1917

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

• Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

• 5. tammikuuta – Tanska myönsi Islannille rajoitetun itsemääräämisoikeuden.
• 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati "rauhaa ilman voittoa" Eurooppaan.
• 25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
• 31. tammikuuta – Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
• 3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
• 6. helmikuuta – Trondheimissa pidettiin ensimmäinen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi päivää vietetään nykyään saamelaisten kansallispäivänä.
• 14. helmikuuta – Ranskan poliisi vangitsi vakoilusta epäillyn tanssija Mata Harin Pariisissa.
• 24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
• 11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle.
• 15. maaliskuuta – Keisari Nikolai II luopui vallasta. Ruhtinas Georgi Lvov muodosti Venäjän uuden hallituksen.
• 16. maaliskuuta – Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin Helsingissä ja kuljetettiin Pietariin.
• 18. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene U-64 upotti Ranskan taistelulaiva Dantonin Välimerellä 35 km Sardiniasta.^[1]
• 19. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi Mihail Stahovitshin.
• 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus vangitsi keisari Nikolai II:n ja hänen perheensä.
• 23. maaliskuuta – Suomelle nimitettiin uusi Oskari Tokoin johtama senaatti.
• 31. maaliskuuta – Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.
• 6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
• 16. huhtikuuta – Lenin saapui Petrogradiin.
• 23. huhtikuuta – Leipä säännösteltiin Suomessa elintarviketilanteen vaikeuduttua.
• 29. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain.
• 29. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka takasi täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille.
• 7. heinäkuuta – Venäjän väliaikaisen hallituksen sotaministeri Aleksandr Kerenski "Kerenskin hyökkäys" itärintamalla Galitsiassa kohti Lvovia alkoi.
• 14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.
• 16.–21. heinäkuuta – (3.–7. vanhaa lukua) "Heinäkuun päivät": Petrogradin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin.
• 21. heinäkuuta – Sotaministeri Aleksandr Kerenski nousi Venäjän väliaikaisen hallituksen johtoon.
• 18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
• 25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron (4–25 %).
• 31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
• 17. elokuuta – Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi erosi. Hänen tilalleen tuli professori E. N. Setälä.
• 1. syyskuuta – Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla Laukaassa sijaitseva Pönttövuoren tunneli avattiin liikenteelle.
• 9. syyskuuta – (27. elokuuta vanhaa lukua) "Kornilovin kapina", Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Petrogradia puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi.
• 17. syyskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus erotti kenraalikuvernööri Mihail Stahovitshin ja nimitti hänen tilalleen duuman jäsenen Nikolai Nekrasovin.
• 18. syyskuuta – Maataloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) perustettiin.
• 26. syyskuuta – Suomessa vallinneen elintarvikepulan vuoksi kiellettiin perunan käyttö eläinten ruoaksi.
• 1.–2. lokakuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit, joissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä.
• 31. lokakuuta − Suomen evankelisluterilainen kirkko vietti uskonpuhdistuksen 400-vuotisjuhlaa.
• 2. marraskuuta – Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour lupasi perustaa juutalaisille "kansallisen kodin" Palestiinaan.
• 6. marraskuuta – Kolmas Ypresin taistelu päättyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
• 7. marraskuuta – Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
• 7. marraskuuta – Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
• 14. marraskuuta – Suomessa alkoi ns. marraskuun lakko, joka päättyi 19. marraskuuta.
• 15. marraskuuta – Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.
• 20. marraskuuta – Ukraina julistettiin tasavallaksi.
• 26. marraskuuta – National Hockey League perustettiin.
• 27. marraskuuta – Suomessa muodostettiin Svinhufvudin senaatti.
• 28. marraskuuta – Heikki Nurmion kirjoittama Jääkärien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynä kolmessa päivässä sävelsi, esitettiin ensimmäistä kertaa Libaussa jääkäripataljoonan miehistölle järjestetyssä illanvietossa.
• 4. joulukuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) perustettiin.
• 6. joulukuuta – P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
• 6. joulukuuta – 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
• 11. joulukuuta – Ison-Britannian joukot valloittivat 400 vuotta Ottomaanien valtakunnan hallinnassa olleen Jerusalemin.
• 22. joulukuuta – Rauhanneuvottelut alkoivat Brest-Litovskissa Valko-Venäjällä.
• 22. joulukuuta – Suomessa annettiin asetus siviilirekisteristä.
• 26. joulukuuta – Ensimmäiset oppilaat aloittivat Vimpelin sotakoulussa.

[muokkaa] Syntyneitä

• 5. helmikuuta – Vivica Bandler, suomalainen teatteriohjaaja
• 11. helmikuuta – Sidney Sheldon, yhdysvaltalainen kirjailija
• 11. helmikuuta – Erkki Huurtamo, suomalainen lakimies, poliitikko ja maaherra (k. 1999)
• 19. helmikuuta – Antero Alpola, suomalainen viihdetoimittaja (k. 2001)
• 18. helmikuuta – Tuulikki Pietilä, suomalainen kuvataiteilija
• 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko (k. 1972)
• 11. maaliskuuta – Göran Schildt, suomalainen kirjailija
• 19. maaliskuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianotaiteilija (k. 1950)
• 21. huhtikuuta – Björn Landström, suomalainen taiteilija ja kirjailija
• 22. huhtikuuta – Arvo Hautala, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1985)
• 16. toukokuuta – George Gaynes, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. toukokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija (k. 1974)
• 28. toukokuuta – Liisa Linko-Malmio, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
• 29. toukokuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963)
• 7. kesäkuuta – Dean Martin, yhdysvaltalainen laulaja ja elokuvanäyttelijä
• 19. kesäkuuta – Käthe Grasegger, saksalainen alppihiihtäjä
• 1. heinäkuuta – Pekka Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko (k. 1989)
• 25. heinäkuuta – Unto Koistinen, suomalainen taidemaalari
• 11. elokuuta – Dik Browne, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1989)
• 4. syyskuuta – Pal Maleter, unkarilainen kenraali (teloitettiin 1958)
• 10. syyskuuta – Miguel Serrano, chileläinen fasisti-ideologi
• 11. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori
• 26. syyskuuta – Esa Anttala, suomalainen kirjailija
• 6. lokakuuta – Aimo Tukiainen, suomalainen kuvanveistäjä
• 16. lokakuuta – Erkki Salomaa, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 1971)
• 21. lokakuuta – Dizzy Gillespie, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti
• 3. marraskuuta – Mauno Kuusisto, suomalainen laulaja
• 14. marraskuuta – Henry Theel, suomalainen viihdelaulaja (k. 1989)
• 19. marraskuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri (k. 1984)
• 9. joulukuuta – Tauno Äikää, suomalainen urkuri
• 16. joulukuuta – Arthur C. Clarke, brittiläissyntyinen tieteiskirjailija (k. 2008)
• 21. joulukuuta – Heinrich Böll, vuoden 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (k. 1985)

[muokkaa] Kuolleita

• 10. tammikuuta – William F. Cody ("Buffalo Bill"), villin lännen biisoninmetsästäjä, sotilas ja sirkusjohtaja
• 11. tammikuuta – Eliel Aspelin-Haapkylä, suomalainen historioitsija, professori ja valtioneuvos
• 12. tammikuuta – Yrjö Yrjö-Koskinen, suomalainen koulumies
• 16. tammikuuta – George Dewey, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1837)
• 8. maaliskuuta – Ferdinand von Zeppelin, saksalainen ilmailun pioneeri (s. 1838)
• 14. huhtikuuta – L. L. Zamenhof ("Dr. Esperanto"), liettuanjuutalainen kielitieteilijä (esperanton luoja)
• 15. syyskuuta – Viktor Magnus von Born, suomalainen poliitikko ja vapaaherra
• 27. syyskuuta – Edgar Degas, ranskalainen taidemaalari
• 15. lokakuuta – Mata Hari, hollantilainen tanssija (teloitettiin vakoilijana)
• 7. marraskuuta – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (murhattiin Mommilassa)
• 11. marraskuuta – Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
• 17. marraskuuta – Auguste Rodin, ranskalainen taidemaalari

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Barkla
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Karl Adolph Gjellerup ja Henrik Pontoppidan
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti

[muokkaa] Kirjoja

• Ihmislapsia elämän saatossa – Frans Eemil Sillanpää
• Synnin mitta – Arvi Järventaus
• Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä – Eino Leino
• Karjalan kuningas – Eino Leino
• Leirivalkeat – Eino Leino
• Jeri – Jack London
• Jerin veli – Jack London
• Avioliitto: tarina tuhansien joukosta – Ilmari Kianto
• Vienan kansan kohtalo: heimoromaani – Ilmari Kianto
• Anna omassa kodissaan – L.M. Montgomery

[muokkaa] Lähteet