Virvoitusjuoma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä

Virvoitusjuoma on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.[1] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon sammuttajina. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonaatit, alkoholittomat viinit ja kalja.[2] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.[3] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.[4] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.[3][5][6]

Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.[7]

Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.[8] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.[9]

Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.

Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.[10] Suomessa naiset juovat enemmän kevytvirvoitusjuomia kuin miehet.[11] Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.[12] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.[5]

Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.[13] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.[14]

Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia.[15][16]

Historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virvoitusjuomien myynnin voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1865, kun August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinan ja kivennäisveden sekoituksen, "kossuvissyn" esiastetta). Vuoden 1865 kesä oli kuuma ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenapore ja Sitruunasooda. Virallisesti Coca-Cola tuli Suomeen Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla.[17]

Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlex Alkoholilaki 1 Luku 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941143
  2. Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 6, s. 558. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2.
  3. a b Juomat (Mehu- ja virvoitusjuomat) Kuntolehti.com. SUL Julkaisut Oy. Viitattu 2.7.2012.
  4. Lavonen, Meisalo & al.: Elintarvikekemiaa Edu.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.7.2012.
  5. a b Light-juomista ei reikiä hampaisiin Kaleva.fi. 3.7.2002. Kaleva Oy. Viitattu 2.7.2012.
  6. Heinonen, Liisa: Makeuttajat diabeetikon ruokavaliossa (Keinotekoiset makeuttajat) Terveyskirjasto.fi. 18.3.2011. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.7.2012.
  7. Hartlaub, Peter: Sweet! America’s top 10 brands of soda Msnbc.com. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
  8. Energiajuomat Evira.fi. 21.9.2010. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 2.7.2012.
  9. Energiajuomaesite (Sivu 2) Nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Viitattu 2.7.2012.
  10. http://www.hartwall.fi/fi/Ota-yhteytta/Usein-kysyttya/Tuotteet/
  11. Lehto, Oskari: Paraguaylainen pensas antaa makeutta limppareihin Lansivayla.fi. 6.2.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 2.7.2012.
  12. Hiila, Ilona: Suosi kevytjuomia mutta muista kohtuus niissäkin Savonsanomat.fi. 28.8.2008. Viitattu 2.7.2012.
  13. Laihduttaminen ja juomat Duodecim.fi. 2011. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.7.2012.
  14. http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7069914.stm
  15. Tutkimuksen shokkitulos: Nämä virvoitusjuomat sisältävät alkoholia MTV3.fi. 28.6.2012. MTV3 Internet. Viitattu 2.7.2012.
  16. Länkinen, Tiina: Ranskalaislehti: Limsan salainen ainesosa on alkoholi Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 2.7.2012.
  17. Stockmannin historiaa