Monsuuni
Wikipedia
Monsuuni on meteorologinen ilmiö, joka vaikuttaa suuresti Aasian ilmastoon. Sanaa käytetään myös kuvaamaan tähän ilmiöön liittyvää tuulta. Yhtä tärkeä osa ovat säännöllisesti samaan vuodenaikaan tulevat monsuunisateet, joihin perustuu muun muassa alueen riisinviljely.
Sana monsuuni juontuu arabian kielen sanasta mawsim (suom. "vuodenajat").
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Synty
Perimmältään monsuuni syntyy siitä, että että maan pinta lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin meren pinta, koska meressä auringon lämpö sekoittuu paksuun kerrokseen ja koska meri heijastaa enemmän säteilyä kuin maa. Niinpä kesän tullen maa lämpenee nopeammin kuin kylmä meri sen ympärillä, ja maa-alueelle syntyy terminen matalapaine. Paine-erovoima saa tuulen puhaltamaan mereltä maalle, se tuo mukanaan kosteutta, tuuli kiipeää ylös kohoavaa maastoa, kosteus tiivistyy ja monsuunisateet alkavat. Monsuunin vuodenaikoihin liittyvään vaihteluun ja alueellisiin eroihin vaikuttavat oleellisesti Himalajan sijainti ja subtrooppinen suihkuvirtaus, joka vuodenajan mukaan siirtyy Himalajan etelä- tai pohjoispuolelle.
[muokkaa] Kesämonsuuni
Kesämonsuuni on Etelä-Aasiassa puhaltava vuodenaikaistuuli, jonka suunta on mereltä mantereelle, ja joka aikaansaa erittäin runsaita sateita.
Kesämonsuuni syntyy, kun aurinko paistaa kohtisuoraan mantereen yläpuolella. Maa lämpenee, ja lämmittää yllä olevan ilman. Lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Intian valtameren yllä oleva ilma on viileämpää, sillä vesi lämpiää hitaammin kuin maa. Näin ollen mereltä alkaa virrata kosteata ilmaa maalle sen ilman tilalle, joka on kohonnut ylöspäin. Kun kosteat pilvet kohtaavat mantereella, kosteus tiivistyy, ja alkaa sataa.
[muokkaa] Talvimonsuuni
Talvimonsuuni on kirjallisuudessa toisinaan käytetty nimitys lähinnä Kiinan ja Intian seudun kesämonsuunin vetäytymisvaiheelle. Tämä monsuunikierron etulaidan ja siihen liittyvien kuurosateiden siirtyminen etelään näkyy esimerkiksi Kiinan itäosissa varsin selkeästi tilapäisesti sateisempana kautena.
Ajallisesti talvimonsuuni eli monsuunisateiden vetäytyminen alkaa Pakistanin itäosissa ja Intian länsiosissa (Gujarat, Rajasthan) sekä Pohjois-Kiinan Sisä-Mongolian keskiosista elokuu-syyskuun taitteessa. Kiinassa monsuunisateet vetäytyvät usein syyskuun aikana varsin nopeasti kaakkoon niin, että lokakuulle saavuttaessa talvimonsuuni on Shanghai- Fujian- Guangxi linjalla ja lokakuun puolivälissä jo Hainanin eteläpuolella. Intiassa Maharashtrain osavaltio (esimerkiksi Mumbain seutu) ohitetaan tyypillisesti lokakuun alussa. Lokakuun aikana kuuroittaisten sateiden alueet vetäytyvät Intiassakin edelleen etelään. Marraskuun alkaessa sateiden pohjoisreuna sijaitsee keskimäärin Karnataka ja Andhra Pradesh -osavaltioiden paikkeilla.
Talvimonsuunin jälkeen sää on yleensä turismin kannalta kosteaa kesäkautta miellyttävämpi paitsi vähäisempien sateiden johdosta myös, koska Euraasian mantereen sisäosista virtaa viileämpää ilmaa tilalle. Suuremmalla todennäköisyydellä aurinkoisempi, kuivempi ja turistien suosima talvikausi alkaa esimerkiksi Kaakkois-Aasian Thaimaassa marraskuussa. Intian niemimaalta monsuunisateet vetäytyvät yleensä edelleen kohti Sri Lankaa, jonka talvimonsuunin kuurosateet ylittävät keskimäärin vuodenvaihteen tietämillä. Monsuunisateiden aikataulu ja voimakkuus voidaan yleensä ennakoida sääennustusmalleilla varsin hyvin. Ajallista vaihtelua vuodesta toiseen selittää muun muassa ENSO-oskillaatio.
[muokkaa] Lähteet
- Barry, G.R., R.J. Chorley, 1999: Atmosphere, Weather and Climate. 7th Edition. Routledge, London, Great Britain. ISBN 0-415-16020-0. Esimerkiksi kuva 9.34, sivulla 262.
- World Meteorological Organization, 2003: Climate into the 21th Century. Cambridge University Press. ISBN 0-521-79202-9. Erityisesti kohdat 2.14 Monsoons ja 2.15 El Niño/Southern Oscillation (ENSO) sivuilla 70–73.
