Haiti

Haiti (haitiksi Ayiti, ransk. Haïti) eli Haitin tasavalta (haitiksi Repiblik d Ayiti, ransk. République d'Haïti) on noin yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia. Valtio itsenäistyi 1. tammikuuta 1804 Ranskasta.

Haiti on maailman köyhimpiä valtioita. Maailman ruokakriisi 2007–2008, korruptio Haitissa ja muut poliittiset ongelmat sekä turvattomuus ja luonnonkatastrofit ovat tuhonneet maan talouden.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Haitin historia

[muokkaa] Intiaanien tuho ja orjaplantaasit

Saaren alkuperäiset asukkaat olivat arawak-intiaaneja. Espanjalaisten tullessa 1400-luvun lopulla arawakeja oli eri arvioiden mukaan ainakin miljoona, ehkä kolme miljoonaa. Muutamassa vuosikymmenessä heidän lukumääränsä pieneni alle sadantuhannen. 1540-luvulla heitä oli enää muutamia. Arawakien tuho, joidenkin mukaan kansanmurha, johtui osittain huonosta kohtelusta, osittain ennalta tuntemattomista taudeista kuten isorokko, influenssa ja tuhkarokko. Espanjalaiset käyttivät saarta sokeriruo'on viljelyyn ja Keski- ja Etelä-Amerikan valloitustensa tukikohtana, kunnes se luovutettiin Ranskalle 1697.

Intiaanien tilalle saarelle tuotiin työvoimaksi kaiken kaikkiaan 790 000 orjaa Afrikasta. Plantaasit menestyivät – saarella tuotettiin 1780-luvulla 60 % Euroopassa kulutetusta kahvista ja 40 % sokerista.

[muokkaa] Haitin itsenäistyminen

Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa saaren orjat nousivat kapinoimaan. Tämä johti vuonna 1804 maailman ensimmäisen mustan tasavallan perustamiseen, jonka ensimmäiseksi hallitsijaksi nousi Jean Jacques Dessalines. Kaikki Euroopan suurvallat ja Yhdysvallat asettivat Haitin heti sen itsenäistyttyä täydelliseen saartoon, joka jatkui useita kymmeniä vuosia. Haiti pakotettiin vuonna 1833 maksamaan entiselle siirtomaaisännälleen, Ranskalle, jättikorvaukset Ranskan menettämästä omaisuudesta, orjista. Korvausten maksaminen saattoi Haitin pysyvän velkataakan alle ja lamautti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Haitia ovat itsenäistymisestä alkaen vaivanneet levottomuudet, köyhyys, sotilaskomento ja väkivalta.

[muokkaa] Yhdysvaltain miehitys ja Duvalierien perhediktatuuri

Yhdysvallat miehitti Haitin vuosina 1915–1934. Vuonna 1957 valtaan nostettiin diktaattori François Duvalier (”Papa Doc”); hänen suurimpana ansionaan voidaan pitää^{kenen mukaan?}, että hän aivan ensimmäiseksi mursi ns. mulattieliitin: Haitissa oli hänen valtakauteensa asti paikallistasolla valtaa pitänyt eliitti, jonka muodostivat entisten siirtomaaisäntien ja naisorjien jälkeläiset. He pitivät itseään etuoikeutettuina ja käyttäytyivät sen mukaan, vaikka tosiasiassa olivat hyvin pieni vähemmistö. Duvalier, koulutukseltaan lääkäri, oli sen sijaan puhdasverinen musta, jotka muodostivat enemmistön, ja valtaan päästyään hän täytti lupauksen jonka oli antanut aiemmin: hän teki lopun mulattien yksinvallasta ja etuoikeuksista kovakouraiseen tapaan. Tosin hän sai huomata, että pysyäkseen vallassa hänen oli turvauduttava terroriin. Tämän vuoksi Haitissa vallitsikin koko hänen valtakautensa ajan pelon ilmapiiri eikä ulkomaisia investointeja oikein tahtonut tulla^lähde?.

The MINUSTAH during the 2006 Elections (Photo: Patrick-André Perron

François Duvalierin kuoltua vuonna 1971 seuraajaksi nousi hänen poikansa Jean-Claude Duvalier (”Baby Doc”). Diktatuurista johtunut korruptio on ollut suuri ongelma. Nuorempi Duvalier kylläkin aloitti hyvin^{kenen mukaan?} vangitsemalla isänsä vallan äärimuotona toimineen salaisen poliisin Tonton Macoutes'n (kreolin kieltä, merkitsee ”peikko”) pahimmat pukarit, muodostamalla lopuista niukasti aseistetun miliisijärjestön jonka komensi etupäässä yleisiin rakennustöihin sekä tekemällä lopun mm. köyhää kansaa kirjaimellisesti kuiviin imeneen, veriplasmaa Yhdysvaltoihin myyneen Hemo Caribbean -yhtiön toiminnasta; tätä yhtiötä voidaan pitää^{kenen mukaan?} huomattavassa määrin syyllisenä AIDSin leviämiseen, koska sen toimittama veriplasma oli täysin testaamatonta^lähde?. Samoin muutama muukin liikaa itsestään luullut^{kenen mukaan?} korkea virkamies sai lentävän lähdön. Myös poika sai huomata korruption pureutuneen liian syvälle hallintoonsa, ja lopulta Duvalierien kausi päätyi vuonna 1986 nuoremman Duvalierin hallinnon kaaduttua laajoissa levottomuuksissa.

[muokkaa] Jatkuvat levottomuudet

Presidentti Jean-Bertrand Aristiden syrjäyttäminen on lisännyt kansan liikehdintää kaduilla. Helmikuun 2006 presidentinvaaleissa voittajaksi nousi ensimmäisellä kierroksella Aristidea lähellä oleva René Préval, joka astui virkaansa toukokuussa 2006.

Huhtikuussa 2008 Haitilla oli väkivaltaisia ruokamellakoita ruoan ja polttoaineen kallistumisen vuoksi. Pääministeri Jacques-Édouard Alexis joutui niiden vuoksi eroamaan.^[3]

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Haiti jakautuu kymmeneen departementtiin:

Departementit jakaantuvat yhteensä 41 piirikuntaan (”arrondissement”) ja piirikunnat yhteensä 133 kuntaan (”commune”).

[muokkaa] Maantiede

Haiti satelliittikuvassa.

Haiti sijaitsee pääosin Haitin saaren länsiosissa. Maan pääosa muodostuu kahdesta vuoristoisesta niemimaasta, joiden välissä on Gonâvenlahti. Vuorten itärinteillä on periaatteessa sademetsää, länsirinteillä piikkipensastoa ja savannia. Vuorijonojen välissä on hedelmällisiä laaksoja, kuten tärkeimmän joen^lähde?, Artiboniten, laakso.^[4] Maan korkein kohta on Pic La Selle -vuorenhuippu, joka kohoaa 2 674 metrin korkeuteen.^[5] Koska väestön enemmistön ensisijainen kotitalousenergian lähde on polttopuu, Haitin luonnonmetsät katoavat nopeasti: vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä.^[6]

Pienempiä Haitiin kuuluvia saaria ovat La Gonâve, Tortuga, Grande Caye ja Ile a Vâche. Haitin suurin kaupunki on sen pääkaupunki Port-au-Prince, jossa on noin kaksi miljoonaa asukasta.

[muokkaa] Talous

Näkymä Cap Haïtienin kaupunkiin.

Haiti on yksi maailman köyhimpiä valtioita ja läntisen pallonpuoliskon köyhin ja vähiten kehittynyt maa.^[7] Vuonna 2006 Haiti oli maailman korruptoitunein valtio.^[8] Kaksi kolmasosaa työvoimasta toimii maataloudessa viljellen elintarvikkeita lähinnä kotimaan kulutukseen. Haitin luonnonvarat ovat niukat ja maa on ylikansoitettu. Terveyspalvelut saavuttavat sangen pienen osan väestöstä: Amerikkojen terveysjärjestön (PAHO) mukaan 40 % väestöstä on ilman perusterveydenhuoltoa, 76 % synnytyksistä tapahtuu ilman asiantuntevaa apua, yli puolella väestöstä ei ole lääkkeitä saatavilla ja puolet lapsista on rokotettu.^[9] Väkivalta ja yleinen turvattomuus estää laajalti perusterveydenhuoltopalvelujen viemisen koko väestölle. Haitia on pitkään uhannut kansainvälinen epäonnistuneeksi valtioksi (failed state) julistaminen.^[10]^[11]

Haitin merkittävin luonnonvara on bauksiitti. Merkittävimmät vientituotteet ovat kahvi ja kaakao.

[muokkaa] Politiikka

6. helmikuuta 2006 pidettiin Haitin presidentin- ja parlamenttivaalit, kaksi vuotta Jean-Bertrand Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Vaaleissa oli yli 30 ehdokasta.