Kesäolympialaiset 1900
| II olympiadin kisat | |
|---|---|
 |
|
| Isäntäkaupunki |  Pariisi, Ranska |
| Osallistujat | 1 225 urheilijaa 24 maasta |
| Kisatapahtumat | 95 lajia |
| Avajaiset | 14. toukokuuta 1900 |
| Päättäjäiset | 28. lokakuuta 1900 |
| Avaaja | ? |
| Urheilijoiden vala | ei ohjelmassa[1] |
| Tuomareiden vala | ei ohjelmassa[2] |
| Olympiatulen sytyttäjä | ei ohjelmassa |
| Olympiastadion | Vélodrome de Vincennes |
Kesäolympialaiset vuonna 1900 järjestettiin Pariisissa. Ne olivat toiset nykyaikaiset olympiakisat. Kisojen osallistujamäärä kohosi huomattavasti vuoden 1896 Ateenan kisoista, mutta Suomi ei ollut mukana.
Kisojen aikaan järjestettiin myös maailmannäyttely. Kisojen aikaan oli niin paljon kaikenlaisia esityksiä sekä tapahtumia, että koko urheilu uhkasi jäädä varjoon. Parhaiten tätä havainnollistaa se, että kisoissa jaettujen mitalien etupuolella luki "Pariisin maailmannäyttely 1900", ja olympialaisista mainittiin vain mitalin takapuolella.
Kisat kestivät suhteettoman pitkään, useita kuukausia. Kalastuskisat käytiin Seine-joen varrella. Ohjelmassa olivat muun muassa golf, hevospoolo, jalkapallo, jousiammunta, kriketti, kroketti, purjehdus, ratsastus, rugby, soutu ja vesipallo. Maailmannäyttelyyn kuuluneita epävirallisia lajeja oli monta, kuten hengenpelastus, ilmapallopurjehdus ja leijanlennätys. Iso-Britannia voitti jalkapallon, hevospoolon ja vesipallon, Ranska oli paras kriketissä ja rugbyssä. Maratonille saatiin liikkeelle kokonaista 16 urheilijaa. Maraton tarjoili myös draamaa, kun kisaa johtanut ruotsalaisjuoksija Ernst Fast ohjattiin "vahingossa" väärään suuntaan risteyksessä. Tällä välin isäntämaata edustanut, mutta myöhemmin luxemburgilaiseksi osoittautunut Michel Théato ehätti hänen edelleen ja voitti maratonin, jonka pituus oli 40 260 metriä.
Näissä kisoissa mukaan pääsivät myös naiset, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen perustanut ranskalaisparoni Pierre de Coubertin vastusti tätä erittäin jyrkästi. Naisten lajeja olivat kroketti, golf ja tennis. Kaikkien aikojen ensimmäinen naisvoittaja olympialaisissa oli tennispelaaja Charlotte Cooper.
Kisojen kuninkaisiin lukeutui Saksassa syntynyt mutta Yhdysvaltoja edustanut Alvin Kraenzlein, joka voitti 60 metrin juoksun, 110 metrin ja 200 metrin aitajuoksut sekä pituushypyn. Ray Ewry oli toinen kuninkaista: hän otti voitot vauhdittomassa pituudesta, vauhdittomasta kolmiloikasta ja vauhdittomasta korkeushypystä. Kisojen järjestäjämaa Ranska rohmusi eniten mitaleita, yhteensä sata.
Sisällysluettelo |
Lajit ja mitalistit[muokkaa]
Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 95 kilpailua. Edellisisistä kisoista poiketen paini ja painonnosto eivät olleet kisaohjelmassa, mutta sen sijaan mukana oli 13 uutta lajia.
- Ammunta
- Golf
- Jalkapallo
- Jousiammunta
- Kriketti
- Kroketti
- Köydenveto
- Miekkailu
- Pelota
- Poolo
- Purjehdus
- Pyöräily
- Ratsastus
- Rugby
- Soutu
- Tennis
- Uinti
- Vesipallo
- Voimistelu
- Yleisurheilu
Mitalitaulukko[muokkaa]
| 1900 kesäolympialaiset - mitalitaulukko |  |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sija | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
| 1 | Ranska |
25 | 41 | 34 | 100 |
| 2 |  Yhdysvallat |
19 | 14 | 14 | 47 |
| 3 |  Iso-Britannia |
15 | 6 | 9 | 30 |
| 4 | Sekajoukkue |
6 | 3 | 3 | 12 |
| 5 |  Sveitsi |
6 | 2 | 1 | 9 |
| 6 |  Belgia |
5 | 5 | 5 | 15 |
| 7 |  Saksa |
4 | 2 | 2 | 8 |
| 8 | .svg){kind=small} Italia |
2 | 1 | 0 | 3 |
| 9 | Australia |
2 | 0 | 3 | 5 |
| 10 |  Tanska |
1 | 3 | 2 | 6 |
 Unkari |
1 | 3 | 2 | 6 | |
| 12 | Kuuba |
1 | 1 | 0 | 2 |
| 13 |  Kanada |
1 | 0 | 1 | 2 |
| 14 |  Espanja |
1 | 0 | 0 | 1 |
 Luxemburg |
1 | 0 | 0 | 1 | |
| 16 |  Itävalta |
0 | 3 | 3 | 6 |
| 17 |  Norja |
0 | 2 | 3 | 5 |
| 18 | Intia |
0 | 2 | 0 | 2 |
| 19 |  Alankomaat |
0 | 1 | 3 | 4 |
| 20 |  Böömi |
0 | 1 | 1 | 2 |
| 21 |  Meksiko |
0 | 0 | 1 | 1 |
.svg){kind=small} Ruotsi |
0 | 0 | 1 | 1 | |
| Yhteensä | 90 | 90 | 88 | 268 | |
Kohokohtia[muokkaa]
- Yhdysvaltain Alvin Kraenzlein voitti yleisurheilussa neljä lajia (60 metriä, 110 metrin aidat, 200 metrin aidat ja pituushypyn) ja on edelleen ainoa yleisurheilussa samoissa kisoissa neljä yksilölajia voittanut urheilija.
- Ison-Britannian Charlotte Cooper voitti naisten tenniksen ja oli olympiahistorian ensimmäinen naisvoittaja.
- Yhdysvaltain Ray Ewry voitti 16. heinäkuuta samana päivänä kolme kilpailua: vauhdittoman korkeushypyn, vauhdittoman pituushypyn ja vauhdittoman kolmiloikan.
- Kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja on todennäköisesti alankomaalaisen soudun perämiehellisen kaksikon perämieheksi valittu arvioilta 7–12-vuotias ranskalaispoika. Poika katosi palkintoseremonian jälkeen ja hänen henkilöllisyytensä ja tarkka ikänsä on jäänyt arvoitukseksi.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Aiheesta muualla[muokkaa]
| Kesäolympialaiset |
1896 | 1900 | 1904 | 1906 | 1908 | 1912 | 1916 | 1920 | 1924 | 1928 | 1932 | 1936 | 1940 | 1944 | 1948 | 1952 | 1956 | 1960 | 1964 | 1968 | 1972 | 1976 | 1980 | 1984 | 1988 | 1992 | 1996 | 2000 | 2004 | 2008 | 2012 | 2016 | 2020 | 2024 |
|---|---|
| Talviolympialaiset |
1924 | 1928 | 1932 | 1936 | 1940 | 1944 | 1948 | 1952 | 1956 | 1960 | 1964 | 1968 | 1972 | 1976 | 1980 | 1984 | 1988 | 1992 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 |
Ammunta | Golf | Jalkapallo | Jousiammunta | Kriketti | Kroketti | Köydenveto | Miekkailu | Pelota | Poolo | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Rugby | Soutu | Tennis | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu
