1985

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Internetin DNS-nimipalvelu otettiin käyttöön.
• 4. tammikuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Vladimir Sobolev esitti ulkoministeri Paavo Väyryselle Nl:n hallituksen pahoittelun joulukuun lopulla sattuneesta ohjusvälikohtauksesta. Neuvostoliitto esitti asiasta pahoittelun myös Norjan hallitukselle, koska ohjus oli kulkenut Norjan ilmatilan kautta.
• 5. tammikuuta − Operaatio Mooses: Israelin ilmoitettiin kuljettaneen Yhdysvaltain ja Sudanin avustuksella noin 10 000 Etiopian mustaihoista juutalaista ilmasiltaa pitkin Israeliin.
• 6. tammikuuta – Sallan Naruskassa mitattiin Suomen siihen asti alhaisin lämpötila 1900-luvulla, 50,4 pakkasastetta.
• 6. tammikuuta – Lapin alueen puhelimien suuntanumerot muuttuivat.
• 12. tammikuuta − Arkkipiispa John Vikström vihki Kuopion hiippakunnan uuden piispan Matti Sihvosen virkaansa Kuopion tuomiokirkossa.
• 15. tammikuuta – Brasilian parlamentin jäsenistä koottu valitsijamiehistö valitsi oppositiopoliitikko Tancredo Nevesin maan uudeksi presidentiksi. Neves oli Brasilian ensimmäinen siviilipresidentti yli 20 vuoteen. Hänen oli määrä aloittaa virkakautensa maaliskuun puolivälissä.
• 15. tammikuuta − Hankkija osti turkulaisen Puolimatka-konsernin. Tätä Suomen kaikkien aikojen suurinta, yli 700 miljoonan markan arvoista yrityskauppaa edelsivät noin vuoden kestäneet erittäin salaiset neuvottelut.
• 18. tammikuuta – Kirjailija Erno Paasilinna sai ensimmäistä kertaa jaetun Finlandia-palkinnon esseekokoelmastaan Yksinäisyys ja uhma.
• 21. tammikuuta – Antti Tuuri voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanillaan Pohjanmaa.
• 21. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja hänen tyttärensä Assi Koivisto matkustivat yksityisluonteiselle vierailulle Japaniin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Vieraillessaan Japanissa he tapasivat keisari Hirohiton.
• 22. tammikuuta – Amer-yhtymä osti Marimekon osake-enemmistön 83 miljoonalla markalla.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki perusti ensimmäisenä suomalaisena pankkina sivukonttorin New Yorkiin.
• 1. helmikuuta – Grönlannin ero Euroopan yhteisöstä astui voimaan.
• 4. helmikuuta – Inarinjärveen pudonneen neuvostoliittolaisen ohjuksen osien etsinnät lopetettiin. Löytyneet osat palautettiin Neuvostoliittoon, joka korvasi 560 000 markan etsintäkulut.
• 5. helmikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Pekka Löyttyniemi siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli tiedotuspäällikkö Päivi Varpasuo.
• 5. helmikuuta − Suomenruotsalainen kirjallisuusseura Svenska Litteratursällskapet vietti 100-vuotisjuhliaan Helsingissä. Juhlan kunniaksi seura myönsi 30 000 markan palkinnon Johannes Salmiselle esseekokoelmasta Gränsland (Rajamaa).
• 6. helmikuuta – Steve Wozniak lähti Apple Computerilta.
• 7. helmikuuta – Puolalaisen papin Jerzy Popiełuszkon murhaan syyllisiksi todetut Puolan salaisen poliisin upseerit tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä oli vaatinut yhdelle syytetyistä kuolemantuomiota.
• 8. helmikuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung palasi maanpaosta kotimaahansa, mutta joutui heti kotiarestiin poliisien pahoinpitelemänä.
• 9. helmikuuta – Suomessa alkoivat ns. sokeripalarokotukset poliota vastaan.
• 9. helmikuuta – Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam esitti talousohjelman maata vaivaavan nälänhädän lievittämiseksi. Useat kuivuuden uhreja avustaneet valtiot olivat arvostelleet Mengistua siitä, ettei hänen hallintonsa ollut itse tehnyt riittävästi nälänhädän helpottamiseksi.
• 11. helmikuuta − Keskusrikospoliisin ilmoitettiin takavarikoineen kymmeniä neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin nimellä signeerattuja maalauksia. Poliisi epäili taideväärennöstä tai salakuljetusta.
• 12. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Noppa-oikeudenkäynnissä Keskustapuolueen menettämään valtiolle 400 000 markkaa. Puolueen entinen puheenjohtaja Johannes Virolainen vapautettiin kaikista häneen kohdistetuista syytteistä.
• 22. helmikuuta – Arkkitehti Matti K. Mäkinen valittiin rakennushallituksen uudeksi pääjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Kalevi Sassi oli erotettu virasta Noppa-jutun vuoksi.
• 22. helmikuuta − Pasilan vanha, Rauhanasemaksi nimetty asemarakennus vaurioitui tulipalossa Itä-Pasilassa.
• 24. helmikuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Konstantin Tšernenko näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran lähes kahteen kuukauteen käydessään äänestämässä. Tämä jäikin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen, sillä hän kuoli 10. maaliskuuta.
• 25. helmikuuta − Oslossa alkoi oikeudenkäynti Norjan ulkoministeriön entistä lehdistöpäällikköä, vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi syytettyä Arne Treholtia vastaan.
• 26. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet päätti lopettaa vakavasti tappiollisen Jaana-naistenlehden julkaisemisen.
• 27. helmikuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Kokoomuksen entisen kansanedustajan Eero Lattulan jatketusta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot.
• 28. helmikuuta – Tampereen Työväen Teatterin uusi teatteritalo vihittiin käyttöön.
• 28. helmikuuta – Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden vietto alkoi.
• 28. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet osti Makasiini-sisustuslehden julkaisuoikeudet Yhtyneiltä Kuvalehdiltä, joka puolestaan sai lopetettavan Jaana-lehden tilaajarekisterin.

Maaliskuu

• 3. maaliskuuta – Britannian kaivosmiehet päättivät lopettaa yli vuoden kestäneen lakkonsa ilman uutta työehtosopimusta. Kaivoslakko oli ollut Britannian historian pisin työtaistelu.
• 3. maaliskuuta – Santiagon maanjäristys Chilessä, jossa kuoli 177 ihmistä.
• 4. maaliskuuta – Hämeen lääninoikeus kumosi Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka nojalla kaupunginjohtaja Pekka Paavola oli pidätetty virastaan marraskuussa 1984.
• 8. maaliskuuta – Voimakas autopommi surmasi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 170:ää Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
• 11. maaliskuuta – Mihail Gorbatšovista tuli Neuvostoliiton johtaja.
• 12. maaliskuuta – Elannon pääkonttorin edustalla Helsingin Sörnäisissä paljastettiin Väinö Tannerin muistomerkki. Tannerin portti -nimisen teoksen veisti Kari Juva.
• 13. maaliskuuta – Helsingin raastuvanoikeus vapautti entisen metrojohtajan Unto Valtasen kaikista syytteistä ns. metron hallintojutussa. Oikeuden mielestä Valtanen oli työsuhteessa kaupunkiin eikä virkamies. Sen sijaan 17 muuta syytettyinä ollutta henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä valitti Valtasen vapauttamisesta hovioikeuteen.
• 17. maaliskuuta – Sarjamurhaaja Richard Ramirez teki ensimmäiset kaksi murhaansa Los Angelesissa (hänet pidätettiin 31. elokuuta).
• 20. maaliskuuta – Ainakin 17 ihmistä kuoli, kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen mielenosoittajajoukkoon vuoden 1960 Sharpevillen verilöylyn 25-vuotispäivänä.
• 31. maaliskuuta – Lasse Pöysti jätti paikkansa Tukholman Dramaten-teatterin johtajana. Teatterin näyttelijät olivat olleet tyytymättömiä Pöystin johtamistapaan.

Huhtikuu

• 2. huhtikuuta – Saab-Valmet ilmoitti lopettavansa Talbot-henkilöautojen valmistuksen Uudessakaupungissa ja keskittyvänsä Saab-autojen valmistukseen.
• 2. huhtikuuta – Helsingissä Kampin metroasemalla paljastettiin Ipi Kärjen maalaama, 3 x 7 metrin kokoinen teos Maa, ilma, tuli ja vesi.
• 6. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa. Presidentti Gaafar Nimeiry oli kaappaushetkellä vierailulla Yhdysvalloissa.
• 13. huhtikuuta – Ramiz Alia valittiin Albanian uudeksi puoluejohtajaksi edesmenneen Enver Hoxhan tilalle.
• 13. huhtikuuta – Suomen Lukiolaisten Liitto perustettiin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Päivikki Jäppinen Mikkelistä.
• 18. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha ilmoitti Etelä-Afrikan perustavan Namibiaan uuden väliaikaishallituksen ja antavan Namibialle "rajoitetun itsehallinnon".
• 20. huhtikuuta – Virolaiset Raivo Roosna ja Aleks Lepajõe pidätettiin epäiltyinä kahdesta Helsingissä tehdystä ryöstöstä. Tillanderin kultasepänliike oli ryöstetty 17. huhtikuuta ja Helsingin Osakepankin Käpylän konttori seuraavana päivänä. Ryöstösaaliiksi oli kertynyt koruja ja kultakelloja yli miljoonan markan arvosta sekä vajaat 100 000 markkaa rahaa. Poliisi otti kiinni eräitä muitakin henkilöitä, joita epäiltiin avunannosta ryöstöihin.
• 22. huhtikuuta – Brasilian presidentiksi valittu Tancredo Neves kuoli ehtimättä hoitaa virkaansa päivääkään. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi varapresidentti José Sarneyn.
• 22. huhtikuuta − Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Bulgariaan.
• 22. huhtikuuta – Suomessa vietettiin partiotoiminnan 75-vuotisjuhlaa. Suomessa oli noin 850 partiolippukuntaa, joissa oli noin 73 000 jäsentä.
• 26. huhtikuuta – Varsovan liiton seitsemän jäsenmaan johtajat allekirjoittivat Varsovassa sopimuksen sotilasliiton toimikauden pidentämisestä 20 vuodella. Samalla sovittiin, että sopimus jatkuisi vuoden 2005 jälkeen vielä kymmenen vuotta, ellei jokin jäsenmaa sanoutuisi siitä irti vähintään vuotta aiemmin.
• 27. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen kaupallinen paikallisradio Radio Lakeus aloitti varsinaisen lähetystoimintansa Nivalassa.
• 30. huhtikuuta − Helsingin ensimmäinen paikallisradio Radio City aloitti lähetyksensä.

Toukokuu

• 3. toukokuuta – Kokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa.
• 4. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Göteborgissa.
• 5. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan teki Länsi-Saksaan suuntautuneen virallisen vierailun yhteydessä kunniakäynnin sotilashautausmaalle Bitburgissa. Käynti herätti kovaa arvostelua Yhdysvalloissa ja Israelissa, koska hautausmaalle oli haudattu saksalaisia SS-miehiä. Reagan kävi myös Bergen-Belsenin keskitysleirissä.
• 8. toukokuuta – New Coke tuli myyntiin Coca-Colan 99. vuosipäivänä.
• 8. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta.
• 17. toukokuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon.
• 17. toukokuuta − Tampereen yliopisto vietti 60-vuotisjuhliaan. Presidentti Mauno Koivisto vihittiin juhlassa yhteiskuntatieteiden ja ministeri Esko Rekola hallintotieteiden kunniatohtoriksi.
• 23. toukokuuta – Thomas Patrick Cavanagh tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen yrityksestä myydä häiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
• 25. toukokuuta – Trooppinen sykloni surmasi 10 000 ihmistä Bangladeshissa.
• 26. toukokuuta – Kansanedustaja Esko Helle valittiin SKDL:n uudeksi puheenjohtajaksi Keski-Suomen läänin maaherraksi siirtyvän Kalevi Kivistön tilalle.
• 29. toukokuuta – Belgiassa kuoli 39 ihmistä Brysselin Heysel-stadionilla käydyssä jalkapallon Euroopan cupin loppuottelussa, kun Liverpoolin kannattajat hyökkäsivät Juventuksen fanien kimppuun. Valtaosa kuolleista oli Juventuksen kannattajia.
• 31. toukokuuta – 41 tornadoa osui Ohioon, Pennsylvaniaan, New Yorkiin ja Ontarioon, 76 ihmistä kuoli.

Kesäkuu

• 2. kesäkuuta – Kalastaja Pentti Linkola synnytti kohun Vihreän Liiton kokouksessa Turussa esittelemällä avoimeen väkivaltaan yllyttävän eloonjäämisoppinsa.
• 6. kesäkuuta – Rock-yhtye "Guns N' Roses" perustettiin.
• 6. kesäkuuta – Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA määräsi brittiläiset jalkapallojoukkueet toistaiseksi pelikieltoon kaikkialla maailmassa brittiläisen jalkapalloyleisön väkivaltaisuuden vuoksi. Kielto kumottiin Euroopan ulkopuolisten pelikenttien osalta 11. heinäkuuta.
• 7. kesäkuuta – 25 suomalaista Libanonissa toiminutta rauhanturvaajaa joutui Israelin tukeman Etelä-Libanonin armeijan (SLA) panttivangeiksi. Heidät vapautettiin 15. kesäkuuta.
• 9. kesäkuuta – Thomas Sutherland otettiin panttivangiksi Libanonissa (hänet vapautettiin 1991).
• 10. kesäkuuta – Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola erosi virastaan.
• 11. kesäkuuta – Julmuuksistaan tunnetun Auschwitzin keskitysleirin lääkärin Josef Mengelen etsinnät päättyivät, kun Mengelen poika vahvisti Brasiliassa haudasta kaivetun ruumiin jäännösten kuuluvan hänen isälleen.
• 14. kesäkuuta – Hizbollah kaappasi lennon TWA-847.
• 20. kesäkuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto antoi komisario Sulo Aittoniemelle vakavan huomautuksen Noppa-jutun tutkimuksissa tehdyistä virheistä.
• 20. kesäkuuta – Norjan ulkoministeriön entinen lehdistöpäällikkö Arne Treholt tuomittiin vakoilusta 20 vuodeksi vankeuteen sekä menettämään Norjan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1,1 miljoonaa kruunua. Treholt oli itse epäillyt oikeudenkäyntiä puolueelliseksi.
• 23. kesäkuuta – Air Indian lennolla 182 Boeing 747 räjähti 9 500 m:n korkeudessa Atlantin valtameren yllä ja 329 ihmistä kuoli.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Raivo Roosnan seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen sekä lähes 800 000 markan korvauksiin kahdesta ryöstöstä. Aleks Lepajõe määrättiin mielentilatutkimukseen.
• 2. heinäkuuta − Neuvostoliiton ulkoministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 toiminut Andrei Gromyko nimitettiin Neuvostoliiton presidentiksi. Uudeksi ulkoministeriksi tuli kommunistisen puolueen politbyroon jäsen Eduard Ševardnadze. Ševardnadzen roolin arveltiin maailmalla jäävän melko vähäiseksi Gromykon ja puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin rinnalla.
• 6. heinäkuuta – Zimbabwen presidentti Robert Mugabe sai murskavoiton presidentinvaaleissa. Voittonsa jälkeen Mugabe ilmoitti pyrkivänsä mahdollisimman pian kieltämään valkoihoisten toiminnan maan parlamentissa.
• 8. heinäkuuta – Adolf Hitlerin päiväkirjaväärennöksiä koskeneen oikeusjutun käsittely päättyi Länsi-Saksassa. Väärennökseen syyllistynyt antiikkikauppias ja Stern-aikakauslehden toimittaja tuomittiin kumpikin yli neljäksi vuodeksi vankeuteen. Väärennettyjä päiväkirjoja oli julkaistu Stern-lehdessä vuonna 1983.
• 10. heinäkuuta – Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttivät Greenpeacen aluksen Rainbow Warriorin Aucklandissa Uudessa-Seelannissa. Alus oli ollut matkalla Tyynelle valtamerelle Mururoan atollin alueelle, jolla Ranska suoritti ydinkokeita.
• 10. heinäkuuta – Coca-Cola toi asiakkaiden protestin jälkeen vanhan reseptin mukaisen Coca-Colan taas myyntiin nimellä "Coca-Cola Classic".
• 10. heinäkuuta − Maastopalo tuhosi lähes sata hehtaaria tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutta Kevon luonnonpuistossa Utsjoella.
• 12. heinäkuuta – Tangomarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kauko Simonen Rovaniemeltä.
• 19. heinäkuuta – USA:n varapresidentti George H. W. Bush ilmoitti opettaja Christa McAuliffen olevan ensimmäinen avaruussukkula Challengerin lennolle pääsevä opettaja.
• 20. heinäkuuta – Espanjalainen kaljuuna Nuestra Señora de Atocha (upposi 1622) löydetiin Key Westin rannikolta Floridasta. Hylystä nostettiin 400 miljoonan dollarin arvosta kultaa ja hopeaa.
• 21. heinäkuuta – Pietarsaaren maaseurakunnan kivikirkko vaurioitui pahoin tulipalossa.
• 26. heinäkuuta − Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoi työministeriön rikkoneen perustuslakia ottamalla itselleen eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa. Työministeriö oli ylittänyt sille vuoden 1984 budjetissa varatun kiinteän määrärahan kuudella miljoonalla markalla ns. Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
• 27. heinäkuuta – Ugandassa tehtiin sotilasvallankaappaus. Syrjäytetty presidentti Milton Obote pakeni Keniaan. Obote oli syrjäytetty vallankaappauksella jo vuonna 1971, jolloin Idi Amin nousi valtaan.
• 30. heinäkuuta – Helsingin Finlandia-talossa alkoi kolmipäiväinen ETYKin 10-vuotisjuhlakokous, johon osallistuivat kaikkien vuoden 1975 kokouksessa mukana olleiden maiden ulkoministerit. Juhlassa aiheutti jännitettä Yhdysvaltain ulkoministerin George Shultzin puhe, jossa hän arvosteli yksittäisiä tapauksia luetellen Neuvostoliittoa ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
• 31. heinäkuuta − RKP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Pär Stenbäck jätti eduskunnan siirtyessään Suomen Punaisen Ristin pääsihteeriksi. Hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli dosentti Pähr-Einar Hellström.

Elokuu

• 2. elokuuta – 130 ihmistä kuoli Dallasin lentokentällä Texasissa Yhdysvalloissa, kun laskeutumassa ollut matkustajakone paiskautui tuulenpuuskan voimasta kiitotiehen. Koneessa oli kaikkiaan 161 henkilöä ja onnettomuushetkellä vallitsi raju ukkosmyrsky.
• 6. elokuuta – Hiroshimassa kymmenet tuhannet viettivät kaupungin tuhon 40. muistopäivää.
• 6. elokuuta – Eteläisen Tyynenmeren alue julistettiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Sopimuksen allekirjoittivat Australia ja Uusi-Seelanti sekä 11 alueen pikkuvaltiota.
• 10. elokuuta – Rajuilma "Lauri" riehui Kaakkois-Suomessa. Seuraavana päivänä riehui Oulun läänissä rajuilma "Sanna".
• 12. elokuuta – Tokiosta Osakaan matkalla ollut Japan Air Lines -yhtiön matkustajakone eksyi reitiltään ja putosi metsään. Koneessa olleista 509 henkilöstä vain neljä selviytyi hengissä. Onnettomuus johti lentoyhtiön pääjohtajan eroon.
• 15. elokuuta – Kaupallinen paikallisradio Radio 957 aloitti lähetyksensä Tampereella.
• 22. elokuuta – 54 matkustajaa kuoli Ison-Britannian Manchesterin lentokentällä, kun lähtökiidossa olleen matkustajakoneen toinen moottori räjähti. Kone katkesi hätäjarrutuksessa, jolloin takaosaan jääneet matkustajat saivat surmansa. Etuosassa olleet 83 ihmistä pelastuivat. Tämä oli jo kolmas vakava lento-onnettomuus yhden kuukauden aikana.
• 27. elokuuta − Armeija kaappasi vallan Nigeriassa kenraali Ibrahim Babangidan johdolla.
• 27. elokuuta − Uusi-Seelanti syytti Ranskaa osallisuudesta Rainbow Warrior -aluksen upottamiseen.
• 28. elokuuta – Pankinjohtaja Jarmo Rantanen valittiin Tampereen uudeksi kaupunginjohtajaksi.
• 30. elokuuta − Eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto antoi komisario Sulo Aittoniemelle uuden huomautuksen Noppa-jutun esitutkinnasta.

Syyskuu

• 1. syyskuuta – Yhdysvaltalais-ranskalainen retkikunta löysi RMS Titanicin hylyn noin 600 kilometrin päästä Newfoundlandin rannikolta.
• 1. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Pirkko Työläjärvi siirtyi Turun ja Porin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Matti Louekoski ja uudeksi kansanedustajaksi tuli aiemminkin eduskunnassa ollut merkonomi Pirkko Valtonen.
• 2. syyskuuta – Kambodžan punakhmerit ilmoittivat johtajansa Pol Potin siirtyneen eläkkeelle ja entisen puolustusministerin Son Senin tulleen hänen seuraajakseen.
• 5. syyskuuta − Lievestuoreen sellutehdas Laukaassa lopetti toimintansa tehtaan omistaneen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n ajauduttua konkurssiin. Tehdasta oli pidetty sekä tuotanto- että ympäristöteknisesti pahoin vanhentuneena. Noin 200 henkilöä jäi työttömiksi. Vuonna 1927 perustetun tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä jo aiemmin vuosina 1967−1971. Tehdas siirtyi Rauma-Repolan ja Metsä-Botnian omistukseen.
• 18. syyskuuta − Suomen YK-suurlähettiläs Keijo Korhonen valittiin puheenjohtajaksi YK:n erityispoliittiseen komiteaan, jonka käsiteltäviksi määrättiin YK:n rauhanturvatoiminta ja avaruuden rauhanomainen käyttö.
• 19. syyskuuta – Meksikon maanjäristys.
• 20. syyskuuta – Ranskan puolustusministeri Charles Hernu otti poliittisen vastuun ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior -aluksen upottamisesta ja pyysi eroa tehtävistään. Presidentti François Mitterrand oli vaatinut jupakan pikaista selvittämistä pitäen tapausta vahingollisena Ranskan kansainväliselle maineelle.
• 23. syyskuuta – Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi. Äänestyksen järjestivät Helsingin Sanomat ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.
• 24. syyskuuta – Korkein oikeus hylkäsi kaikki syytteet ns. metron hallintojutussa.
• 25. syyskuuta − Kolme palestiinalaista hyökkäsi purjeveneeseen Larnakan satamassa Kyproksella ja surmasi kolme israelilaista.

Lokakuu

• 1. lokakuuta − Ryhmä israelilaisia lentokoneita hyökkäsi Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) päämajaan Tunisian pääkaupungissa Tunisissa. Hyökkäyksessä sai Tunisian viranomaisten mukaan surmansa 50 palestiinalaista ja 22 tunisialaista ja sitä pidettiin kostona Kyproksella syyskuun lopussa tehdystä iskusta.
• 2. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloitti nelipäiväisen virallisen vierailun Ranskassa. Kyseessä oli ensimmäinen Gorbatšovin puoluejohtajana länteen tekemä vierailu.
• 7. lokakuuta – Palestiinalaiset terroristit kaappasivat matkustaja-alus Achille Lauron.
• 10. lokakuuta – Yhdysvaltain laivaston F-14-hävittäjät pakottivat Achille Lauron kaappajia kuljettaneen egyptiläisen matkustajakoneen laskeutumaan NATO:n tukikohtaan Sisilian Sigonellaan.
• 13. lokakuuta – Puolassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1980 jälkeen. Solidaarisuus-ammattiliitto oli kehottanut äänestäjiä boikotoimaan vaaleja. Viranomaiset ilmoittivat vaalien jälkeen äänestysprosentin olleen 79, Solidaarisuuden johtaja Lech Wałęsa puolestaan sanoi sen olleen 66. Wałęsa asetettiin syytteeseen vaalivirkailijoiden halventamisesta.
• 16. lokakuuta – Maarianhaminasta Naantaliin matkalla ollut rahtialus M/S Hanna-Marjut upposi kovassa merenkäynnissä Kihdin selällä Kökarin ja Sottungan välillä. Neljä ihmistä hukkui.
• 18. lokakuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit sopivat Oslossa yhteisistä Etelä-Afrikan vastaisista pakotteista, mm. tieteellisen ja teknologisen yhteistyön katkaisemisesta. Toimet eivät kuitenkaan olleet sitovia, vaan lähinnä suosituksia.
• 19. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov siirsi ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitševin eläkkeelle ja nimitti hänen tilalleen varaulkoministeri Boris Aristovin. Vuodesta 1958 virassaan olleen, 77-vuotiaan Patolitševin aikana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli kasvanut noin 25-kertaiseksi.
• 25. lokakuuta – "Manta-myrsky" koetteli Suomea.
• 28. lokakuuta − Yhdyspankki osti vajaat 20 prosenttia Helsingin Osakepankin osakkeista, jolloin siitä tuli HOP:n suurin omistaja. Myöhemmin SYP nosti omistusosuuttaan HOP:ssa yli 50 prosenttiin, minkä jälkeen SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola ilmoitti, että HOP fuusioidaan Yhdyspankkiin.
• 29. lokakuuta – Kenraalimajuri Samuel K. Doe julistettiin Liberian monipuoluevaalien voittajaksi.

Marraskuu

• 4. marraskuuta − Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) neuvosto hyväksyi Suomen järjestön täysjäseneksi vuoden 1986 alusta lukien. Suomi oli ollut EFTAn liitännäisjäsen vuodesta 1961.
• 6. marraskuuta – "Huhtikuun 19. päivän liikkeen" vasemmistosissit valtasivat oikeustalon Kolumbian Bogotássa. 115 ihmistä kuoli valtauksessa ja sitä seuranneessa saarrossa.
• 7. marraskuuta – Kirjailija Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus paljastettiin Helsingin Töölössä. Kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen muotoilema muistomerkki oli jo etukäteen herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.
• 11. marraskuuta – Sinebrychoff osti tamperelaisen Pyynikin panimon. Hartwall osti Pyynikin tytäryhtiön, virvoitusjuomia valmistaneen Pirve Oy:n.
• 13. marraskuuta – Tulivuori Nevado del Ruiz purkautui Kolumbiassa, 23 000 ihmistä sai surmansa.
• 15. marraskuuta – Eduskunta siirsi loppiaisen ja helatorstain (ns. arkipyhät) viikonlopusta takaisin omille paikoilleen. Muutoksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 1987 alussa. Työmarkkinajärjestöt olivat vastustaneet muutosta niille koituneiden lisäkustannusten vuoksi.
• 18. marraskuuta – Ensimmäinen Lassi ja Leevi -sarjakuvan strippi julkaistiin Yhdysvalloissa.
• 19. marraskuuta – Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov tapasivat Genevessä ensimmäistä kertaa.
• 21. marraskuuta – Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidättiin vakoilusta Israelin hyväksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
• 22. marraskuuta – Kaksi Ranskan tiedustelupalvelun agenttia tuomittiin Uudessa-Seelannissa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen Rainbow Warrior -aluksen upottamisesta.
• 22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi vangitsi Tampereen entisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Toimenpide liittyi tutkimuksiin SDP:n osuudesta Noppa-jutussa.
• 23. marraskuuta – Egypt Airin lento 648 kaapattiin välillä Ateena–Kairo. Kone laskeutui Maltalle, egyptiläiset kommandot hyökkäsivät koneeseen ja 60 ihmistä kuoli.
• 27. marraskuuta – Pankinjohtaja Jaakko Iloniemi valittiin Paasikivi-seuran puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen päätoimittaja Jan-Magnus Janssonin tilalle.
• 28. marraskuuta – Viidennen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun ensimmäinen palkinto jaettiin neuvostoliittolaisen Ilja Kalerin ja kreikkalaisen Leonidas Kavakosin kesken.
• 30. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi.

Joulukuu

• 3. joulukuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa järjestetään presidentinvaalit 7. helmikuuta 1986. Ilmoituksen taustalla arveltiin olleen Yhdysvaltain painostus. Murhatun oppositiojohtajan Benigno Aquinon leski Corazon Aquino ilmoittautui heti Marcosin vastaehdokkaaksi ja käynnisti vaalikampanjansa.
• 5. joulukuuta – Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtajana vuodesta 1971 toiminut Thorbjörn Fälldin ilmoitti eroavansa 15. syyskuuta pidetyissä valtiopäivävaaleissa puolueelle koituneen huonon tuloksen vuoksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Karin Söder, josta tuli Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja. Karin Söder oli toiminut Ruotsin ensimmäisenä naisulkoministerinä vuosina 1976−1978.
• 9. joulukuuta – Argentiinaa vuosina 1976−1983 hallinneen sotilashallituksen jäsenet tuomittiin Buenos Airesissa pidetyssä oikeudenkäynnissä pitkiin vankeusrangaistuksiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Entinen presidentti Jorge Videla tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
• 13. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti valtiovarainministerinä yhtäjaksoisesti keväästä 1979 lähtien toimineen Ahti Pekkalan Oulun läänin maaherraksi helmikuun 1986 alusta lukien.
• 13. joulukuuta – Tanskan kansankäräjät päätti, että Tanska lopettaa kaiken kaupankäyntinsä Etelä-Afrikan kanssa vuoden 1987 alkuun mennessä. Tanska oli maailman ensimmäinen valtio, joka teki tällaisen päätöksen.
• 16. joulukuuta – New York Cityssä mafiapäälliköt Paul Castellano ja Thomas Bilotti ammuttiin. Murhan järjestäneestä John Gottista tuli Gambinon perheen johtaja.
• 17. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 148−30 Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppajärjestössä. Vastaan äänestivät SKDL:n ja Vihreiden eduskuntaryhmät sekä oman yhden hengen eduskuntaryhmänsä muodostanut Liisa Kulhia.
• 18. joulukuuta – Suomeen syntyi uusi puolue, kun Suomen eläkeläisten puolue hyväksyttiin puoluerekisteriin.
• 25. joulukuuta – Pitkään jatkunut kahakointi Burkina Fason ja Malin välillä puhkesi avoimeksi sodaksi. Maat olivat kiistelleet alueesta, jolla arveltiin olevan runsaasti malmivaroja.
• 27. joulukuuta – Palestiinalaisterroristit tappoivat 20 ihmistä Rooman ja Wienin lentokentillä.
• 30. joulukuuta – Pakistanin presidentti Muhammad Zia-ul-Haq lakkautti maassa kahdeksan vuotta voimassa olleen sotatilan. Päätöksellä ei ollut käytännössä suurtakaan merkitystä.
• 30. joulukuuta – Burkina Faso ja Mali solmivat naapurimaiden välityksellä syntyneen tulitauon.

Tuntematon päivämäärä

• Siilinjärvi äänestettiin Suomen rumimmaksi kunnaksi.^lähde?
• AEGEE perustettiin.
• Harold Kroto, Robert Curl ja Richard Smalley löysivät fullereenin.
• Richard Stallman kirjoitti GNU-manifestin.
• Länsi-Sahara hyväksyttiin Afrikan yhtenäisyysjärjestöön, jolloin Länsi-Saharaa miehittänyt Marokko erosi protestina.
• Alexei Pajitnov, Vadim Gerasimov ja Dmitri Pavlovski kehittivät Tetriksen Moskovassa Electronica-60-tietokoneelle.
• Etiopian nälänhätä jatkui.
• Tampereen työväen teatterin uusi toimirakennus valmistui.
• Marraskuu – WSOY julkaisi ensimmäisen niteen presidentti J. K. Paasikiven päiväkirjoista vuosilta 1944-1956. Matti Klingen ja Yrjö Blomstedtin toimittaman kirjan toinen nide ilmestyi vuotta myöhemmin. Kyseessä oli syksyn kirjallinen sensaatio.
• Vuotta 1985 vietettiin usean huomattavan säveltäjän juhlavuotena. Saksalaisen Heinrich Schützin syntymästä tuli vuoden aikana kuluneeksi 400 vuotta, saksalaisten Johann Sebastian Bachin ja Georg Friedrich Händelin ja italialaisen Domenico Scarlattin syntymästä 300 vuotta, ranskalaisen Camille Saint-Saënsin syntymästä 150 vuotta sekä itävaltalaisen Alban Bergin syntymästä 100 vuotta.

Viihde

• 3. tammikuuta – Kymppitonnin ensimmäinen jakso esitettiin.
• 28. tammikuuta – "We Are the World" nauhoitettiin Etiopian avustamiseksi.
• 13. heinäkuuta – Järjestettiin Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertti.

Syntyneitä

• 7. tammikuuta – Lewis Hamilton, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
• 27. tammikuuta – Hermanni Vuorinen, suomalainen jalkapalloilija
• 5. helmikuuta – Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro (”Cristiano Ronaldo”), portugalilainen jalkapalloilija
• 13. helmikuuta – Matti Lähitie, suomalainen jalkapalloilija
• 20. helmikuuta – Julija Volkova, venäläinen laulaja ("t.A.T.u.")
• 15. maaliskuuta – Antti Autti, suomalainen lumilautailija
• 15. maaliskuuta – Kellan Lutz, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. maaliskuuta – Keira Knightley, englantilainen näyttelijä (Parempi kuin Beckham)
• 18. huhtikuuta – Anne Pohjola, suomalainen ringetenpelaaja
• 2. toukokuuta – Lily Allen, englantilainen pop-laulaja (Alright, Still)
• 21. toukokuuta – Mutya Buena, englantilainen laulaja ("Sugababes")
• 27. kesäkuuta – Nico Rosberg, saksalais-suomalainen Formula 1 -kuljettaja
• 30. kesäkuuta – Michael Phelps, yhdysvaltalainen uimari (14-kertainen olympiavoittaja)
• 2. heinäkuuta – Ashley Tisdale, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 5. elokuuta – Salomon Kalou, norsunluurannikkolainen jalkapalloilija
• 11. elokuuta – Joel Perovuo, suomalainen jalkapalloilija
• 17. syyskuuta – Aleksandr Ovetškin, venäläinen jääkiekkoilija
• 1. lokakuuta – Tirunesh Dibaba, etiopialainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja)
• 24. lokakuuta – Wayne Rooney, englantilainen jalkapalloilija
• 25. lokakuuta – Ciara Princess Harris (”Ciara”), yhdysvaltalainen laulaja
• 13. marraskuuta – Eetu Hyppönen, suomalainen liikemies
• 28. marraskuuta – Magdi Rúzsa, unkarilainen pop-laulaja
• 3. joulukuuta – Amanda Seyfried, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. joulukuuta – Daniil Move, venäläinen autourheilija

Kuolleita

• 2. tammikuuta – Viljami Niittykoski, suomalainen pelimannimestari
• 6. tammikuuta – Tapio Heinonen, suomalainen iskelmälaulaja, -säveltäjä ja -sanoittaja
• 20. helmikuuta – Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (Aku Ankka)
• 28. helmikuuta – David Garrick ("David Byron"), brittiläinen laulaja ("Uriah Heep")
• 28. helmikuuta – Johan Otto Söderhjelm, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 9. maaliskuuta – Rakel Laakso, suomalainen näyttelijä
• 10. maaliskuuta – Konstantin Tšernenko, Neuvostoliiton johtaja (NKP:n pääsihteeri)
• 26. maaliskuuta – Anders Cleve, suomalainen kirjailija
• 28. maaliskuuta – Marc Chagall, venäläis-ranskalainen maalari
• 30. maaliskuuta – Shizuko Kasagi, japanilainen jazzlaulaja ja näyttelijä
• 31. maaliskuuta − Ragnar Lassinantti, ruotsinsuomalainen poliitikko, Norrbottenin läänin maaherra
• 10. huhtikuuta − Heikki von Hertzen, suomalainen kaupunkisuunnittelija, varatuomari, professori
• 11. huhtikuuta – Enver Hoxha, Albanian diktaattori
• 20. huhtikuuta – Valto Karhumäki, suomalainen lentokapteeni ja toimitusjohtaja
• 22. huhtikuuta – Tancredo Neves, Brasilian presidentti
• 2. toukokuuta – Väinö Suvivuo, suomalainen aitajuoksija
• 5. toukokuuta – Erkki Tanttu, suomalainen taidegraafikko ja professori
• 9. toukokuuta – A.F. Airo, suomalainen kenraali
• 11. toukokuuta – Yrjö Saarnio, suomalainen säveltäjä ja viulisti
• 19. toukokuuta – Hilding Rosenberg, ruotsalainen säveltäjä
• 19. toukokuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija ja akateemikko
• 14. kesäkuuta – Petteri Salminen, suomalainen muusikko
• 21. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pitkäaikaisin pääministeri
• 3. heinäkuuta – Nils Meinander, suomalainen kansantaloustieteilijä ja poliitikko
• 7. heinäkuuta – Auvo Nuotio, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti")
• 11. heinäkuuta – Taneli Kekkonen, suomalainen diplomaatti (Urho Kekkosen poika)
• 16. heinäkuuta – Heinrich Böll, vuoden 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija
• 22. heinäkuuta – Matti Järvinen, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja) ja talousneuvos
• 24. heinäkuuta − Eino Valtanen, suomalainen iskelmälaulaja
• 29. heinäkuuta – Wolf H. Halsti, suomalainen kirjailija ja eversti
• 6. elokuuta – Pentti Liedes, suomalainen kansanedustaja
• 9. elokuuta – Mauri Sariola, suomalainen kirjailija
• 13. elokuuta – Shiva Naipaul, trinidadilais-englantilainen kirjailija
• 20. elokuuta – Timo Tiusanen, suomalainen teatterin- ja kirjallisuudentutkija
• 27. elokuuta – Tauno Nurmela, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko
• 8. syyskuuta – John Franklin Enders, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen bakteriologi
• 15. syyskuuta – Sakari Saarikivi, suomalainen taidehistorioitsija
• 17. syyskuuta – Laura Ashley, englantilainen muotisuunnittelija
• 19. syyskuuta – Italo Calvino, italialainen kirjailija
• 22. syyskuuta – Axel Springer, länsisaksalainen lehdenkustantaja
• 2. lokakuuta – Roy Harold Scherer ("Rock Hudson"), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. lokakuuta – Yul Brynner, venäläissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. lokakuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja
• 11. lokakuuta – Jussi Jalas, suomalainen kapellimestari
• 24. lokakuuta – Jalmari Rinne, suomalainen näyttelijä ja teatterivaikuttaja
• 11. marraskuuta – Signe Yletyinen, suomalainen taidemaalari
• 17. marraskuuta – Lon Nol, Kambodžan presidentti
• 18. marraskuuta – Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä
• 9. joulukuuta – Nicholas Dingley ("Razzle"), suomalais-englantilainen ("Hanoi Rocks") (kuoli Vince Neilin aiheuttamassa auto-onnettomuudessa Los Angelesissa)
• 17. joulukuuta – Kaarlo Kytö, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
• 25. joulukuuta – Arvo Hautala, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
• 31. joulukuuta – Lauri Aho, suomalainen lehtimies, poliitikko ja ylipormestari
• 31. joulukuuta – Ricky Nelson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (kuoli lento-onnettomuudessa)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Klaus von Klitzing
• Nobelin kemianpalkinto: Herbert A. Hauptman ja Jerome Karle
• Nobelin lääketieteen palkinto: Michael S. Brown ja Joseph L. Goldstein
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Claude Simon
• Nobelin rauhanpalkinto: Lääkärit ydinsotaa vastaan

Muuta

• Elokuvavuosi 1985

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1985 Wikimedia Commonsissa