Litra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Litra (tunnus l tai L) on SI-järjestelmän lisäyksikkö tilavuudelle. Kuution mallisen kappaleen, jonka koko on 10 cm · 10 cm · 10 cm eli kuutiodesimetri, tilavuus on litra. Tuhat litraa on kuutiometri.[1]

Litran tunnus on joko l tai L. Tästä päätti 16. yleinen paino- ja mittakonferenssi v. 1979. Tämä on poikkeus siihen sääntöön, että vain erisnimiin perustuvien yksiköiden tunnukset alkavat versaalilla (isolla kirjaimella) [2] . Päätöksen syynä oli kirjaimen l ja numeron 1 sekaantumismahdollisuus. Käytäntö eri maissa on vaihteleva. Usein yksikön tunnus ilman etuliitteitä kirjoitetaan L, mutta kertoimen sisältävät yksiköt, joissa sekaantumisen vaara on pienempi, kirjoitetaan esim. cl, ml, µl.

1000 l = 1 m³
1 l = 1 dm³ = 1000 cm³

SI-kertoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litrasta voidaan SI-järjestelmän kertoimilla muodostaa suurempia tai pienempiä yksiköitä seuraavasti:

Kerroin Nimi Tunnus Kerroin Nimi Tunnus
100 litra l      
101 dekalitra dal 10–1 desilitra dl
102 hehtolitra hl 10–2 senttilitra cl
103 kilolitra kl 10–3 millilitra ml
106 megalitra Ml 10–6 mikrolitra µl
109 gigalitra Gl 10–9 nanolitra nl
1012 teralitra Tl 10–12 pikolitra pl
1015 petalitra Pl 10–15 femtolitra fl
1018 eksalitra El 10–18 attolitra al
1021 tsettalitra Zl 10–21 tseptolitra zl
1024 jottalitra Yl 10–24 joktolitra yl

Näistä ovat kuitenkin yleisesti käytössä vain seuraavat:

Hehtolitra (tunnus hl) on sata litraa eli sata kuutiodesimetriä

1 hl = 100 dm³

Desilitra (tunnus dl) on litran kymmenesosa eli sata kuutiosenttimetriä.

1 dl = 100 cm³

Senttilitra (tunnus cl) on litran sadasosa eli kymmenen kuutiosenttimetriä.

1 cl = 10 cm³

Millilitra (tunnus ml) on litran tuhannesosa eli kuutiosenttimetri.

1 ml = 1 cm³

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litra otettiin käyttöön Ranskassa 1790-luvulla osana metrijärjestelmää. Alkujaan oli tarkoitus määritellä myös kilogramma sen suuruiseksi, että yksi kuutiodesimetri eli litra vettä olisi massaltaan tarkalleen kilogramman suuruinen. Kilogrammalle valmistettiin kuitenkin oma mallikappaleensa, ja myöhemmin entistä tarkemmiksi tulleet mittaukset osoittivat, että se on hieman suurempi kuin vesikuutiodesimetrin massa.[3]

Kun Sèvresissä vuonna 1901 pidettiin kolmas yleinen paino- ja mittakonferenssi (CGPM), tämä ero oli jo tunnettu. Konferenssissa päätettiin, että litra oli yhtä kuin tilavuus, joka on 1 kg:lla vettä normaalissa ilmanpaineessa siinä lämpötilassa (3,98 °C), jossa sen tiheys on suurimmillaan.[4] Tästä päätöksestä seurasi, että yksi litra oli 1,000 028 dm3.[3]

Vuonna 1964 12. yleisessä paino- ja mitta­konferenssissa päätettiin litran osalta palata alkuperäiseen määritelmään. Litra on nyt kuutiodesimetrin erityisnimi, toisin sanoen se on tarkalleen 1 dm3.[5][3] Samalla annettiin kuitenkin suositus, jonka mukaan litran käyttöä olisi syytä välttää sellaisissa mittauksissa, joissa edellytetään niin suurta tarkkuutta, että näiden määritelmien välisellä erolla on merkitystä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 8.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 18.12.2011.
  2. BIPM: SI brochure (Le Système international d’unités, myös painettuna, ISBN 92-822-2213-6) (PDF ja html) (Luku 5.1) 2006. Paris: BIPM. Viitattu 25.2.2012. ranska ja englanti
  3. a b c A Dictionary of Units - Volume and Capacity Cleave Books. Viitattu 12.9.2011.
  4. Resolution of the 3rd meeting of the CGPM (1901) BIPM. Viitattu 12.9.2011.
  5. Appendix C: General tables of units of measurement NIST Handbook 44: Specifications, Tolerances, and Other Technical Requirements for Weighing and Measuring Devices. 11 November 2000. National Institute of Standards and Technology. Viitattu 2006-10-09.
  6. Resolution 6 of the 12th meeting of the CGPM (1964) BIPM. Viitattu 12.9.2011.