Pohjois-Amerikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjois-Amerikka
Location North America.svg
Pinta-ala 24 709 000 km²
Väkiluku 530 000 000
  – väestötiheys 22,9 as/km²
Valtioita 23 (luettelo valtioista)
Kielet englanti, espanja, ranska, intiaani- ja eskimokielet [1]
Aikavyöhyke UTC-10 – UTC
Suurimmat kaupungit New York, México, Los Angeles, Chicago [2]

Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Sen pinta-ala on noin 24 480 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 530 miljoonaa. Se on Aasian ja Afrikan jälkeen kolmanneksi suurin manner pinta-alaltaan ja Aasian, Afrikan ja Euroopan jälkeen neljänneksi suurin väkiluvultaan. Pohjois-Amerikassa on yhteensä 38 maata.

Mantereella on kolme suurta valtiota: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat, jotka käsittävät suurimman osan Pohjois-Amerikkaa. Näiden lisäksi myös Keski-Amerikan ja Karibian katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikan pinta-ala on noin 24 240 000 km².[3]

Maanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista.[1] Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria.[4] Maanosan korkein kohta on Mount McKinley Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).[3]

Pohjois-Amerikan merkittävimpiä jokia ovat Missouri, Mississippi, Rio Grande ja Saint Lawrence. Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitsevat Suuret järvet, joista suurimpana Yläjärvi; myös Kanadassa on suuria järviä kuten Iso Karhujärvi[3]. Yhdysvaltain länsiosissa vuorijonojen välissä on aavikoita, suljettuja altaita ja suolajärviä.[1] Maanosan tunnetuin vesiputous on Niagara.[3]

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikan ilmasto vaihtelee alueittain. Suurin osa mannerta on kosteaa, lukuun ottamatta Lounais-Yhdysvaltojen kuivaa vyöhykettä, Kalliovuorten altaita ja Koillis-Meksikoa. Tornadoja ilmenee laajalla alueella Keski-Yhdysvalloissa, ja mantereen eteläosiin kulkeutuu Karibianmereltä usein hurrikaaneja.[1] Keski-Amerikka sijaitsee tropiikissa, mutta korkeuserot aiheuttavat vaihtelua ilmastossa niin että alavilla alueilla ilmasto on kuumaa ja kosteaa, mutta korkeammilla alueilla lauhkeaa.[4]

Lehtipuut viihtyvät hyvin Yhdysvaltain lauhkeissa itäosissa, Kaliforniassa kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta, ja Tyynenmeren rannikolla menestyvät kookkaat puulajit kuten punapuu. Subboreaalisella alueella kasvaa subboreaalista metsää. Mantereen keskiosia peittää preeria. Pohjoisessa subboreaalisen vyöhykkeen pohjoispuolella Kanadassa ja Alaskassa on tundrakasvillisuutta. Metsissä elää muun muassa hirviä, musta- ja harmaakarhuja, ilveksiä ja majavia sekä erilaisia kauriita.[1] Keski-Amerikan kasvillisuus vaihtelee kosteiden alueiden metsistä kuivien alueiden pensaskasvillisuuteen.[4]

Väestö ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikassa asui vuonna 2000 noin 462 miljoonaa ihmistä, joka on 8 % koko maailman väestöstä. Suurin väestöryhmä ovat eurooppalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, jotka ovat enemmistönä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissakin Keski-Amerikan maissa. Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä on määrällisesti eniten Yhdysvalloissa ja suhteellisesti enemmistönä Belizessä ja joillain Karibian saarilla kuten Haitilla. Maanosan alkuperäisasukkaita ovat intiaanit ja eskimot. Intiaaneja asuu suhteellisesti eniten Meksikossa ja muualla Väli-Amerikassa. Karibian intiaanit ovat jo kadonneet.[5]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Amerikan puhutuimmat kielet ovat englanti ja espanja. Jonkin verran puhutaan myös ranskaa ja hollantia sekä alkuperäisväestön eri intiaanikieliä.[1][4] Maanosan pohjoisosissa puhutaan lisäksi eskimokieliä.[6]

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinusko on Pohjois-Amerikan suurin uskonto. Englanninkielisistä kristityistä suurin osa on protestantteja, ja espanjan- ja ranskankielisistä roomalaiskatolisia. Osa eurooppalaisperäisestä väestöstä on idän ortodokseja tai juutalaisia. Inuiteilla on omat perinteiset šamaaniuskontonsa, haitilaisilla afrikkalaisperäinen voodoo ja kuubalaisilla santeria.[5]

Maat ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
(arvio 7/2005)
Väestötiheys
(as./km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Pohjois-Amerikka
Kanadan lippu Kanada 9 984 670 32 805 041 3,3 Ottawa perustuslaillinen monarkia ranska,englanti Kanadan dollari
Meksikon lippu Meksiko[7] 1 972 550 106 202 903 53,8 México liittotasavalta espanja Meksikon peso
Flag of the United States.svg Yhdysvallat 9 826 630 308 651 528 31,4 Washington D.C. liittovaltio englanti (de facto) Yhdysvaltain dollari
Karibianmaat
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda 443 68 722 155,1 St. John's parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit 389 117 534 302,1 Kingstown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Flag of Trinidad and Tobago.svg Trinidad ja Tobago 5 128 1 088 644 212,3 Port of Spain tasavalta englanti Trinidad ja Tobagon dollari
Jamaikan lippu. Jamaika 10 991 2 731 832 248,6 Kingston parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Jamaikan dollari
Kuuban lippu Kuuba 110 860 11 346 670 102,4 Havanna tasavalta espanja Kuuban peso,Kuuban vaihdettava peso
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis 261 38 958 149,3 Basseterre parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Saint Lucian lippu Saint Lucia 616 166 312 270,0 Castries parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Bahaman lippu Bahama 13 940 301 790 21,6 Nassau parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Bahaman dollari
Barbadoksen lippu Barbados 431 279 254 647,9 Bridgetown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Barbadoksen dollari
Flag of Dominica.svg Dominica 754 69 029 91,6 Roseau tasavalta englanti Itä-Karibian dollari
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 48 730 8 950 034 183,7 Santo Domingo tasavalta espanja Dominikaanisen tasavallan peso
Grenadan lippu Grenada 344 89 502 260,2 St. George's parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Haitin lippu Haiti 27 750 8 121 622 292,7 Port-au-Prince tasavalta ranska,haitin kreoli Haitin gourde
Keski-Amerikka
Belizen lippu Belize 22 966 279 457 12,2 Belmopan perustuslaillinen monarkia, parlamentaarinen demokratia englanti Belizen dollari
Costa Rican lippu Costa Rica 51 100 4 016 173 78,6 San José tasavalta espanja Costa Rican colón
El Salvadorin lippu El Salvador 21 040 6 704 932 318,7 San Salvador tasavalta espanja Yhdysvaltain dollari
Guatemalan lippu Guatemala 108 890 14 655 189 134,6 Guatemala tasavalta espanja quetzal
Hondurasin lippu Honduras 112 090 6 975 204 62,2 Tegucigalpa tasavalta espanja Hondurasin lempira
Flag of Nicaragua.svg Nicaragua 129 494 5 465 100 42,2 Managua tasavalta espanja córdoba
Panaman lippu Panama
Panama sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Pohjois-Amerikassa. Panaman kannaksen itäinen osa Panamasta kuuluu Etelä-Amerikkaan.

75  420 3  360  474 38 / km² Panamá tasavalta espanja Panaman balboa

Epäitsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

valtio pinta-ala(km²) asukasluku asukastiheys(km²) pääkaupunki emämaa
Flag of Bermuda.svg Bermuda 53 65 365 1 233,3 Hamilton Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Anguilla.svg Anguilla 102 13 254 129,9 The Valley Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Bonairen lippu Bonaire 288 14 006 246,3 Kralendijk Alankomaiden lippu Alankomaat
Flag of Aruba.svg Aruba 193 71 566 370,8 Oranjestad Alankomaiden lippu Alankomaat
Flag of Saba.svg Saba 13 1 424 109,5 The Bottom Alankomaiden lippu Alankomaat
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius 21 3 100 147,6 Oranjestad Alankomaiden lippu Alankomaat
Flag of Sint Maarten.svg Sint Maarten 24 40 917 1 704 Philipsburg Alankomaiden lippu Alankomaat
Flag of the British Virgin Islands.svg Brittiläiset Neitsytsaaret 153 22 643 148,0 Road Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Cayman Islands.svg Caymansaaret 262 44 270 169,0 George Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Greenland.svg Grönlanti 2 166 086 56 375 0,026 Nuuk Tanskan lippu Tanska
Flag of Guadeloupe (local) variant.svg Guadeloupe 1 780 448 713 252,1 Basse-Terre Ranskan lippu Ranska
Flag of Puerto Rico.svg Puerto Rico 9 104 3 916 632 430,2 San Juan Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Flag of Martinique.svg Martinique 1 100 432 900 393,5 Fort-de-France Ranskan lippu Ranska
Flag of Montserrat.svg Montserrat 102 9 341 91,6 Plymouth , Brades[8] Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Yhdysvaltain lippu Navassa 5 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Flag of the Turks and Caicos Islands.svg Turks- ja Caicossaaret 430 20 556 47,8 Cockburn Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the United States Virgin Islands.svg Yhdysvaltain Neitsytsaaret 352 108 708 308,8 Charlotte Amalie Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Flag of Saint-Pierre and Miquelon.svg Saint-Pierre ja Miquelon 242 7 012 29,0 Saint-Pierre Ranskan lippu Ranska
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 376377. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  2. Largest Cities of the World - (by metro population) World Atlas. Viitattu 9.3.2014.
  3. a b c d Geography of North America How Stuff Works. Viitattu 9.3.2014.
  4. a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 378379. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  5. a b Geography of North America: The People How Stuff Works. Viitattu 9.3.2014.
  6. Hannu Reime: Viikon kieli: Eskimokielet 27.10.2006. Yle Ykkösaamu. Viitattu 18.12.2013.
  7. Fyysiseltä maantieteeltään Meksikon kaakkoisosan katsotaan kuuluvan Keski-Amerikkaan.[1][2] Poliittiselta maantieteltään Meksikoa ei kuitenkaan pidetä Keski-Amerikkaan kuuluvana.[3][4]
  8. Suuri osa Plymouthista, Montserrat'n de jure -pääkaupungista tuhoutui Soufrièren tulivuoren purkauksissa vuodesta 1995 alkaen, ja monia hallituksen toimistoja siirrettiin Bradesiin.