1901

• Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.

Tapahtumia

tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Tasmania, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.
• 7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
• 10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
• 14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
• 22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
• 31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
• 5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
• 3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
• 12. maaliskuuta – Tampereen Työväen Teatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.

huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
• 3. toukokuuta – Jacksonvillen tulipalo Floridassa.
• 25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
• 24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.

heinä-syyskuu

• 8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
• 12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen armeija lakkautettiin ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
• 19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
• 7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettererille.
• 14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
• 30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.

loka–joulukuu

• 13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
• 3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
• 10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
• 12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.

Syntyneitä

• 16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (k. 1973)
• 1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (k. 1960)
• 28. helmikuuta – Linus Pauling, vuoden 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja rauhanaktivisti (Kemiallisen sidoksen luonne
• 7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (k. 1969)
• 24. maaliskuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (k. 1971)
• 27. maaliskuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (k. 2000)
• 29. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (k. 1933)
• 1. huhtikuuta – Viljo Kekola, suomalainen kullankaivaja ja maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2009)
• 28. huhtikuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa
• 29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari (k. 1989)
• 11. toukokuuta – Sirkka Ruotsalainen, suomalainen toimittaja (Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja) (k. 1995)
• 6. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (k. 1970)
• 13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri 1946–1969 (k. 1985)
• 18. kesäkuuta – Suuriruhtinatar Anastasia, Nikolai II:n nuorin tytär
• 7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
• 15. heinäkuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 4. elokuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1971)
• 15. elokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, musiikkikriitikko ja -kirjailija (k. 1960)
• 20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (Ja äkkiä on ilta) (k. 1968)
• 11. syyskuuta – Karin Alice Heikel (”Katri Vala”), suomalainen runoilija (Pesäpuu palaa) (k. 1944)
• 25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
• 29. syyskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1954)
• 28. lokakuuta – Ilmari Turja, suomalainen kirjailija, lehtimies ja professori (k. 1998)
• 3. marraskuuta – Leopold III, belgialaisten kuningas (k. 1983)
• 18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä (mielipidetiedusteluiden kehittäjä) (k. 1984)
• 22. marraskuuta – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (k. 1999)
• 28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
• 5. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1966)
• 5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttimekaniikan kehittäjä) (k. 1976)
• 16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
• 27. joulukuuta – Maria Magdalena Sieber (”Marlene Dietrich”), saksalainen näyttelijätär (Sininen enkeli) (k. 1992)
• 31. joulukuuta – K.-A. Fagerholm, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies (k. 1984)

Kuolleita

• 16. tammikuuta – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari (symbolismin johtava edustaja)
• 22. tammikuuta – Viktoria, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
• 27. tammikuuta – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (Aida) (s. 1813)
• 13. maaliskuuta – Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
• 7. heinäkuuta – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (Heidi) (s. 1827)
• 12. elokuuta – A. E. Nordenskiöld, suomalainen tiedemies, geologi, mineralogi ja naparetkeilijä (Koillisväylän löytäjä) (s. 1832)
• 9. syyskuuta – Henri de Toulouse-Lautrec, ranskalainen taidemaalari (s. 1864)
• 14. syyskuuta – William McKinley, Yhdysvaltain presidentti (s. 1843) (salamurha)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Wilhelm Röntgen
• Nobelin kemianpalkinto: Jacobus Henricus van 't Hoff
• Nobelin lääketieteen palkinto: Emil von Behring
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sully Prudhomme
• Nobelin rauhanpalkinto: Henri Dunant ja Frédéric Passy

Kirjoja

• Sota valosta – Eino Leino
• Kivesjärveläiset – Eino Leino
• Pyhä kevät – Eino Leino
• Hänen isänsä Jumala ym. kertomuksia – Jack London
• Buddenbrookit – Thomas Mann
• Mitä on jumalanpalvelus – Arvid Järnefelt
• Aarnihauta eli kullankaivaja Jackmans Gulchissa sekä muita jännittäviä kertoelmia – Arthur Conan Doyle
• Ilmakylä – Jules Verne