitä vaivasi korruptio, byrokratia, kaupunkien suosiminen ja kyvyttömyys skaalata sijoittamista.^[14] Viime Intia on pyrkinyt siirtämään vastuuta yksityissektorille ja kasvu on ollut nopeaa etenkin telekommunikaatiossa.^[15] Etenkin sähkötuotannon yksityistäminen on edennyt hitaasti; monet joutuvat käytännössä ostamaan omat dieselgeneraattorit koska monopoliasemassa olevat julkisen sektorin sähköyhtiöt ovat epäluotettavia.

Liikenne on vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.

Vuonna 2007 Intiassa oli 2 miljoonaa Internet-liittymää.

Intiassa on pulaa puhtaasta vedestä monilla alueilla. Maanviljely käyttää 92% Intian vedestä.

Suurin osa energiasta tuotetaan öljyllä ja hiilellä. Intia suunnittelee ydinvoiman lisäämistä.

[muokkaa] Kulttuuri

Rath Yatra Puri, yksi lukuisista hindufestivaaleista.

Intialla on rikas ja ainutkertainen kulttuuriperintö, ja maa on onnistunut säilyttämään perinteitään läpi historian. Intia on läpi historiansa imenyt tapoja, perinteitä ja ideoita sekä valloittajilta että maahanmuuttajilta. Monet kielet, tavat ja jopa monumentit ovat esimerkkejä tästä vuosisatojen liikkeestä. Intialainen yhteiskunta on laajasti monimuotoinen, monikielinen ja monikulttuurinen.

Intialainen musiikki on monimuotoista. Kaksi klassisen musiikin päämuotoa ovat karnaattinen musiikki Etelä-Intiasta ja hindustani Pohjois-Intiasta. Popmusiikkia kuulee myös kaikkialla, huomattavimpana lajityyppinään elokuvamusiikki.

Indian Premier League: Chennai vs. Kolkata krikettipeli.

Intia on merkittävä elokuvien tuotantomaa. Mumbain Bollywoodissa tuotetaan vuosittain yli 800 elokuvaa, mikä on maailmanlaajuisesti merkittävä määrä. Intia on usein ollut maailman eniten elokuvia tuottava maa. Intialaisissa elokuvissa korostetaan tanssia ja laulua. Juoni on usein rakkaudesta kertova romanssi kahden tai kolmen henkilön välillä.

Kriketti on suosituin urheilulaji. Joissakin osavaltioissa myös jalkapallo on suosittua. Perinteisiä lajeja kuten kabaddi, kho kho, ja gilli-danda pelataan ympäri maata.

Intiassa on yhteiskuntahierarkia nimeltä kastilaitos. Intialaiset on jaettu neljään pääkastiin eli varnaan. Pääkastien ulkopuolelle jäävät kastittomat, jotka ovat kaikkien neljän pääkastin alapuolella ja jotka tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä. Varna-kastijärjestelmän rinnalla ja siihen sekoittuneena Intiassa ovat jatit. Jateja on tuhansia ja ne ovat eräänlaisia ammattikiltoja ja alakasteja. Kastilaitos yhdistetään hindulaisuuteen, mutta myös muiden Intian uskontojen sisällä on varnoja ja jateja vastaavia yhteiskuntaluokkia.^[16]

[muokkaa] Katso myös

• Buddhalaisuus
• Hindulaisuus
• Intialainen ajanlasku
• Intialainen filosofia
• Intialainen taide
• Intian historia
• Intian ilmavoimat
• Intian joukkotuhoaseet
• Sanskrit
• Sotavaunut Intiassa

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intia.

• Linkkilista - lukuisia instituutioita Intiassa
• Suomi-Intia-Seura ry.

[muokkaa] Hallinto

• Official portal of the Government of India
• Government of India Directory — Directory of Central and State government websites
• Lok Sabha (Lower House)
• Rajya Sabha (Upper House)
• Supreme Court
• Office of the Prime Minister
• Office of the President

[muokkaa] Muut

• Matkaopas aiheesta India Wikitravelissa (englanniksi)
• CIA World Factbook article on India
• BBC Country Profile on India

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Ram-Prasad, Chakravarthi: Intia: Monen kulttuurin koti. (Gummerus: Singapore 2008)
• Sirpa Tenhunen ja Minna Säävälä: Muuttuva Intia (2007)
• Parpola, Asko (toim.): Intian kulttuuri (Otava, 2005)
• Eero Hämeenniemi:
  • Norsuilla etuajo-oikeus (2005)
  • Missä sade leikkii (2004)
• Rolf Grönblom: Intian uskonnot: elämänkatsomus ja yhteiskunta (2001),
• Tamminen, Tapio & Zenger, Mikko: Moderni Intia. Ristiriitojen suurvalta. (Vastapaino, 2000)
• Jukka O. Miettinen: Intia: kaupunkeja, kulttuureja ja historiaa (1999)

[muokkaa] Viitteet

Aasian valtiot

Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam

Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan

Intian osavaltiot ja territoriot

Osavaltiot: Andhra Pradesh | Arunachal Pradesh | Assam | Bihar | Chhattisgarh | Goa | Gujarat | Haryana | Himachal Pradesh | Jammu ja Kashmir | Jharkhand | Karnataka | Kerala | Länsi-Bengali | Madhya Pradesh | Maharashtra | Manipur | Meghalaya | Mizoram | Nagaland | Orissa | Punjab | Rajasthan | Sikkim | Tamil Nadu | Tripura | Uttarakhand | Uttar Pradesh

Liittovaltion alueet: Andamaanit ja Nikobaarit | Chandigarh | Dadra ja Nagar Haveli | Daman ja Diu | Lakkadiivit | Puducherry

Pääkaupunkialue: Delhi

Kansainyhteisö

Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta