Aku Ankka

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee animaatio- ja sarjakuvahahmoa. Sarjakuvalehdestä on erillinen artikkeli.

Aku Ankka
Don Rosan piirtämä Aku Ankka
Luoja(t):	Walt Disney
Kustantaja:	Disney (useilla kustantamoilla lisenssi)
Ensiesiintyminen:	9. kesäkuuta 1934 (elokuvassa Viisas Kana Kananen)
Henkilötiedot
Koko nimi:	Aku Fauntleroy Ankka^[1]
Status:	pätkätyöläinen, yksinhuoltaja
Ikä:	73
Asuinpaikka:	Paratiisitie 13
Sukulaiset:	Tupu, Hupu ja Lupu Roope Ankka Hannu Hanhi Touho Ankka Mummo Ankka Della Ankka
Ystävät/tuttavat:	José Carioca, Panchito Pistoles, Pelle Peloton, Iines Ankka
Ominaisuudet:	äkkipikaisuus, riidanhalu, epäonni^[2]
Näyttelijä(t):	Clarence Nash (1934–1985) Tony Anselmo (1986–)

Aku Ankka (engl. Donald Duck) on Walt Disneyn vuonna 1934 keksimä ja hahmottelema sekä animaattori Richard ”Dick” Lundyn luoma animaatio- ja sarjakuvahahmo, joka asuu Ankkalinnassa Calisotan osavaltiossa ja seikkailee Disneyn eläinmaailmassa.^[2]

Walt Disney kertoi saaneensa idean Aku Ankasta äänen perusteella, kun hän kuuli imitaattori Clarence Nashin matkivan lintuja ja muita eläimiä radiossa.^[3] Nash palkattiin esittämään Aku Ankkaa elokuvaan Viisas Kana Kananen, jonka jälkeen hän toimi Akun äänenä kuolemaansa saakka vuoteen 1985. Nashin jälkeen hahmon ääninäyttelijänä on toiminut Tony Anselmo, jonka Nash itse koulutti kyseistä roolia varten.

Akun tunnetuin luonteenpiirre on hänen tulinen luonteenlaatunsa. Varsinkin alkuaikojen Aku Ankka oli luonteeltaan hyvin äkkipikainen ja riidanhaluinen sekä ajattelematon, mikä saattoi hänet jatkuvasti erilaisiin vaikeuksiin. Hyveellisestä Mikki Hiirestä poiketen Aku voi toimia sekä tarinan sankarina että antisankarina.^[2]

Nyky-Akun useimmin toistuvia teemoja on Akun yleinen, usein itse aiheutettu epäonni ja vastoinkäymiset joko seurustelusuhteessa tai työelämässä, jossa Akun historiallinen ammattikirjo on hämmästyttävän laaja.^[2] Ajoittaisia taiturimaisia onnistumisia esimerkiksi puutarhurina tai kauneushoitajana seuraa yleensä näyttävä ja täydellinen epäonnistuminen. Joskus Aku onnistuukin pitämään työnsä, tai olemaan erittäin hyvä jossakin. Silloin yleensä vain ahneus vie Akulta työt.

Aku Ankalla on huollettavanaan kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, jotka kuuluvat Sudenpentujen partiolaisjärjestöön.^[4] Akun tyttöystävä on Iines Ankka, jota Hannu Hanhi -niminen kilpakosija (Akun serkku) yrittää jatkuvasti viekoitella omakseen. Akulla on myös sisko Della Ankka. Akun upporikas miljardöörieno Roope Ankka (suomennettuna kuitenkin yhä Roope-setä) on usein ollut hänen työnantajansa ”nälkäpalkalla” tai pakottanut hänet mukaansa joihinkin huimiin seikkailuihin velkalistan avulla. Aikaisemmasta suomennostavasta johtuvasta yleisestä harhaluulosta huolimatta Aku on Roopen sisarenpoika, ei veljenpoika.^[2]

Vaikka Aku olikin alun perin piirroshahmo, hän esiintyy nykyisin enimmäkseen sarjakuvissa. Sarjakuvien Akun suuri suosio johtuu pitkälti Carl Barksista, joka kehitti Akun luonnetta ja keksi joukon uusia hahmoja, kuten Roope-sedän. Barksin on sanottu ”luoneen Aku Ankalle sielun”.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaiset esiintymiset

Aku Ankan ensiesiintyminen lyhytpiirretyssä Viisas Kana Kananen.

Aku Ankka teki ensiesiintymisensä Bert Gillettin ohjaamassa piirroselokuvassa Viisas Kana Kananen (Wise Little Hen), joka ilmestyi 9. kesäkuuta 1934. Piirretyssä Aku yritti ystävänsä Petteri Possun kanssa vältellä rouva Kanan antamia työtehtäviä. Akusta tehtiin merimiespukuinen siksi, että ensiesiintymisessään hän asui asuntolaivassa keskellä lampea.

Akun syntymäpäivästä tuli epätietoisuutta, kun myöhemmin elokuvassa Sedän syntymäpäivä (Donald's Happy Birthday) oli seinäkalenterissa päivämäärä 13. maaliskuuta 1934. Tästä lähtien Disney-yhtiö on kertonut, että Aku munittiin tuona päivänä ja hän kuoriutui kesäkuussa.

Aku sai yleisön keskuudessa sen verran suosiota, että hän palasi 11. elokuuta 1934 julkaistussa piirroselokuvassa Orpojen hyväksi (Orphan's Benefit). Tässä Aku esiintyi ensimmäistä kertaa Mikki Hiiren kanssa. Elokuva oli myös sikäli merkittävä, että Polle Koninkaulus ja Heluna Ammu tekivät siinä ensiesiintymisensä.

[muokkaa] Suosio kasvaa

1930-luvulta 1960-luvulle tehtyjä Aku Ankka -animaatioita pidetään nykyään lähes taiteena. Aku olikin alun perin nimenomaan animaatiohahmo. Aku Ankka -piirretyt ovat lyhyitä ja toiminnallisia. Välillä niissä koetaan seikkailuja, mutta useimmiten liikutaan jonkin arkiaskareen ympärillä. Toisinaan Aku Ankalla on vastustaja, kuten Tiku ja Taku tai muita eläimiä, mutta usein Akun vaikeudet seuraavat kenenkään järjestämättä. Varsinaisia Aku-piirrettyjä tehtiin 128.

2. helmikuuta 1938 amerikkalaisissa sanomalehdissä alettiin julkaista Al Taliaferron piirtämiä ja Bob Karpin käsikirjoittamia sarjakuvastrippejä, joiden päähenkilönä oli Aku. Taliaferro ja Karp kehittelivät Akun tulista luonnetta ja loivat Mummo Ankan, Hansu Hanhen, Pulivarin sekä Tupun, Hupun ja Lupun. He myös keksivät Aku Ankan auton.

Vuoteen 1941 mennessä Aku oli ehtinyt esiintyä jo viidessäkymmenessä piirretyssä, ja vuonna 1965 hän oli esiintynyt jo sadassa piirroselokuvassa. Muutama piirroselokuva tehtiin CinemaScope-koossa ja yksi jopa kolmiulotteisena (Working for Peanuts, 1953).

[muokkaa] Sotapropagandassa

Aku tekee natsitervehdyksen Hitlerin kuville vuoden 1943 propagandaelokuvassa Der Fuehrer's Face.

1940-luvun alkupuolella Disney-yhtiö otti osaa toisen maailmansodan aikaiseen propagandaan, ja niinpä Akua alettiin nähdä piirretyissä propagandaelokuvissa.

Disneyn sotapropagandaelokuvista tunnetuin on Jack Kinneyn ohjaama Der Fuehrer's Face vuodelta 1943. Piirretty ivasi Adolf Hitleriä ja pilkkasi kansallissosialismia. Der Fuehrer's Facessa Aku työskenteli ”Führerin” eli Hitlerin alaisena ammustehtaassa, joka sijaitsi Natsi-Saksaa parodioivassa ”Nutzimaassa” (Nutzi Land). Hän joutui työskentelemään tuntikaupalla ilman lepoa, ja aina Hitlerin kuvan nähdessään hänen täytyi tervehtiä kuvaa sanoen: ”Heil Hitler!” Lopussa kuitenkin Aku herää ja huomaa kaiken olleen pelkkää unta, ja elokuvan lopussa hän vakuuttaa uskollisuuttaan Yhdysvalloille ja Vapaudenpatsaan pienoismallille pukeutuneena Yhdysvaltain lipun värisiin yövaatteisiin. Vaikka Der Fueher's Face voittikin parhaan piirretyn lyhytelokuvan Oscar-palkinnon, sodan päätyttyä Disney-yhtiö alkoi pitää sitä sopimattomana lapsille (koska Aku esitetään siinä natsina) eikä se myöskään sopinut muuttuneeseen kansainväliseen tilanteeseen. Yhtiö piti elokuvaa poissa levityksestä, kunnes julkaisi sen vuonna 2004 rajoitetussa erikois-DVD-kokoelmassa Walt Disney Treasures: Walt Disney on the Front Lines.

Disney julkaisi myös kuusi lyhytelokuvaa, joissa Aku liittyy Yhdysvaltain armeijaan ja taistelee japanilaisia sotilaita vastaan. Näistä ensimmäinen, Donald Gets Drafted, sisälsi kohtauksen jossa Aku kirjoitti armeijan värväyspaperiin koko nimekseen Donald Fauntleroy Duck.

Sota-aikana Disney-elokuvia oli vaikea levittää Euroopassa, ja niinpä Disney-yhtiö päätti markkinoida elokuviaan Etelä-Amerikassa. Vuonna 1942 ilmestyi Oppitunti (Saludos Amigos), jota 1944 seurasi Kolme caballeroa (The Three Caballeros). Näissä Aku ystävystyi José Cariocan ja Panchito Pistolesin kanssa.

[muokkaa] Carl Barks

Pääartikkeli: Carl Barks

Carl Barksin tyylinäyte ensimmäisestä kokonaan omasta tarinasta Ryytimaa.

Vuonna 1942 amerikkalainen Western Publishing Company -kustannusyhtiö alkoi julkaista Disneyn sarjakuvamaailmaan sijoittuvia sarjakuvia. Myöhemmin samana vuonna kustantamolle alkoi työskennellä Carl Barks, joka aikaisemmin oli toiminut muiden muassa pilapiirtäjänä ja Disney-studioiden animaattorina. Barks kehittyi nopeasti sekä piirtäjänä että käsikirjoittajana ja alkoi kehitellä Akun hahmoa. Hän loi aikaisemmin ärhäkästä ja äkkipikaisesta Akusta päättäväisen ja itsevarman hahmon. Hän myös käytti ja kehitti Taliaferron ja Karpin keksimiä hahmoja, erityisesti Tupua, Hupua ja Lupua.

Barks sijoitti Akun asumaan Ankkalinnan kaupunkiin, ja kansoitti sen keksimillään hahmoilla, kuten Roope Ankalla, Hannu Hanhella, Pelle Pelottomalla, Karhukoplalla, Teppo Tulpulla, Kulta-Into Piillä ja Milla Magialla. Hän myös piirsi ja käsikirjoitti joukon legendaarisia ankkatarinoita, joista maineikkaimpia ovat Vanhan linnan salaisuus (The Old Castle's Secret, kesäkuu 1948), Kulmikkaat munat (Lost in the Andes, huhtikuu 1949), Aku Ankka pelastaa Tyhjälän joulun (A Christmas for Shacktown, tammikuu 1952), Kultainen kypärä (The Golden Helmet, heinäkuu 1952) sekä Takaisin Klondikeen (Back to the Klondike, maaliskuu 1953).

[muokkaa] Nyky-Aku

Vicarin näkemys Akusta.

Vuosina 1987–1990 esitetyssä piirrossarjassa Ankronikka Aku liittyy Yhdysvaltain laivastoon ja jättää Tupun, Hupun ja Lupun Roope-setänsä huollettaviksi. Sarja kuvasi Roopen ja ankanpoikien seikkailuja, ja Aku itse esiintyi vain muutaman kerran. Akun poissaoloon on monia syitä: sarjan alkaessa Clarance Nash oli äskettäin kuollut, ja Ankronikan tuottajat pelkäsivät Akun saattavan jättää päähahmoksi tarkoitetun Roopen varjoonsa. Sarjan tapahtumien edetessä tuottajat huomasivat, että Roope ja ankanpojat tarvitsisivat apulaisen, mutta koska Akua ei uskallettu käyttää, he keksivät tälle eräänlaiseksi ”sijaiseksi” lentäjä Heimo Huiman.

Akun tähti Hollywood Walk of Fame -kävelykadulla.

Sarjakuvien Aku on säilyttänyt suosionsa Euroopassa aina nykyaikaan saakka. Erityisen suosittu Aku on Italiassa, Norjassa ja Suomessa. Italialaiset sarjakuvataiteilijat, kuten Giorgio Cavazzano, Massimo De Vita ja edesmennyt Romano Scarpa, ovat luoneet oman ankkamaailmansa, jonka luomuksia ovat muiden muassa Kuuno Kaakkuri, Riitta Hanhi ja Akun alter ego Taikaviitta.

Nykyisistä Aku Ankka -piirtäjistä yksi tunnetuimmista on kuitenkin yksityiskohtaisesta piirrosjäljestään tunnettu amerikkalainen Don Rosa, jonka koko tuotanto sisältää valtaisasti viittauksia Barksin tarinoihin. Tuotteliain Aku Ankka -taiteilija on chileläinen Vicar, jolla on ikioma studio, jossa hänelle työskentelee useita piirtäjiä ja käsikirjoittajia.

Vuonna 2004 Aku Ankka sai oman tähtensä Hollywood Walk of Famelle.

[muokkaa] Auto

Aku ajaa punaista pientä avoautoa rekisterinumeroltaan 313. Auton takaosassa on avattava kahden hengen takapenkki (johon kuitenkin kolmikko Tupu, Hupu ja Lupu mahtuu hyvin).

Tarinassa "Monikäyttöauto" Akun autossa on ”Mixwell”-moottori vuodelta 1920, 1922-mallinen ”Dudge”-runko ja ”Paclacin” akselit vuodelta 1923. Nämä selviävät kyseisestä Don Rosan tarinasta, jossa Aku kuvailee autoaan. Osien nimet ja vuosiluvut ovat keksittyjä. Mixwell on muunnos Maxwell-merkistä, jota on valmistettu kauan aikaa sitten. Dudge on peräisin Dodgesta ja Paclac on nimiväännösyhdistelmä automerkeistä Packard ja Cadillac.

Eräissä tarinoissa Aku on sanonut auton olevan American Bantam. Sitä on myös virheellisesti kutsuttu ”Topolinoksi”, joka on Fiatin malli (ja tarkoittaa italiaksi Mikki Hiirtä).

Aku Ankan munintapäivä, 13. maaliskuuta, näkyy myös Akun auton rekisterinumerossa. Amerikkalaiseen tyyliin 13. maaliskuuta kirjoitetaan 3/13 eli ensin kuukausi ja sitten päivämäärä. Tämä on siirtynyt kaikkien tuntemaan rekisterinumeroon 313.

Don Rosa esittää tarinassaan Monikäyttöauto ajatuksen, että Aku kokosi auton itse ja on siksi suuresti kiintynyt siihen.

Aku Ankan auto on ollut myös keräilyharvinaisuus jaksossa Keräilyharvinaisuus 313.

[muokkaa] Sukulaiset

Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi. Akulla on myös sisko Della Ankka, jonka lapsia Tupu, Hupu ja Lupu ovat. Hortensia MacAnkka on Roope Ankan (sukunimi vaihtui jossain vaiheessa MacAnkasta Ankaksi,) sisko, eli Roope on Akun eno. Iines Ankka taas ei ole Akulle mitään sukua. Akulla on 4 serkkua, Into Ankka, Touho Ankka, Hannu Hanhi ja Sisuvius Ankka. Kaikki nämä 4 ovat Mummo Ankan eli Kaino-Vieno Ankan lapsenlapsia.

[muokkaa] Ammatit

Pääartikkeli: Luettelo Aku Ankan ammateista

Aku on toiminut lukuisissa työpaikoissa. Roope-sedässä numeron 300 eli elokuun 2004 numeron Roope-sedän tietotoimistossa selvitettiin Akun ammatteja. Siinä mainittiin Akun olleen töissä Kattivaaran margariinitehtaalla, Roope Ankalla kolikonkiillottajana ”ja kymmenissä muissakin paikoissa.” Tietotoimiston selvityksen mukaan Aku ”saa luonteensa vuoksi potkut aina säännöllisin väliajoin” ja on tämän takia työskennellyt niin monessa paikassa.