Coca-Cola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kolajuomasta. Yhtiöstä katso The Coca-Cola Company.
Coca Colan logo

Coca-Cola on hiilihapotettu kasviuutejuoma eli kolajuoma. Se on maailman myydyin virvoitusjuoma ja kolmanneksi arvokkain brändi.[1] Sitä myydään kaikissa maailman maissa lukuun ottamatta Kuubaa ja Pohjois-Koreaa.[2][3][4] Kesäkuussa 2012 Coca-Cola ilmoitti laajentavansa Myanmarin markkinoille.[5]

Tuotetta valmistetaan maailmalla muun muassa kevytversioina sekä esimerkiksi kirsikan, sitruunan, limetin ja vaniljan makuisena. Coca-Colaa pidetään yleisesti maailman myydyimpänä hiilihappojuomana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Earl R. Dean suunnittelema Coca-Cola -pullon ensimmäinen prototyyppi (1915), joka ei tullut koskaan tuotantoon. Pullo oli keskeltä leveämpi kuin pohjasta, mikä teki siitä epävakaan tehtaan kuljettimilla.

Atlantalainen tohtori John Pemberton vuonna 1886 kehitti juoman lääkkeeksi parantamaan päänsärkyä. Aluksi hänen takapihallaan valmistamansa keitos muistutti enemmänkin siirappia kuin juomaa. Tuote ei myynyt hyvin lääkkeenä. Kun Pemberton oli lisännyt valmistamaansa seokseen soodavettä, ihmiset rakastuivat syntyneeseen uuteen juomaan, ja Coca-Cola oli valmis menestymään.

Coca-Colan ensimmäinen valmistaja Suomessa oli Kouvolan Vesitehdas, joka aloitti valmistuksen jo vuonna 1928.[6] Helsingin keskustan Stockmannilta Coca-Colaa sai jo 1930-luvulla, mutta näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vuonna 1952 Helsingin olympiakisojen aikaan. Nykyään Coca-Colan tuotteita Suomessa valmistaa ja myy Sinebrychoff.

Coca-Cola on The Coca-Cola Companyn vuonna 1893 rekisteröimä tavaramerkki. Suomessa sitä kutsutaan yleisesti kokikseksi. Englanninkielisen vastineen Coke Coca-Cola Company on myös rekisteröinyt. Coca-Cola on lisäksi rekisteröinyt tavaramerkikseen ruotsalaista sukujuurta olleen Earl R. Deanin suunnitteleman, englanninkielisellä nimellä contour bottle tunnetun pullonmuodon vuonna 1915. Coca-Cola on arvioitu maailman arvokkaimmaksi tavaramerkiksi [7]

Coca-Colaan käytettiin vuoteen 1903 asti tuoreita kokalehtiä ja lasillinen Coca-Colaa sisälsi siihen aikaan vielä täysin laillista kokaiinia.[8] Toinen Coca-Colan alkuperäisreseptissä käytetty raaka-aine oli kolapähkinä, joka sisältää runsaasti kofeiinia. Coca-Colan varsinainen valmistuskaava on edelleen erittäin suojeltu salaisuus. Tästä on syntynyt urbaanilegenda, jonka mukaan Coca-Cola sisältäisi edelleen kokaiinia ja ettei sitä reseptin salaisuuden vuoksi voida saada selville.[9] Nykyisin on mahdollista maustaa elintarvikkeita kokanlehdillä, joista piristävät aineet on eroteltu pois.[10]

Coca-Colan merkittävin kilpailija on Pepsi, joka aloitti sen jäljitelmänä 1900-luvun alussa. Suomessakin on tehty useampia Coca-Colaa jäljitteleviä tuotteita, kuten vuosina 1996–2003 saatavilla ollut Pirkka-tuotesarjaan kuulunut First Choice Cola, jonka tölkissä luki mainostuksen vuoksi englanniksi ”The original taste of America” (suom. alkuperäinen Amerikan maku).

Brändi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Interbrand arvioi Coca-Colan brändiarvoksi 79 miljardia dollaria vuonna 2013.[1] Esimerkiksi vuonna 2008 Coca-Cola lanseerasi yli 700 tuotetta niissä 200 maassa, joissa se on läsnä.[11]

Tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Colaa ja jäitä lasissa.

Coca-Cola pakataan Suomessa 0,25 ja 0,33 litran tölkkiin, 0,35 litran lasipulloon ja 0,5; 1,5 tai kahden litran muovipulloihin. Ympäri maailman pakkauskokoja on todella kirjavasti 0,12 litrasta aina 3,0 litraan. Lisäksi lentokoneissa on tarjolla 1 desilitran tölkki.

Coca-Cola Light[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola Lightia alettiin myydä Suomessa jo vuonna 1984. Se on maailman kolmanneksi myydyin virvoitusjuoma. Se makeutettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 alkuun sukraloosilla‚ mutta sitä ennen se makeutettiin aspartaamilla. Vaihdokseen syynä oli maku, sillä sukraloosi sokerista valmistettuna kevytmakeuttajana toi juomaan täyteläisemmän maun. Coca-Cola Lightin uusi täyteläinen maku ei kuitenkaan saanut kuluttajilta hyvää vastaanottoa ja sen takia lanseerattiin tuote Coca-Cola Zero, joka vastasi entistä Coca-Cola Lightia.

Vuoden 2009 alussa Coca-Cola Lightin makeutusaine sukraloosi muutettiin takaisin aspartaamiksi palauttamaan Coca-Cola Lightin perinteisen maun. Näin ollen nykyään myynnissä olevat Coca-Cola Light ja Coca-Cola Zero ovat lähes täysin sama tuote eri etiketillä. Ainoana erona juomien välillä ovat käytetyt happamuudensäätöaineet: Coca-Cola Lightissa käytetään mononatriumfosfaatti E339:ää, Coca-Cola Zerossa mononatriumsitraatti E331:tä.

Coca-Cola Light Lime[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola Light Limeä on myyty Suomessa vuodesta 2005. Ainoa ero lightiin on sen limetin maku. Tammikuusta 2003 joulukuuhun 2005 makuvaihtoehtona oli sitruuna. Nykyään tuotetta ei myydä Suomessa.

Coca-Cola Zero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola Zero on sokeriton versio Coca-Colasta. Se on makeutettu aspartaamilla ja asesulfaami K:lla. Tuote tuli Suomessa myyntiin vuonna 2006.

Venezuela kielsi Coca-Cola Zeron myynnin kesäkuussa 2009. Syynä olivat tarkempaa määrittelyä vaille jääneet terveydenhuollolliset syyt.[12]

Coca-Cola Vanilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola Vanilla (aiemmin Vanilla Coke) on tavallista Coca-Colaa, johon on lisätty vaniljan maku. Sitä oli saatavilla ensimmäisen kerran 1950-luvulla Yhdysvalloissa monissa juoma-automaateissa ja ravintoloissa. Vuonna 2002 se palasi ja sitä alettiin myydä monessa muussakin maassa, muun muassa Ruotsissa, Venäjällä ja Isossa-Britanniassa. Kaiken kaikkiaan Coca-Cola on markkinoinut Coca-Cola Vanillaa yli 30 eri maassa. Coca-Cola Vanillan valmistus on sittemmin lopetettu Ruotsissa. Suomessa myydään Coca-Cola Vanillaa erityisesti maahantuontikaupoissa. Suomessa on ruvettu valmistamaan Coca-Cola Vanillaa pantillisena.

Coca-Cola Cherry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Cola Cherry on kirsikan maulla maustettua Coca-Colaa. Tuote tuli Suomessa myyntiin maaliskuussa 2010 sekä 2011 ja oli myynnissä kesän ajan.[13][14] Coca-cola Cherryä myydään vuoden ympäri Kesko-yhtiön hyvinvarustetuissa kaupoissa tuontituotteena, josta ei saa panttia.

Coca-Colan pakkauskoot, materiaalit sekä palautuspantit 2010 Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Materiaali Palautuspantti Monipakkaukset
0,33 l alumiinitölkki 0,15 € 6, 8, 15 ja 24 kpl pakkaus
0,35 l lasipullo 0,10 € 24 kpl kori
0,5 l muovipullo 0,20 € 24 kpl kennolevy (palpa)
1,5 l muovipullo 0,40 € 2 kappaletta, yhdistetty pahvilla ja 4 kappaletta, yhdistetty muovilla
2,0 l muovipullo 0,40 € 2 kappaletta, yhdistetty pahvilla ja 4 kappaletta, yhdistetty muovilla

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiassa Coca-Colaa vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia.[15] On julkaistu tutkimustietoon perustuvia dokumentteja siitä, että monikansalliset yritysjätit Coca Cola ja samoin Nestlé pumppaavat kuiviin lähteitä, joiden vesi kuuluisi paikallisille ihmisille, mutta joilta yritykset ovat riistäneet mahdollisuudet saada enää käyttöön puhdasta vettä. Vakuuttavan ja informatiivisen kuvauksen näiden yritysten aikaansaamista globaaleista riskeistä ja niiden häikäilemättömästä voitontavoittelusta seuranneista ihmisoikeusongelmista antaa esimerkiksi maailmanlaajuisesti palkittu vuoden 2008 dokumenttielokuva Flow: For Love of Water.[16][17][18]

Coca Cola Company on syylistynyt kehitysmaissa samaan kuin eräät muutkin monikansalliset elintarvikejätit. Ne eivät valvo valmistuksessa käyttämänsä veden laatua. Riippumaton Center for Science and Environment -tutkimuslaitos (CSE) testasi vuonna 2003 intialaiset pullovedet ja virvoitusjuomat. Yhtä (Evian) lukuun ottamatta kaikki sisälsivät jäämiä maanviljelyksessä käytettävistä torjunta-aineista. Juomissa oli muun muassa DDT:tä ja lindaania, molemmat erittäin voimakkaita orgaanisia klooriyhdisteitä. Intialainen Pepsi ja Coca-Cola sisälsivät tutkimuksen mukaan torjunta-aineita noin 0,02 mg litraa kohti, mikä ylittää EU-suositukset 20-kertaisesti. Länsimaissa tutkituista virvoitusjuomista tai pullovesistä torjunta-aineita ei löydy. Monikansallisilla juomanvalmistajilla on siis kaksi erilaista reseptiä: puhdasta länsimaihin, köyhille riittää likaisempikin. [19]

Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus on tieteellisesti todistettu ilmiö,[20] joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforihaposta. Sama pätee kuitenkin myös muihin virvoitusjuomiin. Coca-Colan pH-arvo on 2,56, eli hyvin hapan.

Yhdysvaltain hammaslääkäreiden tutkimuksessa osoitettiin, että jo 3-5 vuoden kevytkolan nauttiminen aiheuttaa vakavan eroosion hampaissa. [21]

Helmikuussa 2013 31-vuotias amerikkalaisnainen kuoli juotuaan 10 litraa Coca-Colaa päivittäin kymmenen vuoden ajan.[22] Naisen hampaat mätänivät suuhun, ja myös hänen lapsensa joutui kärsimään juoman vaikutuksista, sillä yksi hänen lapsistaan syntyi ilman hammaskiillettä.[23]

Coca-Colaa on pidetty syypäänä kuluttajien liikalihavuuteen Yhdysvalloissa. Tämän yhtiö kiistää ja sanoo, että on väärin syyttää vain yhtä tuotetta tai valmistusainetta syyksi liikalihavuuteen.[24]

Yhdysvalloissa toimiva kuluttajansuojajärjestö The Center for Science in the Public Interest CSPI on nostanut oikeuskanteen Coca-Cola Companya vastaan. Kuluttajajärjestö syyttää Coca-Cola Companya harhaanjohtavasta markkinoinnista. Kanteessa on mukana myös joukko yksittäisiä kuluttajia. Kannetta haettiin käsittelyyn jo vuonna 2009, mutta ryhmäkanteena se hyväksyttiin virallisesti yhdysvaltalaisessa tuomioistumessa vuonna 2013.[25]

Syytteet koskevat Coca-Cola Companyn suosittua Vitaminwater-terveysjuomaa. Kuluttajasuojajärjestön mukaan Coca-Cola Company on markkinoinut tuotetta virheellisesti ja harhaanjohtavasti erilaisilla terveyshyödyillä vaikka todellisuudessa juoma on virvoitusjuomien kaltainen, runsaasti sokeria sisältävä ja siten terveydelle haitallinen. Coca-Cola Company on mainostanut vitamiinivesiä muun muassa silmäsairauksia ehkäisevinä sekä nivelten terveyttä ja immuunijärjestelmän toimintaa edistävinä.[25]

The Coca-Cola Companya on syytetty tehtaiden ammattiyhdistysaktiivien huonosta kohtelusta kehitysmaissa.[26] Yhtiötä on syytetty muun muassa kahdeksan ay-aktivistin tappamisesta Kolumbiassa vuosina 1989–2003. Myös yhtiön tehtailla Turkissa ja Indonesiassa ay-aktivisteja on peloteltu. Sen sijaan Nicaraguassa työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty. Yhtiö on vastannut useaan otteeseen näihin liittyviin syytöksiin ja myös toiminnallaan pyrkinyt osoittamaan syytökset perusteettomiksi.[27] Monet ihmisoikeusjärjestöt ovatkin järjestäneet kolajuoman vastaisia kampanjoita.[28]

Piristeiden käyttö ainesosana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coca-Colan nimi juontuu sen alkuperäisen version kahdesta pääainesosasta: kokaiinista ja kofeiiniista. Kokaiini oli peräisin kokapensaan lehdistä ja kofeiinia saatiin kolapähkinöistä. Kokaiini poistettiin juomasta 1900-luvun alussa. Kofeiinin määrää vähennettiin myöhemmin puoleen.[29][30][31]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Interbrand
  2. What are you drinking? health24.com. 23.2.2007. Viitattu 26.12.. (englanniksi)
  3. Apple cracks Interbrand's best global brands top 10 list The Globe and Mail. 4.10.2011. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  4. The Coca-Cola Company by the numbers coca-colacompany.com. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  5. Coca-Cola to spend $30 billion to grow globally The Atlanta Journal-Constitution. 9.9.2012. Viitattu 8.2.2013. (englanniksi)
  6. Valkealan puotimuseo, Valkeala/Kouvola, kesäkuu 2008
  7. BusinessWeek: Top 100 Global Brands Scoreboard
  8. http://www.druglibrary.org/schaffer/library/shrthist.htm A Short History of the Drug Laws]
  9. Snopes.com (englanniksi), luettu 17.11.2006
  10. Coca-Colas recept avslöjat?. Hufvudstadsbladet, 16.2.2011. Artikkelin verkkoversio.
  11. Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  12. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/venezuela_kielsi_coca-cola_zeron_796717.html?origin=rss
  13. Sinebrychoff: Ajankohtaista Viitattu 17.6.2010.
  14. Sinebrychoff - Virvoitusjuomat - Coca-Cola Cherry Viitattu 17. huhtikuuta 2011.
  15. IndiaResource (englanniksi), luettu 17.11.2006
  16. http://en.wikipedia.org/wiki/Flow:_For_Love_of_Water
  17. Salina, Irena: Flow: For Love of Water
  18. Flow: For Love of Water; trailer
  19. Limujätit rellestävät Intiassa Kumppani, nro 4, 2005.
  20. FAQ Farm (englanniksi), luettu 17.11.2006
  21. Kevytkola voi aiheuttaa yhtä pahoja tuhoja kuin huumeet Ilta-Sanomat.
  22. http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288539715904.html?pos=ok-nln
  23. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013021216668913_ul.shtml
  24. http://yle.fi/uutiset/toimitusjohtaja_coca-cola_ei_syypaa_liikalihavuuteen_yhdysvalloissa/6187308
  25. a b Coca-Cola oikeuteen – terveysjuoma onkin pelkkä sokeripommi? MTV3, Makuja, 22.7.2013.
  26. http://killercoke.org/
  27. [1][2][3][4][5]
  28. http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2007/01_2007/cocacola_automaatit_pois_kouluista.html
  29. Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa, s. 228. {{{Julkaisija}}}, 2005.
  30. Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa, s. 226. {{{Julkaisija}}}, 2005.
  31. Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa, s. 234. {{{Julkaisija}}}, 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Coca-Cola.