Australia

Wikipedia

Tämä artikkeli on viikon yhteistyöartikkeli, koska tämä merkittävästä aiheesta oleva artikkeli tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Commonwealth of Australia Australian liittovaltio
lippu vaakuna
Valtiomuoto	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Kuningatar Kenraalikuvernööri Pääministeri	Elisabet II Quentin Bryce Kevin Rudd
Pääkaupunki	Canberra (345 257 as.) [1]
Muita kaupunkeja	Sydney (4 399 722 as.), Melbourne (3 892 419 as.), Brisbane (1 945 639 as.) [1]
Pinta-ala  – josta sisävesiä	7 686 850 km² (sijalla 6) 1 %
Väkiluku (2008)  – väestötiheys  – väestönkasvu	21 468 700 (sijalla 53) 3 / km² 0,87 % (2005)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Australian dollari (AUD)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 16 644 700 000 USD 33 400 USD
HDI (2007)	0,962 (sijalla 3)
Elinkeinorakenne	maatalous 3,4 %, palvelut 68,4 %, teollisuus 28,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+8 / UTC+10:20 UTC+9 / UTC+11
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	1. tammikuuta 1901
Lyhenne Maatunnus	AU ajoneuvot: AUS lentokoneet: VH
Kansainvälinen suuntanumero	+61
Motto	ei mottoa (aiemmin Advance Australia)
Kansallislaulu	Advance Australia Fair

Australia eli Australian liittovaltio (engl. The Commonwealth of Australia) on valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis 'eteläinen'. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Nykyinen väestö on noin 20,4 miljoonaa ja keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Alkuperäisasukkaita, aboriginaaleja, on väestöstä 2,2 %.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Osavaltiot ja territoriot 4 Maantiede 5 Luonto 6 Talous 7 Väestöjakauma 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttaneet ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta maata pitkin silloin, kun Australiaan vielä oli maasiltoja vedenpinnan alhaisuuden takia. Torresinsalmen saarten asukkaat eivät ole Australian aboriginaaleja vaan he ovat etnisesti melanesialaisia.

Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt euroopalainen oli hollantilainen Willem Janszoon jonka alus purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollaniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.

Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen, vuonna 1788, britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia saapui alueelle. 1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia. Villan ja vehnän viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Australialle myönnettiin osittainen itsehallinto.

Vuonna 1901 kuusi osavaltiota muodostivat liittovaltion, Australian kansainyhteisön (Commonwealth of Australia). Vielä sen jälkeen se oli brittiläiseen imperiumiin kuulunut autonominen dominio, mutta vuonna 1931 säädetty Westminsterin säädös vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Tästä liittovaltiosta on 100 vuodessa tullut menestyvä, nykyaikainen demokratia. Nykyisin huolena on taloudellinen riippuvuus Aasian markkinoista. Myös aboriginaaleihin kohdistuneen riiston ja syrjinnän tunnustaminen on Australian hallitukselle varsin vaikea kysymys. Myös laillisesti ja laittomasti maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden asema on aiheuttanut keskustelua.

Vuonna 1976 alkuperäisasukkaita eli aboriginaaleja oli 144 000. Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla he olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joilla jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa. Siirtolaisten alettua asuttaa maata karkotettiin aboriginaalit sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän jyrkän laskemisen. Heidän määränsä on kuitenkin ollut nousussa 1950-luvulta lähtien. Nykyisin monet alkuperäisistä asukkaista asuvat reservaateissa Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla. Osa heistä on muuttanut kaupunkeihin. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, jossa yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta. Vuonna 2007 aboriginaaleja oli noin 460 000.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Australian politiikka

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.

Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen.

Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:

• National Party of Australia (konservatiivinen, maanviljelijät)
• Liberal Party of Australia (porvarillinen)
• Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)

Poliittinen kehitys on ollut vakaata: John Howardin johtama Liberaalipuolue piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa 1996–2007, jota edelsi Työväenpuolueen hallituskausi 1983–1996. Vuodesta 2007 hallitsee jälleen työväenpuolue pääministerinsä Kevin Ruddin johdolla. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue.

[muokkaa] Osavaltiot ja territoriot

Pääartikkeli: Australian osavaltiot ja territoriot

Australia koostuu kuudesta osavaltiosta sekä useista territoriosta, joista kaksi sijaitsee mantereella. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Manner-Australiassa sijaitsevia territorioita ovat Pohjoisterritorio ja Australian pääkaupunkiterritorio (Australian Capital Territory). Territoriot toimivat suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin osavaltiotkin, mutta Australian liittovaltion parlamentilla on oikeus puuttua niiden lainsäädäntöön. Osavaltioiden lainsäädäntöön sen sijaan liittovaltio voi puuttua vain Australian perustuslain 51. pykälän niin salliessa.

Kaikilla osavaltiolla on oma kaksikamarinen parlamentti, lukuun ottamatta Pohjoisterritorion, Australian pääkaupunkiterritorion ja Queenslandin yksikamarisia parlamentteja. Parlamentin alahuone on nimeltään lakiasäätävä kokous, Legislative Assembly, tosin Etelä-Australiassa ja Tasmaniassa se tunnetaan nimellä House of Assembly. Parlamentin ylähuone puolestaan on lakiasäätävä neuvosto, Legislative Council.

Australialla on myös useita pienempiä, asutettuja territorioita, joihin kuuluvat Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitseva sotilastukikohta Jervis Bay, sekä Norfolkin saari, Joulusaari ja Kookossaaret, jotka tunnetaan myös nimellä Keelingsaaret. Asuttamattomia territorioita ovat Ashmore- ja Cartiersaaret, Korallimerensaaret, Heardsaari, McDonaldin saaret sekä Australian Antarktinen territorio.

[muokkaa] Maantiede

Australia on ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat Australian Kordillieerit, jonka rinteet ulottuvat niin korkealle, että laskettelukin on mahdollista lumipeitteisillä rinteillä. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan alangoksi, jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet kuten Darling ja Murray. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia suolajärviä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa pensasaroa ja aavikkoa.

Australian suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,4 milj. as.), Melbourne (3,9 milj.), Brisbane (1,9 milj.), Perth (1,6 milj.) ja Adelaide (1,2 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 345 000 asukasta.^[1]

[muokkaa] Luonto

Pääartikkeli: Australian eläimistö

Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Varsinkin mantereen eläimistö on kehittynyt pitkään muista erillään. Australiasta voi löytää eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat eukalyptukset. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai savannia. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia sademetsiä ja lounaisosassa on nahkealehtistä kasvillisuutta.

Mantereelle erityisen luonteenomainen on runsas pussieläinten lajisto, johon kuuluvat muun muassa yli 50 kengurulajia sekä koala ja vompatti. Australian eläimistöön kuuluu myös vesinokkaeläin, joka on neljän nokkasiililajin ohella yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Australian pohjoisosien sademetsäalueiden jokimutkissa vaanii krokotiileja, joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.

[muokkaa] Talous

Australialla on rikas, länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on kolmannella sijalla Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna ja kuudentena The Economist -lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005. Australia jakaantuu rikkaaseen etelään ja köyhään pohjoiseen.

Sydneyssä päämajaansa pitävä Australialainen Qantas-lentoyhtiö nimettiin saksalaisen Aero Intenational -aikakauslehden listalla maailman turvallisimmaksi lentoyhtiöksi.^[2]

Australialla on maailman suurimmat tunnetut uraanivarannot, ja se on merkittävä uraanin tuottaja. Australian kolme uraanikaivosta tuottavat miltei neljänneksen maailman uraanista.

Vuonna 2008 Autralian bruttokansantuote oli 38 200 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohti, eli maailman 24:ksi korkein. Palvelusektori tuotti siitä lähes 70 %, teollisuus 27 % ja maatalous 3,4 %. Työttömyysaste oli 4,2 %^[3]

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Australian väestöjakauma

Suurin osa australialaisista on kolonialismin aikana Australiaan tulleiden euroopalaisten jälkeläisiä, euroopalaisten jälkeläiset muodostavat noin 90 % väestöstä. Suurin osa Euroopalaisista tuli Brittein saarilta. Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan "australialaisia", heitä oli 37,13 % väestöstä. Muita ryhmiä olivat englantilaiset (31,65 %), irlantilaiset (9,08 %), skotit (7,56 %), italialaiset (4,29 %) saksalaiset (4,02 %), kiinalaiset (3,37 %) ja kreikkalaiset (1,87 %).^[4]

Australian alkuperäisasukkaiden sekä Torresinsalmen saarten asukkaiden yhteenlaskettu lukumäärä oli 410 003 eli 2,2 % väestöstä. Vielä vuonna 1971 heitä oli ollut vain 115 953. Alkuperäisasukkaiden määrä on arvioitu olevan jopa 460 000 sillä kaikki alkuperäisasukkaat eivät ilmoita itseään alkuperäisasukkaiksi väestönlaskuissa.^[5]

Australialla ei ole valtionuskontoa, mutta kristinusko on maan valtauskonto. Vuoden 2006 tilaston mukaan Maan väestöstä 64 % on kristittyjä, joista 26 % katolilaisia ja 19 % anglikaaneja. Saman tilaston mukaan 19 % väestöstä on uskonnottomia ja uskonnottomat ovat maan nopeimmin kasvava uskontoryhmä ja 12 % vastaajista kieltäytyi määrittelemästä uskontoaan. Buddhalaisuus (2,1 %) on maan toiseksi suurin uskonto, jota seuraa islam (1,7 %) ja hindulaisuus (0,8 %). Yhteensä alle 6 % maan väestöstä kuuluu ei-kristillisiin uskontoihin.^[6] Viikottain kirkossa kävi vuonna 2004 vain 7,5 % australialaisista,^[7] eikä uskonnolla ole keskeistä asemaa suurelle osalle maan väestöä.^[8]

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• rautamalmi
• bauksiitti
• kupari
• uraani
• hopea
• tina
• jalokivet
• kulta

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• villa ja muut karjatuotteet
• kivihiili
• vehnä
• koneet
• tina

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Australia Wikitravelissa (englanniksi)
• Dundernews - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
• Satelliittikuva Australiasta - Google Maps
• Valokuvia - Terra Galleria
• Valokuvia - Virtual Australia
• Commonwealth Online - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi)
• Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry