Länsi-Intia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saariryhmää. Länsi-Intian liittovaltio oli alueella toiminut liittovaltio vuosina 1958–1962.
Länsi-Intia
Karte Karibik Inseln.png
Maantiede
Muut nimet Karibian saaret tai Karibia
Caribe (esp.)
Caribbean (engl.)
Caraïben (holl.)
Caraïbe tai Antilles (ransk.)
Vesialue Karibianmeri
Merialue Atlantin valtameri
Saaria yht. 13 itsenäistä saarivaltiota, 17 epäitsenäistä saarivaltiota
Suurin saari Kuuba
Muita saaria Bahama, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico sekä 700 muuta saarta.
Pinta-ala 2 754 000 km² km²
Valtio
Valtio Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago
Jamaika
Kuuba
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucian lippu Saint Lucia
Bahaman lippu Bahama
Barbadoksen lippu Barbados
Dominican lippu Dominica
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta
Grenada
Haiti
Territorio Yhdysvaltain Neitsytsaarten lippu Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Turks- ja Caicossaaret Turks- ja Caicossaaret
Puerto Ricon lippu Puerto Rico
Caymansaarten lippu Caymansaaret
Sint Maartenin lippu Sint Maarten
Ranskan lippu Saint Martin
Ranskan lippu Saint-Barthélemy
Montserratin lippu Montserrat
Ranskan lippu Martinique
Ranskan lippu Guadeloupe
Curaçaon lippu Curaçao
Brittiläisten Neitsytsaarten lippu Brittiläiset Neitsytsaaret
Anguillan lippu Anguilla
Aruban lippu Aruba
Kunta Saban lippu Saba
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius
Bonairen lippu Bonaire
Väestö
Väkiluku 39 169 962
Asutuskeskukset Santo Domingo
Havanna
Santiago de los Caballeros
Port-au-Prince
Kingston
Santiago de Cuba
San Juan
Holguín
Tärkein kieli espanja, englanti, ranska, hollanti, papiamento, haitin kreoli

Länsi-Intia, myös Karibian saaret tai Karibia, on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva saariryhmä Karibianmerellä, joka ulottuu 3 200 kilometrin mittaisena kaarena Floridasta Venezuelan rannikolle. Siihen kuuluvat Bahama, Isot Antillit (Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico), Pienet Antillit (Leeward- ja Windwardsaaret) sekä Etelä-Amerikan pohjoisrannikon tuntumassa sijaitsevat pienet saaret. Saaristoon kuuluu ainakin 7 000 saarta ja luotoa, joista suurimmat ovat Kuuba ja Hispaniola. Länsi-Intian ja Väli- sekä Etelä-Amerikan väliin jää Karibianmeri; saariston pohjoispuolella sijaitsee Atlantin valtameri (Sargassomeri) ja luoteessa taas Meksikonlahti. Länsi-Intia on saanut nimensä löytäjänsä Kristoffer Kolumbuksen harhaolettamasta, jonka mukaan hän oli löytänyt läntisen tien Intiaan saavuttuaan Bahamasaarille 1492.

Tuliperäinen saariryhmä koostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, jotka ovat kohonneet pinnan ylle. Korkein huippu on Pico Duarte (3 175 metriä) Dominikaanisessa tasavallassa, joka jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa. Pienet-Antillit koostuvat useista pikkuvaltioista ja epäitsenäisistä alueista

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Intian ilmasto on trooppinen. Koillispasaati tuo kesäisin runsaita sateita ja etenkin saarten koillisilla vuorenrinteillä kasvaa sademetsiä. Etenkin kesällä ja syksyllä alueella esiintyy voimakkaita hirmumyrskyjä. Tulivuoritoiminta on vaikuttanut elämään monilla saarilla: Martiniquessa purkautui Mont Pelée vuonna 1902 ja Montserrat’ssa Soufriere Hills 1995.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Intian poliittinen kehitys.

Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit. Kristoffer Kolumbus rantautui alueelle 1492 ja tästä lähtien alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Eniten alkuperäistä väestöä on jäljellä Dominicassa. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan, mistä johtuen useimpien saarien väestö on nykyään pääosin mustaihoista.

Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle. Saarista kilpailivat ja sotivat keskenään Britannia, Ranska ja Alankomaat. Myös Ruotsi omisti pienen Saint-Barthélemyn saaren vuosina 1784–1877 sekä Guadeloupen 1813–1814. Tanskalle kuuluivat puolestaan nykyiset Neitsytsaaret, jotka myytiin Yhdysvalloille vuonna 1917. Monet saaret ovat vaihtaneet omistajaa useaan kertaan.

Oikeuden kaupankäyntiin alueella saivat eri maiden kauppakomppaniat. Merirosvot ja kaapparit alkoivat hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan, joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerin-, kahvin- ja tupakantuotannon keskuksina.

Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle 1804. Perinteisen plantaasiviljelyn taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Tämän jälkeen alueelle alkoi muuttaa vapaata työväkeä Aasiasta entisten mustaihoisten orjien tilalle.

Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi vuonna 1844. Espanjan ja Yhdysvaltojen vuoden 1898 sodan seurauksena Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi 1902, ja Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltoihin.

Useat pienemmät Karibian saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltojen yhteyteen.

Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala (km²) Asukasluku (arvio 7/2005) Väestötiheys (as./km²) Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda 443 68 722 155,1 St. John’s parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit 389 117 534 302,1 Kingstown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago 5 128 1 088 644 212,3 Port of Spain tasavalta englanti Trinidad ja Tobagon dollari
Jamaika 10 991 2 731 832 248,6 Kingston parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Jamaikan dollari
Kuuba 110 860 11 346 670 102,4 Havanna tasavalta espanja Kuuban peso, Kuuban vaihdettava peso
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis 261 38 958 149,3 Basseterre parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Saint Lucian lippu Saint Lucia 616 166 312 270,0 Castries parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Bahaman lippu Bahama 13 940 301 790 21,6 Nassau parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Bahaman dollari
Barbadoksen lippu Barbados 431 279 254 647,9 Bridgetown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Barbadoksen dollari
Dominican lippu Dominica 754 69 029 91,6 Roseau tasavalta englanti Itä-Karibian dollari
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta 48 730 8 950 034 183,7 Santo Domingo tasavalta espanja Dominikaanisen tasavallan peso
Grenada 344 89 502 260,2 St. George’s parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
Haiti 27 750 8 121 622 292,7 Port-au-Prince tasavalta ranska, haitin kreoli Haitin gourde

Epäitsenäiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

saari Pinta-ala (km²) asukasluku asukastiheys (per km²) pääkaupunki emämaa
Aruban lippu Aruba 193 103 065 534 Oranjestad Alankomaiden lippu Alankomaat
Anguillan lippu Anguilla 91 13 600 132 The Valley Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Bonairen lippu Bonaire 288 14 006 246,3 Kralendijk Alankomaiden lippu Alankomaat
Brittiläisten Neitsytsaarten lippu Brittiläiset Neitsytsaaret 153 27 000 260 Road Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Curaçaon lippu Curaçao 444 180 592 406,7 Willemstad Alankomaiden lippu Alankomaat
Ranskan lippu Guadeloupe 1 780 440 000 249,1 Basse-Terre Ranskan lippu Ranska
Ranskan lippu Martinique 1 128 400 000 132 Fort-de-France Ranskan lippu Ranska
Montserratin lippu Montserrat 120 4 655 Brades Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Saban lippu Saba 13 1 424 109,5 The Bottom Alankomaiden lippu Alankomaat
Ranskan lippu Saint-Barthélemy 21 7 448 354,6 Gustavia Ranskan lippu Ranska
Ranskan lippu Saint Martin 53 35 000 675 Marigot Ranskan lippu Ranska
Flag of Sint Eustatius.svg Sint Eustatius 34 3 100 147,6 Oranjestad Alankomaiden lippu Alankomaat
Sint Maartenin lippu Sint Maarten 34 40 917 1 704 Philipsburg Alankomaiden lippu Alankomaat
Caymansaarten lippu Caymansaaret 264 60 456 139,5 George Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Puerto Ricon lippu Puerto Rico 9 104 3 989 133 430,2 San Juan Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Turks- ja Caicossaaret Turks- ja Caicossaaret 430 32 700 45 Cockburn Town Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Yhdysvaltain Neitsytsaarten lippu Yhdysvaltain Neitsytsaaret 346 108 448 313,1 Charlotte Amalie Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CD-Facta 2004