1985
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu-maaliskuu
- 1. tammikuuta – Internetin DNS-nimipalvelu otettiin käyttöön.
- 4. tammikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vladimir Sobolev esitti Suomen ulkoministerille Paavo Väyryselle Nl:n hallituksen pahoittelun joulukuun lopulla sattuneen ohjusvälikohtauksen johdosta.
- 6. tammikuuta – Sallan Naruskassa mitattiin siihen asti alhaisin lämpötila 1900-luvulla, 50,4 pakkasastetta.
- 15. tammikuuta – Hankkija osti turkulaisen Puolimatka-konsernin. Tätä Suomen kaikkien aikojen suurinta, yli 700 miljoonan markan arvoista yrityskauppaa edelsivät noin vuoden kestäneet erittäin salaiset neuvottelut.
- 18. tammikuuta – Kirjailija Erno Paasilinna sai ensimmäistä kertaa jaetun Finlandia-palkinnon esseekokoelmastaan Yksinäisyys ja uhma.
- 21. tammikuuta – Antti Tuuri voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanillaan Pohjanmaa.
- 22. tammikuuta – Amer-yhtymä osti Marimekon osake-enemmistön 83 miljoonalla markalla.
- 1. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki perusti ensimmäisenä suomalaisena pankkina sivukonttorin New Yorkiin.
- 4. helmikuuta – Inarinjärveen pudonneen neuvostoliittolaisen ohjuksen osien etsinnät lopetettiin. Löytyneet osat palautettiin Neuvostoliittoon, joka korvasi etsintäkulut.
- 6. helmikuuta – Steve Wozniak lähti Apple Computerilta.
- 7. helmikuuta – Puolalaisen papin Jerzy Popieluszkon murhaan syyllisiksi todetut Puolan salaisen poliisin upseerit tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä oli vaatinut yhdelle syytetyistä kuolemantuomiota.
- 8. helmikuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung palasi maanpaosta kotimaahansa, mutta joutui heti kotiarestiin.
- 9. helmikuuta – Suomessa alkoivat ns. sokeripalarokotukset poliota vastaan.
- 12. helmikuuta – Keskustapuolue tuomittiin Noppa-oikeudenkäynnissä menettämään valtiolle 400 000 markkaa. Puolueen entinen puheenjohtaja Johannes Virolainen vapautettiin kaikista häneen kohdistetuista syytteistä.
- 24. helmikuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Konstantin Tshernenko näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran lähes kahteen kuukauteen käydessään äänestämässä. Tämä jäikin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen, sillä hän kuoli 10. maaliskuuta.
- 27. helmikuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Kokoomuksen entisen kansanedustajan Eero Lattulan jatketusta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot.
- 28. helmikuuta – Tampereen Työväen Teatterin uusi teatteritalo vihittiin käyttöön.
- 3. maaliskuuta – Britannian kaivosmiehet päättivät lopettaa yli vuoden kestäneen lakkonsa ilman uutta työehtosopimusta. Kaivoslakko oli ollut Britannian historian pisin työtaistelu.
- 8. maaliskuuta – Voimakas autopommi surmasi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 170:ää Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.
- 11. maaliskuuta – Mihail Gorbatšovista tuli Neuvostoliiton johtaja.
- 12. maaliskuuta – Helsingin Sörnäisissä paljastettiin Väinö Tannerin muistomerkki. Tannerin portti -nimisen teoksen veisti Kari Juva.
- 13. maaliskuuta – Helsingin raastuvanoikeus vapautti entisen metrojohtajan Unto Valtasen kaikista syytteistä ns. metron hallintojutussa. Oikeuden mielestä Valtanen oli työsuhteessa kaupunkiin eikä virkamies. Sen sijaan 17 muuta syytettyinä ollutta henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
- 17. maaliskuuta – Sarjamurhaaja Richard Ramirez teki ensimmäiset kaksi murhaansa Los Angelesissa (hänet pidätettiin 31. elokuuta).
- 20. maaliskuuta – Ainakin 17 mustaa kuoli, kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen mielenosoittajajoukkoon vuoden 1960 Sharpevillen verilöylyn 25-vuotispäivänä.
- 31. maaliskuuta – Lasse Pöysti jätti paikkansa Tukholman Dramaten-teatterin johtajana. Teatterin näyttelijät olivat olleet tyytymättömiä Pöystin johtamistapaan.
[muokkaa] huhtikuu-kesäkuu
- 2. huhtikuuta – Saab-Valmet ilmoitti lopettavansa Talbot-henkilöautojen valmistuksen Uudessakaupungissa ja keskittyvänsä Saab-autojen valmistukseen.
- 2. huhtikuuta – Helsingissä Kampin metroasemalla paljastettiin Ipi Kärjen maalaama, 3 x 7 metrin kokoinen teos Maa, ilma, tuli ja vesi.
- 6. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa. Presidentti Jaafar al-Nimeiri oli kaappaushetkellä vierailulla Yhdysvalloissa.
- 20. huhtikuuta – Virolaiset Raivo Roosna ja Aleks Lepajoe pidätettiin epäiltyinä kahdesta Helsingissä tehdystä ryöstöstä. Tillanderin kultasepänliike oli ryöstetty 17. huhtikuuta ja Helsingin Osakepankin Käpylän konttori seuraavana päivänä. Poliisi otti kiinni eräitä muitakin henkilöitä, joita se epäili avunannosta ryöstöihin.
- 22. huhtikuuta – Suomessa vietettiin partiotoiminnan 75-vuotisjuhlaa. Suomessa oli noin 850 partiolippukuntaa, joissa oli noin 73 000 jäsentä.
- 3. toukokuuta – Kokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa.
- 8. toukokuuta – New Coke tuli myyntiin Coca-Colan 99. vuosipäivänä.
- 17. toukokuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon.
- 23. toukokuuta – Thomas Patrick Cavanagh tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen yrityksestä myydä häiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
- 25. toukokuuta – Trooppinen sykloni surmasi 10 000 ihmistä Bangladeshissa.
- 26. toukokuuta – SKDL:n uudeksi puheenjohtajaksi, Keski-Suomen läänin maaherraksi siirtyvän Kalevi Kivistön tilalle, valittiin kansanedustaja Esko Helle.
- 29. toukokuuta – Belgiassa kuoli 39 ihmistä Brysselin Heysel-stadionilla käydyssä jalkapallon Euroopan cupin loppuottelussa, kun Liverpoolin kannattajat hyökkäsivät Juventuksen fanien kimppuun. Valtaosa kuolleista oli Juventuksen kannattajia.
- 31. toukokuuta – 41 tornadoa osui Ohioon, Pennsylvaniaan, New Yorkiin ja Ontarioon, 76 ihmistä kuoli.
- 2. kesäkuuta – Kalastaja Pentti Linkola synnytti kohun Vihreän Liiton kokouksessa Turussa esittelemällä avoimeen väkivaltaan yllyttävän eloonjäämisoppinsa.
- 6. kesäkuuta – Rock-yhtye "Guns N' Roses" perustettiin.
- 6. kesäkuuta – Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA määräsi englantilaiset jalkapallojoukkueet toistaiseksi pelikieltoon kaikkialla maailmassa englantilaisen jalkapalloyleisön väkivaltaisuuden vuoksi.
- 7. kesäkuuta – 25 suomalaista Libanonissa toiminutta rauhanturvaajaa joutui Israelin tukeman Etelä-Libanonin armeijan (SLA) panttivangeiksi. Heidät vapautettiin 15. kesäkuuta.
- 9. kesäkuuta – Thomas Sutherland otettiin panttivangiksi Libanonissa (hänet vapautettiin 1991).
- 10. kesäkuuta – Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola erosi virastaan.
- 11. kesäkuuta – Julmuuksistaan tunnetun Auschwitzin keskitysleirin lääkärin Josef Mengelen etsinnät päättyivät, kun Mengelen poika vahvisti Brasiliassa haudasta kaivetun ruumiin jäännösten kuuluvan hänen isälleen.
- 14. kesäkuuta – Hizbollah kaappasi lennon TWA-847.
- 20. kesäkuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto antoi komisario Sulo Aittoniemelle vakavan huomautuksen Noppa-jutun tutkimuksissa tehdyistä virheistä.
- 23. kesäkuuta – Air Indian lennolla 182 Boeing 747 räjähti 9 500 m:n korkeudessa Atlantin valtameren yllä ja 329 ihmistä kuoli.
[muokkaa] heinäkuu-syyskuu
- 1. heinäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Raivo Roosnan seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen kahdesta ryöstöstä. Aleks Lepajoe määrättiin mielentilatutkimukseen.
- 8. heinäkuuta – Adolf Hitlerin päiväkirjaväärennöksiä koskeneen oikeusjutun käsittely päättyi Länsi-Saksassa. Väärennökseen syyllistynyt antiikkikauppias ja Stern-aikakauslehden toimittaja tuomittiin kumpikin yli neljäksi vuodeksi vankeuteen. Väärennettyjä päiväkirjoja oli julkaistu Stern-lehdessä vuonna 1983.
- 10. heinäkuuta – Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttivät Greenpeacen aluksen Rainbow Warriorin Aucklandissa Uudessa-Seelannissa.
- 10. heinäkuuta – Coca-Cola toi vanhan reseptin mukaisen Coca-Colan taas myyntiin nimellä "Coca-Cola Classic" asiakkaiden protestin jälkeen.
- 12. heinäkuuta – Tangomarkkinat järjestettiin 1. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kauko Simonen.
- 19. heinäkuuta – USA:n varapresidentti George H. W. Bush ilmoitti opettaja Christa McAuliffen olevan ensimmäinen avaruussukkula Challengerin lennolle pääsevä opettaja.
- 20. heinäkuuta – Espanjalainen kaljuuna Nuestra Señora de Atocha (upposi 1622) löydetiin Key Westin rannikolta Floridasta. Hylystä nostettiin 400 miljoonan dollarin arvosta kultaa ja hopeaa.
- 27. heinäkuuta – Ugandassa tehtiin sotilasvallankaappaus. Syrjäytetty presidentti Milton Obote pakeni Keniaan.
- 6. elokuuta – Hiroshimassa kymmenet tuhannet viettivät kaupungin tuhon 40. muistopäivää.
- 15. elokuuta – Kaupallinen paikallisradio Radio 957 aloitti lähetyksensä Tampereella.
- 28. elokuuta – Pankinjohtaja Jarmo Rantanen valittiin Tampereen uudeksi kaupunginjohtajaksi.
- 1. syyskuuta – Amerikkalais-ranskalainen retkikunta löysi RMS Titanicin hylyn.
- 19. syyskuuta – Meksikon maanjäristys.
- 23. syyskuuta – Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi. Äänestyksen järjestivät Helsingin Sanomat ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.
[muokkaa] lokakuu-joulukuu
- 7. lokakuuta – Palestiinalaiset terroristit kaappasivat matkustaja-alus Achille Lauron.
- 10. lokakuuta – Yhdysvaltain laivaston F-14-hävittäjät pakottivat Achille Lauron kaappajia kuljettaneen egyptiläisen matkustajakoneen laskeutumaan NATO:n tukikohtaan Sisilian Sigonellaan.
- 16. lokakuuta – Maarianhaminasta Naantaliin matkalla ollut rahtialus Hanna-Marjut upposi Kihdin selällä lähellä Sottungaa. Neljä ihmistä hukkui.
- 18. lokakuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit sopivat Oslossa yhteisistä Etelä-Afrikan vastaisista pakotteista, mm. tieteellisen ja teknologisen yhteistyön katkaisemisesta. Toimet eivät kuitenkaan olleet sitovia, vaan lähinnä suosituksia.
- 19. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatshov siirsi ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitshevin eläkkeelle. Vuodesta 1958 virassaan olleen, 77-vuotiaan Patolitshevin aikana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli kasvanut noin 25-kertaiseksi.
- 25. lokakuuta – "Manta-myrsky" koetteli Suomea
- 29. lokakuuta – Kenraalimajuri Samuel K. Doe julistettiin Liberian monipuoluevaalien voittajaksi.
- 6. marraskuuta – "Huhtikuun 19. päivän liikkeen" vasemmistosissit valtasivat oikeustalon Kolumbian Bogotássa. 115 ihmistä kuoli valtauksessa ja sitä seuranneessa saarrossa.
- 7. marraskuuta – Kirjailija Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus paljastettiin Helsingin Töölössä. Kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen muotoilema muistomerkki oli jo etukäteen herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.
- 11. marraskuuta – Sinebrychoff osti tamperelaisen Pyynikin panimon.
- 13. marraskuuta – Tulivuori Nevado del Ruiz purkautui Kolumbiassa, 23 000 ihmistä sai surmansa.
- 15. marraskuuta – Eduskunta siirsi loppiaisen ja helatorstain (ns. arkipyhät) viikonlopusta takaisin omille paikoilleen. Muutos tuli voimaan vuonna 1992. Työmarkkinajärjestöt olivat vastustaneet muutosta niille koituneiden lisäkustannusten vuoksi.
- 19. marraskuuta – Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov tapasivat Genevessä ensimmäistä kertaa.
- 21. marraskuuta – Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidättiin vakoilusta Israelin hyväksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
- 22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi vangitsi Tampereen entisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Toimenpide liittyi tutkimuksiin SDP:n osuudesta Noppa-jutussa.
- 23. marraskuuta – Egypt Airin lento 648 kaapattiin välillä Ateena–Kairo. Kone laskeutui Maltalle, egyptiläiset kommandot hyökkäsivät koneeseen ja 60 ihmistä kuoli.
- 3. joulukuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa järjestetään presidentinvaalit 7. helmikuuta 1986. Ilmoituksen taustalla arveltiin olleen Yhdysvaltain painostus. Murhatun oppositiojohtajan Benigno Aquinon leski Corazon Aquino ilmoittautui heti Marcosin vastaehdokkaaksi.
- 13. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti valtiovarainministeri Ahti Pekkalan Oulun läänin maaherraksi helmikuun 1986 alusta lukien. Pekkala ehti toimia valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan ennen häntä.
- 13. joulukuuta – Tanskan kansankäräjät päätti, että Tanska lopettaa kaiken kaupankäyntinsä Etelä-Afrikan kanssa. Tanska oli maailman ensimmäinen valtio, joka teki tällaisen päätöksen.
- 16. joulukuuta – New York Cityssä mafiapäälliköt Paul Castellano ja Thomas Bilotti ammuttiin. Murhan järjestäneestä John Gottista tuli Gambinon perheen johtaja.
- 18. joulukuuta – Suomeen syntyi uusi puolue, kun Suomen eläkeläisten puolue hyväksyttiin puoluerekisteriin.
- 27. joulukuuta – Palestiinalaisterroristit tappoivat 20 ihmistä Rooman ja Wienin lentokentillä.
- 30. joulukuuta – Pakistanin presidentti Muhammad Zia-ul-Haq lakkautti maassa kahdeksan vuotta voimassa olleen sotatilan. Päätöksellä ei ollut käytännössä suurtakaan merkitystä.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Siilinjärvi äänestettiin Suomen rumimmaksi kunnaksi.
- AEGEE perustettiin.
- Harold Kroto, Robert Curl ja Richard Smalley löysivät fullereenin.
- Richard Stallman kirjoitti GNU-manifestin.
- Länsi-Sahara hyväksyttiin Afrikan yhtenäisyysjärjestöön, jolloin Länsi-Saharaa miehittänyt Marokko erosi protestina.
- Suomen Lukiolaisten Liitto perustettiin.
- Alexei Pajitnov, Vadim Gerasimov ja Dmitri Pavlovski kehittivät Tetriksen Moskovassa Electronica-60-tietokoneelle.
- Etiopian nälänhätä jatkui.
- Tampereen työväen teatterin uusi toimirakennus valmistui.
- Lokakuu – Yhdysvalloissa herätti huomiota suomalaissyntyisen Renny Harlinin elokuva Karhu naapurina, jossa käsiteltiin Suomen ja Neuvostoliiton naapuruutta vähemmän edullisessa valossa. Elokuvaa ei esitetty Suomessa.
- Marraskuu – WSOY julkaisi ensimmäisen niteen presidentti J. K. Paasikiven päiväkirjoista vuosilta 1944-1956. Kirjan toinen nide ilmestyi vuotta myöhemmin. Kyseessä oli syksyn kirjallinen sensaatio.
[muokkaa] viihde
- 28. tammikuuta – "We Are the World" nauhoitettiin Etiopian avustamiseksi.
- 13. heinäkuuta – Järjestettiin Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertti.
[muokkaa] Syntyneitä
- 27. tammikuuta – Hermanni Vuorinen, suomalainen jalkapalloilija
- 5. helmikuuta – Cristiano Ronaldo, portugalilainen jalkapalloilija
- 13. helmikuuta – Matti Lähitie, jalkapalloilija
- 20. helmikuuta – Julija Volkova, venäläinen laulaja ("t.A.T.u.")
- 15. maaliskuuta – Antti Autti, suomalainen lumilautailija
- 22. maaliskuuta – Keira Knightley, näyttelijä
- 2. toukokuuta – Lily Allen, laulaja
- 21. toukokuuta – Mutya Buena, laulaja ("Sugababes")
- 27. kesäkuuta – Nico Rosberg, Keijo Rosbergin poika ja autourheilija (kaikkien aikojen ensimmäinen GP2-mestari 29. syyskuuta 2005)
- 2. heinäkuuta – Ashley Tisdale, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja malli
- 5. elokuuta – Salomon Kalou, jalkapalloilija
- 11. elokuuta – Joel Perovuo, suomalainen jalkapalloilija
- 1. lokakuuta – Tirunesh Dibaba, kestävyysjuoksija
- 24. lokakuuta – Wayne Rooney, jalkapalloilija
- 25. lokakuuta – Ciara, yhdysvaltalainen laulaja
- 13. marraskuuta – Eetu Hyppönen, suomalainen liikemies
- 3. joulukuuta – Amanda Seyfried, näyttelijä
[muokkaa] Kuolleita
- 2. tammikuuta – Viljami Niittykoski, suomalainen pelimannimestari
- 6. tammikuuta – Tapio Heinonen, suomalainen iskelmälaulaja, -säveltäjä ja -sanoittaja
- 20. helmikuuta – Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (Aku Ankka)
- 28. helmikuuta – David Byron, laulaja ("Uriah Heep")
- 28. helmikuuta – Johan Otto Söderhjelm, suomalainen lakimies ja poliitikko
- 9. maaliskuuta – Rakel Laakso, suomalainen näyttelijä
- 10. maaliskuuta – Konstantin Tšernenko, NKP:n pääsihteeri
- 26. maaliskuuta – Anders Cleve, suomalainen kirjailija
- 28. maaliskuuta – Marc Chagall, venäläis-ranskalainen maalari
- 11. huhtikuuta – Enver Hoxha, Albanian diktaattori
- 20. huhtikuuta – Valto Karhumäki, suomalainen lentokapteeni ja toimitusjohtaja
- 22. huhtikuuta – Tancredo Neves, Brasilian vastavalittu presidentti
- 2. toukokuuta – Väinö Suvivuo, suomalainen aitajuoksija
- 5. toukokuuta – Erkki Tanttu, suomalainen taidegraafikko, professori
- 9. toukokuuta – A.F. Airo, suomalainen kenraali
- 11. toukokuuta – Yrjö Saarnio, suomalainen säveltäjä ja viulisti
- 19. toukokuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija, akateemikko
- 19. toukokuuta – Hilding Rosenberg, ruotsalainen säveltäjä
- 21. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pitkäaikaisin pääministeri
- 3. heinäkuuta – Nils Meinander, suomalainen kansantaloustieteilijä ja poliitikko
- 7. heinäkuuta – Auvo Nuotio, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti")
- 11. heinäkuuta – Taneli Kekkonen, suomalainen diplomaatti
- 16. heinäkuuta – Heinrich Böll, saksalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1972)
- 22. heinäkuuta – Matti Järvinen, suomalainen keihäänheittäjä, talousneuvos
- 29. heinäkuuta – Wolf H. Halsti, suomalainen kirjailija, eversti
- 6. elokuuta – Pentti Liedes, suomalainen kansanedustaja
- 9. elokuuta – Mauri Sariola, suomalainen kirjailija
- 13. elokuuta – Shiva Naipaul, trinidadilais-englantilainen kirjailija
- 20. elokuuta – Timo Tiusanen, suomalainen teatterin- ja kirjallisuudentutkija
- 27. elokuuta – Tauno Nurmela, suomalainen kielitieteilijä, akateemikko
- 8. syyskuuta – John F. Enders, yhdysvaltalainen Nobel-bakteriologi
- 15. syyskuuta – Sakari Saarikivi, suomalainen taidehistorioitsija
- 17. syyskuuta – Laura Ashley, englantilainen muotisuunnittelija
- 19. syyskuuta – Italo Calvino, italialainen kirjailija
- 22. syyskuuta – Axel Springer, länsisaksalainen lehdenkustantaja
- 2. lokakuuta – Rock Hudson, näyttelijä
- 10. lokakuuta – Orson Welles, ohjaaja
- 10. lokakuuta – Yul Brynner, näyttelijä
- 11. lokakuuta – Jussi Jalas, suomalainen kapellimestari
- 24. lokakuuta – Jalmari Rinne, suomalainen näyttelijä ja teatterivaikuttaja
- 17. marraskuuta – Lon Nol, Kambodžan presidentti
- 18. marraskuuta – Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä
- 9. joulukuuta Razzle,suomalais-englantilainen rokkari,tunnettu bändistä nimeltä Hanoi Rocks. Kuoli Vince Neilin aiheuttamassa auto-onnettomuudessa Los Angelesissa.
- 25. joulukuuta – Arvo Hautala, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
- 31. joulukuuta – Ricky Nelson, näyttelijä ja laulaja (kuoli lento-onnettomuudessa)
- 31. joulukuuta – Lauri Aho, suomalainen lehtimies ja poliitikko, ylipormestari
