Yhdysvaltain maavoimat
Tätä sivua ei ole  |
|
| Komentajat | |
| Ylipäällikkö | Barack Obama |
| Puolustusministeri | Robert Gates |
| Puolustushaarat | |
 maavoimat |
|
 ilmavoimat |
|
 merijalkaväki |
|
 laivasto |
|
 rannikkovartiosto |
|
| Sotatoimialueet | |
| Pohjoinen | |
| Eteläinen | |
| Tyynimeri | |
| Eurooppa | |
| Keskinen | |
| Afrikka | |
| Muuta | |
| Puolustusministeriö | |
| Strategiset joukot | |
| Pohjois-Amerikan ilmapuolustus |
|
| Pentagon | |
Yhdysvaltain maavoimat (US Army) on yksi viidestä Yhdysvaltain asevoimien puolustushaarasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Yhdysvaltain maavoimien katsotaan perustaneen Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington. Sen välitön edeltäjä oli puolisotilaallinen Minute Men -vastarintaliike, jonka jäsenten piti järjestön nimen mukaisesti olla minuutin lähtövalmiudessa hälytyksen tullessa. Ensimmäisen sotansa Yhdysvaltain maavoimat kävi itsenäisyyden puolesta brittien "punatakkeja" vastaan 1775–1776. Lopullisen voittonsa se sai ranskalaisten avustuksella.
Myöhemmin Yhdysvaltain maavoimat oli mukana niin sanotuissa intiaanisodissa, joissa intiaanit pakotettiin luovuttamaan alueensa valkoisille siirtolaisille. Yhdysvaltain maavoimien tunnetuimpia upseereita on temperamenttinen George Armstrong Custer, joka johti 7. ratsuväkiprikaatinsa itsemurhaksi osoittautuneeseen hyökkäykseen yhdistyneiden heimojen leiriä vastaan Little Bighornissa.
Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvaltain maavoimien divisioonat käänsivät sodan painopisteen ympärysvaltojen voitoksi saksalaisia vastaan vuonna 1917. Ympärysvallat saattoivat tällöin pelkällä lukumäärällään saattaa saksalaisten taktiikan kaaokseen: operaatioihin kuului harhautushyökkäyksiä, pieniä saarrostuksia ja laajoja kiertoliikkeitä.
Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain maavoimat kävi kahta sotaa samanaikaisesti ja sen käytössä oli suunnattomat resurssit. Se kärsi kuitenkin kaluston jälkeenjääneisyydestä saksalaisia vastaan, mutta menestyi kuitenkin vahvan ilma-aseen tukemana.
Korean ja Vietnamin sodissa toisen maailmansodan taktiikkaan pitäytynyt Yhdysvaltain maavoimat oli vaikeuksissa vastapuolen harrastamaa sissisotataktiikkaa vastaan. Vietnamin sota oli ensimmäinen niin sanottu epäsymmetrinen sota, jossa pieni ja vaikeasti havaittava vihollinen saattoi kätkeytyä siviiliväestön joukkoon iskien vain siellä, missä se oli sille edullisinta.
Persialahden sodan päävastuu oli merijalkaväellä, mutta maavoimat lähettivät joukkoja Irakiin etsimään scud-ohjuksia ja valloittamaan takaisin Kuwaitia.
[muokkaa] Koostumus ja komentoketju
Yhdysvaltain maavoimissa palvelee noin 471 000 sotilasta eli se on Yhdysvaltojen henkilöstöltään suurin puolustushaara. Yhdysvalloissa ei ole yleistä asevelvollisuutta vaan palkka-armeija järjestelmä. Maavoimat jakautuu ammattiarmeijaan (Regular Army), reserveihin (Army Reserve) ja osavaltiohallintojen alaisiin kansalliskaartin yksiköihin (National Guard), jotka tarvittaessa voidaan liittää myös tavallisiin joukkoihin. Maavoimilla on useita erikoisjoukkoja, kuten Delta Force.
Yhdysvaltain maavoimien komentoketju:
- armeija (2–5 armeijakuntaa) ~ kenraali
- armeijakunta (2–5 divisioonaa) ~ kenraaliluutnantti
- divisioona (3 prikaatia, 10 000–18 000 sotilasta) ~ kenraalimajuri
- prikaati (3 tai yli 3 pataljoonaa, 3 000–5 000 sotilasta) ~ eversti
- pataljoona (3–5 komppaniaa, 500–900 sotilasta) ~ everstiluutnantti
- komppania (3–4 joukkuetta, 100–200 sotilasta) ~ kapteeni
- joukkue (3–4 ryhmää, 16–40 sotilasta) ~ luutnantti
- ryhmä (4–10 sotilasta) ~ ylikersantti
[muokkaa] Tehtävät
Maavoimien päätehtävänä on Yhdysvaltojen suojaaminen, kun merijalkaväen tehtävänä on suorittaa mm. maihinnousut. Kuitenkin maavoimilla on joukkoja ympäri maailman. Vaikka merijalkaväki on ensisijainen joukko, maavoimat ovat osallistuneet useisiin sotiin ulkomailla.
[muokkaa] Katso myös
