Maraton
Wikipedia
Maratonilla tarkoitetaan 42,195 kilometrin juoksumatkaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Maraton on peräisin kreikkalaisesta tarusta, jonka mukaan kreikkalainen sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa. Matka Marathonin ja Ateenan välillä on noin 40 kilometriä. Tarun mukaan sotilas kuoli Ateenaan päästyään, mutta maraton-juoksun taru jäi elämään.
Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa. Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan edustalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Maratonin pituudeksi oli määritelty 26 mailia, mutta matkaan lisättiin 385 jaardia, jotta se saatiin päättymään kuninkaallisen aition eteen. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.
[muokkaa] Maratoniin valmistautuminen
Maratonin juokseminen on hyväkuntoisellekin ihmiselle raskas fyysinen suoritus, johon valmistautuminen hyvissä ajoin on äärimmäisen tärkeää. Puoli vuotta on yleensä suositeltu minimiaika maratonin juoksemisen harjoitteluun. Harjoittelun tavoitteena on parantaa hapenottokykyä, parantaa lihaskuntoa ja ennen kaikkea totuttaa elimistö pitkäaikaisiin liikuntasuorituksiin.
Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.
Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.
Noin kuukautta ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti liiallisen rasituksen välttämiseksi. Viimeisellä viikolla ennen maratonia monet juoksevat vain lyhyitä (1–5 km) matkoja.
Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta voi elimistön energiavarastoja ladata muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Onnistunut hiilihydraattitankkaus voi helpottaa huomattavasti juoksusuoritusta ja siirtää glykogeenin hupenemista. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esim. pasta, urheilujuoma, puuro, leipä, riisi ja tuoremehu.
[muokkaa] Maratonin juokseminen
Monet maratonin juosseet pitävät yhtenä tärkeimpänä tekijänä tasaista vauhtia ja riittävää nesteytystä. Tätä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia "jäniksiä". Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa mm. ohentaa juoksijan verta liiallisesti.
Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 km kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihaksien kangistumisena tai "seinään törmäämisenä". Tässä vaiheessa elimistö siirtyy käyttämään rasvaa energian lähteenä.
Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo todella kovana suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.
[muokkaa] Olympiamitalistit
[muokkaa] Miehet
[muokkaa] Naiset
| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 1984 | |||
| 1988 | |||
| 1992 | |||
| 1996 | |||
| 2000 | |||
| 2004 | |||
| 2008 |
[muokkaa] MM-mitalistit
[muokkaa] Miehet
[muokkaa] Naiset
[muokkaa] Haamurajojen rikkojat
[muokkaa] Miehet
- Lähde: IAAF. Tulokset amatöörikilpailuista ellei toisin ilmoiteta.
- 2 tuntia 40 minuuttia – 2.38.17 1913 – Harry Green – Iso-Britannia
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.39,2 1912 - Viljami Kolehmainen - Suomi (ammattilaiskilpailu)[1]
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.02 1925 – Albert Michelsen – Yhdysvallat
- 2 tuntia 20 minuuttia – 2.18.41 1953 – Jim Peters – Yhdysvallat
- 2 tuntia 10 minuuttia – 2.09.37 1967 – Derek Clayton – Australia
- 2 tuntia 9 minuuttia – 2.08.34 1969 – Derek Clayton – Australia
- 2 tuntia 8 minuuttia – 2.07.12 1985 – Carlos Lopes – Portugali
- 2 tuntia 7 minuuttia – 2.06.50 1988 – Belayneh Densamo – Etiopia
- 2 tuntia 6 minuuttia – 2.05.42 1999 – Khalid Khannouchi – Marokko
- 2 tuntia 5 minuuttia – 2.04.55 2003 – Paul Tergat – Kenia
- 2 tuntia 4 minuuttia – 2.03.59[2] 2008 – Haile Gebrselassie – Etiopia
[muokkaa] Naiset
- Lähde: IAAF.
- 3 tuntia – 2.55.22 1971 – Beth Bonner – Yhdysvallat
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.27.33 1979 – Grete Waitz – Norja
- 2 tuntia 25 minuuttia – 2.22.43 1983 – Joan Benoit – Yhdysvallat
- 2 tuntia 20 minuuttia – 2.19.46 2001 – Naoko Takahashi – Japani
- 2 tuntia 19 minuuttia – 2.18.47 2001 – Catherine Ndereba – Kenia
- 2 tuntia 18 minuuttia – 2.17.18 2002 – Paula Radcliffe – Iso-Britannia
- 2 tuntia 16 minuuttia – 2.15.25 2003 – Paula Radcliffe – Iso-Britannia
[muokkaa] Ennätykset
[muokkaa] Miehet
| Ennätys | Aika | Juoksija | Päiväys | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| Maailmanennätys[3] | 2.03.59 | 28. syyskuuta 2008 | Berliini | |
| Euroopan ennätys[3] | 2.06.36 | 16. huhtikuuta 2000 | Lontoo | |
| 6. huhtikuuta 2003 | Pariisi | |||
| Suomen ennätys[4] | 2.10.46 | 13. huhtikuuta 2008 | Rotterdam |
[muokkaa] Naiset
| Ennätys | Aika | Juoksija | Päiväys | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| Maailmanennätys[3] | 2.15.25 | 13. huhtikuuta 2003 | Lontoo | |
| Euroopan ennätys[3] | 2.15.25 | 13. huhtikuuta 2003 | Lontoo | |
| Suomen ennätys[4] | 2.28.00 | 2. huhtikuuta 1995 | Lontoo |
[muokkaa] Katso myös
- World Marathon Majors, maailman suurimmista maratonkilpailuista koostuva sarjamuotoinen kilpailu
[muokkaa] Lähteet
- ↑ New York Timesin arkisto (PDF)
- ↑ Gebrselassie murskasi maratonin ME:n 28.9.2008. MTV3. Viitattu 28.9.2008.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 http://www.iaaf.org/statistics/records/inout=O/discType=5/disc=MAR/detail.html
- ↑ 4,0 4,1 http://www.tilastopaja.org/db/fi/rec.php
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Suomalaisia maratontapahtumia
- Joensuu Maraton Toukokuun alussa
- Helsinki City Run puolimaraton Toukokuun puolivälissä
- Terwahölkkä ja -maraton (Oulu) Toukokuun lopussa
- Yyteri Maraton Toukokuun lopussa
- Suvi-illan maraton (Forssa) Kesäkuun puolivälissä
- Paavo Nurmi Marathon (Turku) Kesäkuun lopussa
- Hämeenlinna Maraton Heinäkuun lopussa
- Tampere Maraton Elokuun alussa
- Helsinki City Marathon Elokuun lopussa
- Ruskamaraton (Levi) Syyskuun alussa
- Kuopio Maraton Syyskuun alussa
- Finlandia Marathon (Jyväskylä) Syyskuun puolivälissä
- Espoon Rantamaraton Syyskuun lopussa
- Vantaa Maraton Lokakuun alussa
- Kankaanpää Maraton Lokakuun lopussa
- Julma-Juhan Juoksu (Piippola, Suomen keskipiste) Kesäkuun puolivälissä
- Yrittäjämaraton Kauhavalla
[muokkaa] Maratontapahtumia muualla
- New York City Marathon (englanniksi)
- Stockholm Marathon
- Berliinin maraton
- Bostonin maraton
- Chicagon maraton
- Lontoon maraton
- Rotterdamin maraton
Tähän asti kaikki ajat IAAF:n maailman parhaiksi hyväksymiä, tästä eteenpäin virallisia ennätyksiä.
| Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.05.38 | Khalid Khannouchi | Lontoo, Iso-Britannia | 14.4.2002 | Käsiaika 2.05.37,8. Khannouchi vaihtoi kansalaisuuttaan edellisen ennätyksen tehtyään. | |
| 2.04.55 | Paul Tergat | Berliini, Saksa | 28.9.2003 | ||
| 2.04.26 | Haile Gebrselassie | Berliini, Saksa | 30.9.2007 | ||
| 2.03.59 | Haile Gebrselassie | Berliini, Saksa | 28.9.2008 |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Tätä aiemmat tulokset IAAF:n maailman parhaiksi hyväksymiä, seuraava ensimmäinen virallinen maailmanennätys.
| Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.15.25 | Paula Radcliffe | Lontoo, Iso-Britannia | 13.4.2003 | Tarkka aika 2.15.24,6 |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Maratonin ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään. Ilmeisesti ensimmäiseksi viralliseksi ennätykseksi hyväksyttiin vasta Tikkasen tulos. Aiemmin Bostonissa tehdyt tulokset eivät yleensä olleet edes tilastokelpoisia alamäen takia. Tässä taulukossa on lueteltu Bostonin tulosten ohella paras normaalireitillä tehty tulos kunakin ajankohtana.
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 3.01.06 | Kaarlo Nieminen | Oulunkylä | 16.9.1906 | |
| 2.50.48 | Kaarlo Nieminen | Helsinki | 1909 | Radalla |
| 2.46.00,4 | Viljami Kolehmainen | Tukholma, Ruotsi | 31.8.1909 | Radalla |
| (2.32.56,5 | Viljami Kolehmainen | Edinburgh, Iso-Britannia | ?.1.1912) | Ammattilaisena |
| (2.29.39,2 | Viljami Kolehmainen | Newark, Yhdysvallat | 20.10.1912) | Ammattilaisena |
| 2.41.48 | Tatu Kolehmainen | Lontoo, Iso-Britannia | 1913 | |
| 2.32.35,8 | Hannes Kolehmainen | Antwerpen, Belgia | 22.8.1920 | Matka 42 750 m |
| 2.32.12.0 | Armas Toivonen | Los Angeles, Yhdysvallat | 1932 | |
| 2.31.37 | Mikko Hietanen | Imatra | 1946 | |
| 2.29.39,0 | Mikko Hietanen | Boston, Yhdysvallat | 19.4.1947 | Bostonin reitti on alamäkeä |
| 2.31.02 | Mikko Hietanen | Imatra | 1948 | |
| 2.28.39,4 | Salomon Könönen | Turku | 2.10.1949 | Euroopan ennätys ja ensimmäinen Viljami Kolehmaisen aikaa parempi tulos |
| 2.28.07,4 | Veikko Karvonen | Tampere | 3.8.1951 | |
| 2.26.41,8 | Veikko Karvonen | Helsinki | 27.7.1952 | |
| 2.25.19,2 | Veikko Karvonen | Turku | 5.10.1952 | |
| 2.24.51,6 | Veikko Karvonen | Bern, Sveitsi | 29.8.1954 | |
| 2.21.21,6 | Veikko Karvonen | Kööpenhamina, Tanska | 4.9.1955 | |
| 2.18.04,8 | Paavo Kotila | Pieksämäki | 12.8.1956 | |
| 2.17.53,8 | Pentti Rummakko | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 1968 | |
| 2.17.47,2 | Pentti Rummakko | Reykjavik, Islanti | 6.7.1968 | |
| 2.14.59 | Pentti Rummakko | Boston, Yhdysvallat | 20.4.1970 | Bostonin reitti on alamäkeä |
| 2.16.33,6 | Pentti Rummakko | Mäntsälä | 28.3.1971 | |
| 2.16.21,4 | Seppo Nikkari | Fukuoka, Japani | 5.12.1971 | |
| 2.15.15,0 | Pekka Tiihonen | Turku | 2.4.1972 | |
| 2.14.47,0 | Seppo Nikkari | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 29.4.1972 | |
| 2.14.02,8 | Seppo Nikkari | Fukuoka, Japani | 3.12.1972 | |
| 2.13.09,0 | Pekka Päivärinta | Fukuoka, Japani | 8.12.1974 | |
| 2.11.15 | Esa Tikkanen | Boston, Yhdysvallat | 17.4.1978 | Bostonin reitti on alamäkeä |
| (2.12.09 | Jouni Kortelainen | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 3.5.1980) | |
| (2.10.52 | Jukka Toivola | New York, Yhdysvallat | 25.10.1981) | Vajaalla reitillä |
| 2.11.35 | Jukka Toivola | New York, Yhdysvallat | 23.10.1983 | SUL:in hyväksymä virallinen SE[1]. |
| 2.10.46 | Janne Holmén | Rotterdam, Alankomaat | 13.4.2008 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava, .
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- ↑ Janne Holmén antaa EM-näyttönsä Frankfurtin maratonilla 22.10.2005. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 29.6.2009.
Maratonin ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään. Ilmeisesti ensimmäiseksi viralliseksi ennätykseksi hyväksyttiin vasta Tikkasen tulos.
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 2.58.34 | Irja Paukkonen | San Diego, Yhdysvallat | 12.1.1974 | |
| 2.52.33 | Irja Paukkonen | Vantaa | 24.10.1976 | |
| 2.51.04 | Sinikka Kiippa | Jyväskylä | 25.5.1980 | |
| 2.50.07 | Sinikka Kiippa | Helsinki | 10.8.1980 | |
| 2.43,23 | Tuija Toivonen | Kuopio | 14.9.1980 | |
| 2.37.52 | Tuija Toivonen | Seinäjoki | 23.5.1982 | |
| 2.34.14 | Tuija Toivonen | Helsinki | 7.8.1983 | |
| 2.32,07 | Tuija Toivonen | Los Angeles, Yhdysvallat | 5.8.1984 | Myöhemmin Jousimaa |
| 2.29.26 | Tuija Jousimaa | Boston, Yhdysvallat | 18.4.1988 | |
| 2.28.45 | Päivi Tikkanen | Länsi-Berliini, Länsi-Saksa | 1.10.1989 | |
| 2.28.00 | Ritva Melender | Lontoo, Iso-Britannia | 2.4.1995 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava, .
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
|
Arvokisalajit: 100 m | 200 m | 400 m | 800 m | 1 500 m | 5 000 m | 10 000 m | Maraton | 20 km kävely | 50 km kävely | 100 m aidat | 110 m aidat | 400 m aidat | 3 000 m ej. | 4 × 100 m | 4 × 400 m | Korkeushyppy | Pituushyppy | Kolmiloikka | Seiväshyppy | Keihäänheitto | Kiekonheitto | Kuulantyöntö | Moukarinheitto | Seitsenottelu | Kymmenottelu Muita lajeja: 60 m | 1 000 m | maili | 3 000 m | Puolimaraton | Ultrajuoksu | Ruotsalaisviesti | Painonheitto | Vauhditon korkeushyppy | Vauhditon pituushyppy | Vauhditon kolmiloikka |


