Australia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Täsmennyssivu kertoo muista merkityksistä.
Australian liittovaltio
Commonwealth of Australia
Australian lippu Australian vaakuna
lippu vaakuna

Australian sijainti

Valtiomuoto parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Kuningatar
Kenraalikuvernööri
Pääministeri
Elisabet II
Peter Cosgrove
Tony Abbott

Pääkaupunki Canberra (345 257 as.) [1]
35°16′58″S, 149°07′53″E

Muita kaupunkeja Sydney (4 399 722 as.), Melbourne (3 892 419 as.), Brisbane (1 945 639 as.) [1]

Pinta-ala
– yhteensä 7 741 220[2] km² (sijalla 6)
– josta sisävesiä 0,8 %

Väkiluku (2013) 22 262 501[2] (sijalla 56)
– väestötiheys 2,9 / km²
– väestönkasvu 1,11 % (2013)

Viralliset kielet englanti (de facto)lähde?

Valuutta Australian dollari (AUD)

BKT (2012) sijalla 19
– yhteensä 986,7 miljardia USD (PPP)[2]
– per asukas 43 300 USD

HDI (2012) 0.938[3] (sijalla 2)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 4 %
– teollisuus 27,3 %
– palvelut 68,8 %

Aikavyöhyke +8 / UTC+10:30
– kesäaika UTC+9 / UTC+11:30

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

1. tammikuuta 1901 (perustuslaki)
11. joulukuuta1931 (Westminsterin säädös)

Lyhenne AU

– ajoneuvot: AUS
– lentokoneet: VH

Kansainvälinen
suuntanumero
+61

Motto ei mottoa (aiemmin Advance Australia)

Kansallislaulu Advance Australia Fair

Australia eli Australian liittovaltio (engl. The Commonwealth of Australia) on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis ’eteläinen’. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret ja Vanuatu koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Nykyinen väestö on noin 22,3 miljoonaa ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Alkuperäisasukkaita eli aboriginaaleja on väestöstä 2,2 prosenttia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttaneet kivikauden ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta veneillä tai kanooteilla.[4]

Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joista jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa.[5]

Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon, jonka alus purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.[5] Kilpailevan teorian mukaan portugalilaiset löysivät Australian jo 1500-luvun alkupuolella.[6]

Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia.[4]

Itsenäistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villan ja vehnän viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Itä-Australian siirtokunnille myönnettiin osittainen itsehallinto. Uusi Etelä-Wales oli saanut saman etuoikeuden jo 1842.[5] Siirtolaisten alettua asuttaa maata ja laiduntaa lampaita aboriginaalit karkotettiin sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän jyrkän laskemisen.[5]

Vuonna 1901 kuusi osavaltiota muodostivat liittovaltion, Australian kansainyhteisön (Commonwealth of Australia). Vielä sen jälkeen se oli brittiläiseen imperiumiin kuulunut autonominen dominio, mutta vuonna 1931 säädetty Westminsterin säädös vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Vuonna 1986 annettu asetus katkoi viimeisetkin määräykset, joilla Australia oli Britannian alainen.[4]

Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa Gallipolin taisteluissa 1915.[7]

Toisessa maailmansodassa Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan natsi-Saksalle 1939. Sen jälkeen kun Japani valloitti Singaporen, Australia haki turvaa Yhdysvalloilta ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.[7]

Vuonna 1965 Australia osallistui Vietnamin sotaan Yhdysvaltojen puolella.[7]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväenpuolueen hallituskausi kesti 1983–1996. Pääministeri Paul Keating pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä jäi kuitenkin 45 prosenttiin. John Howardin johtama liberaalipuolue piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa 1996–2007. Howard veti tiukkaa linjaa: Australia tuki Irakin sotaa, vastusti Kioton ilmastoprotokollaa, kohteli tylysti turvapaikanhakijoita ja kieltäytyi pyytämästä anteeksi aboriginaaleilta näiden kokemaa riistoa ja syrjintää. Vuonna 2007 vaalit voitti työväenpuolue Kevin Ruddin johdolla, ja Rudd toimi pääministerinä aina kesäkuuhun 2010 asti, jolloin pääministeriksi nousi Ruddin varapääministeri Julia Gillard, Australian ensimmäinen naispääministeri.[7][8]

Vuonna 2002 yökerhopommi surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.[7]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on kuningatar Elisabet II, joka on myös Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar ja asuu siksi Lontoossa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa pääministeri, jolla on laajat toimeenpanovaltuudet.[4]

Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.[2]

Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:

Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on 90 paikkaa, työväenpuolueella 55 paikkaa, vihreillä yksi paikka ja muilla neljä paikkaa.[2]

Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue. Vihreillä on liittovaltion senaatissa yhdeksän paikkaa.[2]

Osavaltiot ja territoriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australia location map.png

Australian merentakaiset territoriot.

Australia koostuu kuudesta osavaltiosta sekä useista territoriosta, joista kaksi sijaitsee mantereella. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Manner-Australiassa sijaitsevia territorioita ovat Pohjoisterritorio ja Australian pääkaupunkiterritorio.[2] Territoriot toimivat suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin osavaltiotkin, mutta Australian liittovaltion parlamentilla on oikeus puuttua niiden lainsäädäntöön. Osavaltioiden lainsäädäntöön sen sijaan liittovaltio voi puuttua vain Australian perustuslain 51. pykälän niin salliessa.

Kaikilla osavaltioilla on oma kaksikamarinen parlamenttinsa, lukuun ottamatta Pohjoisterritorion, Australian pääkaupunkiterritorion ja Queenslandin yksikamarisia parlamentteja. Parlamentin alahuone on nimeltään lakiasäätävä kokous, Legislative Assembly, tosin Etelä-Australiassa ja Tasmaniassa se tunnetaan nimellä House of Assembly. Parlamentin ylähuone puolestaan on lakiasäätävä neuvosto, Legislative Council.[9]

Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta Jervis Bay sekä Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret, jotka tunnetaan myös nimellä Keelingsaaret. Asuttamattomia territorioita ovat Ashmore- ja Cartiersaaret, Korallimerensaaret, Heardsaari ja McDonaldinsaaret sekä Australian Antarktinen territorio.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australia satelliittikoostekuvassa.

Australia on ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat Australian Kordillieerit, joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin laskettelukin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan alangoksi, jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten Darling ja Murray. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia suolajärviä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa pensasaroa ja aavikkoa.[11][12]

Australian suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,4 milj. as.), Melbourne (3,9 milj.), Brisbane (1,9 milj.), Perth (1,6 milj.) ja Adelaide (1,2 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 345 000 asukasta.[1]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Keskiosat ovat pysyvien korkeapaineiden leveysasteilla, ja muistuttavat Saharaa ja Kalaharia. Sateisemmat alueet reunustavat mantereen kuivaa ydintä. Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille, kun pasaatien kohtaamisvyöhyke liikkuu alueelle. Samaan aikaan syntyy Australian monsuuni, ja vallitseva tuulensuunta on koillisesta.[13]

Australian itä- ja kaakkoisosissa sateita saadaan ympäri vuoden. Keskiosan aavikko ulottuu länsirannikolle 18. ja 30. eteläisen leveyspiirin välisellä alueella sekä etelärannikolle 125. ja 135. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.[13]

Trooppiset syklonit osuvat Australiaan pari kertaa vuodessa, yleensä maan pohjois- ja luoteisosaan.[13]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koala ja eukalyptukset ovat tunnusomaisia Australian luonnolle.
Pääartikkeli: Australian eläimistö

Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Varsinkin mantereen eläimistö on kehittynyt pitkään muista erillään. Australiassa elää monia endeemisiä eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat eukalyptukset. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai savannia. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia sademetsiä ja lounaisosassa on nahkealehtistä kasvillisuutta.[14]

Australiassa on arvioitu elävän 300 000 eläinlajia, joista tunnetaan vasta kolmannes. Nisäkkäitä tunnetaan 280 lajia, lintuja yli 700 lajia, matelijoita 380 lajia, sammakkoeläimiä 120 lajia ja makeanveden kaloja noin 200 lajia. Loput lajit ovat selkärangattomia.[14]

Mantereelle erityisen luonteenomainen on runsas pussieläinlajisto, johon kuuluvat muun muassa yli 50 kengurulajia sekä koala ja vompatit. Australian eläimistöön kuuluu myös vesinokkaeläin, joka on neljän nokkasiililajin ohella yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Australian pohjoisosien sademetsäalueiden joissa vaanii krokotiileja, joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melbournen väestö on 3,7 miljoonaa, toiseksi suurin Australiassa.

Australialla on rikas, länsimainen markkinatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on toisella sijalla Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2007 inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna[3] ja kuudentena The Economist -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.[15]

Vuonna 2011 Heritage Foundationin julkaisemassa Economic freedom -raportissa Australia määriteltiin maailman kolmanneksi vapaimmaksi markkinatalousmaaksi heti Hongkongin ja Singaporen jälkeen. Raportin mukaan liberaalit rahoitusmarkkinat, minimaalinen työmarkkinoiden sääntely, korkea liiketoiminnan vapaus, vahva yksityisomaisuuden suoja ja kaupankäynnin esteiden redusoiminen ovat pääsyitä Australian korkeaan sijoitukseen.[16]

Sydneyssä päämajaansa pitävä australialainen Qantas-lentoyhtiö nimettiin saksalaisen Aero International -aikakauslehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.[17]

Australialla on maailman suurimmat tunnetut uraanivarannot, ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme uraanikaivosta tuottavat yhteensä keskimäärin 9 600 tonnia uraanioksidia vuodessa.[18]

Vuonna 2012 Australian bruttokansantuote oli 43 300 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohti, eli maailman 20:ksi korkein. Palvelusektori tuotti siitä noin 69 %, teollisuus 27 % ja maatalous 4 %. Työttömyysaste oli 5,2 %[2]

Australian merkittävimpiin luonnonvaroihin kuuluvat kivihiili, rautamalmi, bauksiitti, kupari, uraani, hopea, tina, jalokivet ja kulta.[2] Merkittävimmät vientituotteet ovat villa, kivihiili, vehnä, koneet ja kulta.[2] Australiassa harjoitetaan vehnänviljelyä erityisesti Australian lounaiskulmassa Perthin ympäristössä.

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian uskonnot[19][20]
Uskonto 2001 % 2006 % 2011 %
Katolisuus 26.6 25.8 25.3
Anglikaanisuus 20.7 18.7 17.1
Australian yhdistynyt kirkko 6.7 5.7 5.0
Presbyteriaaninen ja Reformoitu 3.4 3.0 2.8
Ortodoksisuus 2.8 2.9 2.6
Baptismi 1.6 1.6 1.6
Luterilaisuus 1.3 1.3 1.2
Helluntalaisuus 1.0 1.1 1.1
Muut kristityt 3.8 3.7 4.5
Kristityt yhteensä 68.0 63.9 61.1
Budhalaisuus 1.9 2.1 2.5
Islam 1.5 1.7 2.2
Hindulaisuus 0.5 0.8 1.3
Juutalaisuus 0.4 0.5 0.5
Muut ei-kristilliset 0.5 0.6 0.8
Ei-kristilliset yhteensä 4.9 5.6 7.2
Uskonnottomat 15.5 18.7 22.3
Kantaansa kertomattomat 11.7 11.9 9.4
Yhteensä 100.0 100.0 100.0

Suurin osa australialaisista on kolonialismin aikana Australiaan tulleiden eurooppalaisten jälkeläisiä, jotka muodostavat noin 90 % väestöstä. Suurin osa eurooppalaisista tuli Britteinsaarilta. Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan "australialaisia", heitä oli 37,13 % väestöstä. Muita ryhmiä olivat englantilaiset (31,65 %), irlantilaiset (9,08 %), skotit (7,56 %), italialaiset (4,29 %) saksalaiset (4,02 %), kiinalaiset (3,37 %) ja kreikkalaiset (1,87 %).[21]

Vuonna 2007 aboriginaaleja oli noin 460 000. Torresinsalmen saarten asukkaat eivät ole Australian aboriginaaleja vaan he ovat etnisesti melanesialaisia.[22] Nykyisin monet alkuperäisistä asukkaista asuvat reservaateissa Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, kun yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta.[23] Vuonna 2008 Australian hallitus pääministeri Kevin Ruddin johdolla esitti parlamentissa anteeksipyyntönsä aboriginaaleille. Anteeksipyyntö televisioitiin koko maahan, sille hurrattiin, mutta aboriginaalien edustajat sanoivat, että pahoittelun lisäksi heidän pitäisi saada korvauksia.[24]

Australialla ei ole valtionuskontoa, mutta kristinusko on maan valtauskonto. Kristittyjen osuus väestöstä on jo pitkään ollut laskeva. Vuoden 2011 tilaston mukaan maan väestöstä 61,1 % on kristittyjä, joista katolilaisia on 25,3 % ja anglikaaneja 17,1 %. Saman tilaston mukaan 22,3 % väestöstä on uskonnottomia ja heidän osuutensa kasvaa nopeimmin. Buddhalaisuus (2,5 %) on maan toiseksi suurin uskonto, ja sitä seuraavat islam (2,2 %) ja hindulaisuus (1,3 %). Yhteensä 7,2 % maan väestöstä kuuluu ei-kristillisiin uskontoihin. 9,4 % vastaajista kieltäytyi määrittelemästä uskonnollista vakaumustaan.[20] Viikoittain kirkossa kävi vuonna 2004 vain 7,5 % australialaisista,[25] eikä uskonnolla ole keskeistä asemaa suurelle osalle maan väestöä.[26]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydneyn oopperatalo.

Aluksi Australian kulttuuri oli leimallisesti brittiläistä kulttuuria, joka hitaasti sopeutui uudenlaiseen ilmastoon. 1960-luvulta alkaen kulttuuri on saanut enemmän vaikutteita sekä aasialaisten ja keskieurooppalaisten maahanmuuttajien että aluksi syrjittyjen aboriginaalien kulttuureista.[27]

Alkuvuosista alkaen Australiassa on ollut kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Nobel-palkittu Patrick White. Sydneyn oopperatalo tunnetaan arkkitehtuuristaan, ja joka toinen vuosi järjestettävät Adelaiden festivaalit tuovat maahan kansainvälisiä tähtiä, kuten Royal Shakespeare Companyn ja Kirov-baletin.[27]

Elokuvaohjaaja Peter Weir on ollut usein sekä Oscar- että Golden Globe -ehdokkaana. Weirin läpimurtoelokuva Huviretki hirttopaikalle oli ensimmäisiä kansainvälisesti menestyneitä australialaiselokuvia. Weirin myöhempiä australialaisia elokuvia olivat Gallipoli (1981) ja Rakkaus veitsenterällä (1982), joissa kummassakin oli pääosassa tuolloin vielä jokseenkin tuntematon australialainen näyttelijä Mel Gibson.[28]

Didgeridoo on erikoislaatuinen Australian aboriginaalien puhallussoitin, joka valmistetaan termiittien ontoksi kaivertamasta puunrungosta.[29]

Australiasta on lähtenyt monia menestyneitä esiintyjiä kevyen musiikin eri osa-alueilta AC/DC:stä Kylie Minogueen.[30]

Ennen eurooppalaisten tuloa aboriginaalit söivät paikallisia kasveja ja eläimiä monipuolisesti. Ensimmäiset eurooppalaiset söivät pääasiassa perunoita ja lihaa, aluksi riistaa, myöhemmin nautaa ja lammasta. Kalan ja äyriäisten syöminen on kasvanut 1930-luvulta, ja vihannesten kulutus 1950-luvulta alkaen. Nykyisin australialaiset huippukokit tunnetaan fuusiokeittiöstä eli eri maiden perinteiden yhdistämisestä. Tavalliset ihmiset kuluttavat pikaruokaa enemmän kuin missään muualla maailmassa.[31]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Australiasta 17 kohdetta. Niistä kolme on kulttuurikohteita (Australian rangaistussiirtolat, Royal Exhibition Building ja Carlton Gardens sekä Sydneyn oopperatalo), neljä sekakohdetta (Kakadun kansallispuisto, Tasmanian erämaat, Uluru-Kata Tjutan kansallispuisto ja Willandran järvialue) ja loput luontokohteita: Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet, Australian nisäkäsfossiililöydökset (Riversleigh/Naracoorte), Fraser Island, Greater Blue Mountains -alue, Heard ja McDonaldinsaaret, Iso valliriutta, Lord Howen saariryhmä, Macquariensaari, Purnululun kansallispuisto, Queenslandin tropiikki ja Shark Bay.[32]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1896 alkaen. Ensimmäisen kerran sillä oli edustaja talviolympialaisissa vuonna 1936. Australia on isännöinyt olympialaisia kahdesti: Vuonna 1956 Melbournessa ja vuonna 2000 Sydneyssä.

Maa on menestynyt parhaiten perinteisissä brittiläisissä joukkuelajeissa: kriketissä, rugbyssa, maahockeyssa ja verkkopallossa. Yksilölajeista uimarit, pyöräilijät, yleisurheilijat, soutajat ja purjehtijat ovat saaneet useita olympiamitaleita; eniten kultamitaleita (viisi) on saanut uimari Ian Thorpe.[33]

Australiassa on käytössä useita jalkapallokoodeja. Suosituimmat ovat rugbyn eri lajit eli australialainen jalkapallo, rugby league ja rugby union. Eurooppalainen jalkapallo on suosituimmuudessa toissijainen edellä mainittuihin jalkapallokoodeihin verrattuna.[34] Australian jalkapallomaajoukkue oli helmikuussa 2011 FIFA:n rankingissa sijalla 23.[35] Jalkapallomaajoukkue on voittanut OFC Nations Cupin neljästi, ja sijoittui toiseksi vuoden 2011 Aasian mestaruuskilpailuissa. Maailmanmestaruuskilpailuissa Australia on ollut kolmesti, paras sijoitus on Saksassa 2006 saavutettu neljännesvälieräpaikka.

Golf on Australiassa suosittua kaikissa yhteiskuntaluokissa.[34] Australian avoin tennisturnaus on yksi neljästä arvostetusta Grand Slam -turnauksesta.

Australian jääkiekkomaajoukkue on osallistunut kansainvälisiin kisoihin aktiivisesti 1986 vuodesta lähtien ja joukkue on vuoden 2012 maailmanrankingissa sijalla 32.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 3218.0 – Regional Population Growth, Australia, 2007-08 (html) 22. huhtikuuta 2009. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 19. marraskuuta 2009. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j The World Factbook: Australia CIA. (englanniksi)
  3. a b 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  4. a b c d Background note (arkistoitu) 2011. US Dept. State. Viitattu 19.10.2013.
  5. a b c d Australian history ASA Group. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  6. http://www.reuters.com/article/2007/03/21/us-australia-map-idUSSYD3449720070321
  7. a b c d e Timeline Australia BBC News
  8. Australia Country Profile BBC News
  9. State Parliaments and Legislative Assemblies Australian Government. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  10. Territories of Australia Australian Government. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  11. The island continent Australia in brief. Australian Government. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)
  12. Water & land rescources ASA Group (englanniksi)
  13. a b c Country Guide Australia BBC Weather
  14. a b c Soils, Fauna and Flora ASA. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  15. Quality of life Economist 2005
  16. Australia Index of Economic Freedom 2011
  17. Sicherheitsrate der 60 grössten Fluggeschellschaften weltweit Aero International 3/2009 (saksaksi)
  18. Australia's Uranium World Nuclear Association. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  19. Cultural diversity: Year Book Australia, 2008Australian Bureau of Statistics 07.02.2008
  20. a b Cultural diversity in Australia: Reflecting a Nation: Stories from the 2011 CensusAustralian Bureau of Statistics 21.06.2012
  21. 2006 Census Tables : Australia [1]
  22. Demographics Of Torres Strait Islands Wow Melanesia 2009 (englanniksi)
  23. Australia apology to Aborigines BBC 2008
  24. Australia apology to Aborigines 13.2.2008. BBC News. (englanniksi)
  25. NCLS releases latest estimates of church attendance NLCS Research 2009
  26. God's OK, it's just the religion bit we don't like Sydney Morning Herald 2008 (englanniksi)
  27. a b Culture ASA. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  28. Films Peter Weir Cave. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  29. Didgeridoo Australia Wandoo Didgeridoo Australia (englanniksi)
  30. Australia Global Hit Music. Viitattu 6.2.2011 (englanniksi)
  31. Australia Countries and their cultures (englanniksi)
  32. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  33. Australia in Olympics Sport reference
  34. a b Sports in Australia Yes Australia (englanniksi)
  35. Associations: Australia FIFA (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindqvist, Sven: Terra nullius: Matkalla ei-kenenkään-maassa. (Terra nullius: En resa genom ingens land, 2006.) Suomentanut Heikki Salojärvi. Vantaa: Pequod, 2006. ISBN 952-99259-3-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Australia.